Keran rautatieasema
| Kera | |
|---|---|
 Keran rautatieasema toukokuussa 2003. |
|
| Perustiedot | |
| Lyhenne | Kea |
| Rataosa | Helsinki–Turku |
| Ratakilometri | 14+536 |
| Sijainti | |
| Osoite | Kutojantie 17, 02630 Espoo |
| Vyöhyke | B |
| Etäisyydet |
Kilo 1,5 km Kauniainen 1,6 km |
| Avattu | henkilöliikennepaikkana 1. heinäkuuta 1946[1] |
| Liikenne | |
| Käyttäjiä | n. 688 000 (2019)[2] |
| Lähijunat | U L E |
| Matkustajalaituri(t) | |
| Korkeus | 26,5 cm[3] |
| Lyhin ja pisin pituus | 216 m; 224 m[3] |
| Pinnoite | asfaltti |
| Ratapiha | |
| Raiteisto | 2 laituriraidetta |
|
|
|
Keran rautatieasema (lyh. Kea, ruots. Kera järnvägsstation) on lähijunien asema Espoossa Kilon kaupunginosaan kuuluvalla Keran osa-alueella.[4] Se sijaitsee Kilon ja Kauniaisten rautatieasemien välissä, noin 15 km:n päässä Helsingin päärautatieasemasta. Kera avattiin henkilöliikennepaikkana 1. heinäkuuta 1946.[1] Se ei ole koskaan ollut miehitetty, joten se on pikemminkin seisake kuin varsinainen rautatieasema.[5] Alueen lukuisat yritykset ovat käyttäneet raideliikennettä hyväkseen, joten Kerassa on ollut myös tavaraliikennettä. Tavaraliikenne kuitenkin hiljeni 1990-luvulla. Viimeinen tavarajuna ajettiin 3. heinäkuuta 2009.[6]
Keran aseman läheisyydessä sijaitsevat muiden muassa AGA Oy:n 1960-luvun alussa rakennettu ja 1990-luvulla tyhjentynyt tehdasalue sekä Keran hallit, alun perin SOK:n ja sitten Inex Partnersin entinen logistiikkakeskus, jonka toiminnot siirtyivät Sipoon Bastukärriin 2010-luvun lopulla[7]. Keran aseman lähellä Kutojantiellä, kiinteistössä jossa nyt toimii Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, oli 1990-luvulle asti Akkuteollisuus Oy:n tehdas, josta levisi lähiympäristöön lyijyä[8][9]. Jo 1960-luvulta alkaen Keran seisakkeen lähellä on toiminut myös Algol-yhtiö[10].
Tulevina vuosina Keran alueelle on tarkoitus rakentaa rautatiehen tukeutuva noin 14 000 asukkaan ja noin 10 000 työpaikan asunto- ja työpaikkakeskittymä.[11] Keran aseman eteläpuolen kaava hyväksyttiin vuonna 2021.[12] Ensimmäisten asuntojen on tarkoitus valmistua 2025.[13]
Asemalla pysähtyvät junat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkkonummen suuntaan liikennöidään raiteelta 1 ja Helsinkiin raiteelta 2.[14]
Nimen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asema on saanut nimensä Kera Oy:n keramiikkatehtaasta, joka sijaitsi noin 200 metriä silloisen seisakkeen pohjoispuolella. Rataa on myöhemmin oikaistu ja asema on silloin siirtynyt etelämmäksi. 1940-luvun lopussa tehtaan henkilökunnan määrä oli toista sataa. Yhtiö sai sitkeiden anomusten perusteella rautatiet perustamaan seisakkeen, joka helpotti sekä henkilökunnan työmatkoja että ympäristön asukkaiden liikkumista. Seisakkeen ainoa varuste oli aluksi tolpan päässä oleva nimikilpi KERA. Myöhemmin saatiin ratapölkyistä rakennettu laiturintapainen rakennelma.
Tehdas on toiminut nimillä Viherlaakson Kattotiili Oy (1917–1919), Viherlaakson Saviteollisuus Oy (1919–1924), Grankullan Saviteollisuus Oy (1924–1936) ja Kera Oy (vuodesta 1936).[15]
Kera Oy:n tuotevalikoimaan kuului kukkaruukkuja, talouskeramiikkaa (mm. vuokia, karjalanruukkuja, kivivateja, teekannuja ja ilmankostuttimia) sekä koriste- ja taidekeramiikkaa (maljakoita ja vateja). Raaka-aineena oli kotimainen punasavi, joka saatiin omalta alueelta tehtaan läheltä.[15]
Vuosina 1939 ja 1945 tulipalo tuhosi Keran tehdasta[15]. Sodanjälkeinen rakennustarvikepula hidasti jälleenrakennusta ja lisäsi kustannuksia. Syntynyt velkataakka esti yhtiön edelleen kehittämisen kiristyvässä kilpailussa. Tuotanto lopetettiin 1958 ja yhtiö purettiin. Myöhemmin esiintynyt toiminimi Kera Oy ei liittynyt mitenkään tähän keramiikan valmistajaan tai rautatieseisakkeeseen/-asemaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Iltanen, Jussi: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 21. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3
- ↑ Rautatieasemien matkustajamäärät (.xlsx) (Tiedot ovat laskentataulukossa. HSL-liikenteen luku on nousijoiden ja poistujien summa kaikilta viikonpäiviltä.) tietopyynto.fi. Viitattu 26.12.2022.
- ↑ a b Rautateiden verkkoselostus 2023 (PDF) (s. 86, 97) Väylävirasto. Viitattu 26.12.2022.
- ↑ Ainakin nykyään Espoon kaupungin sivut luokittelevat Keran omaksi osa-alueekseen,
- ↑ Iltanen, Jussi: Radan varrella, s. 21. Karttakeskus, 2011.
- ↑ Tasoristeys 3/2009 Resiina-lehti. Viitattu 26.12.2022.
- ↑ S-ryhmän logistiikkajättiläinen on nyt valmis Projektiuutiset. 3.1.2019. Viitattu 2.6.2025.
- ↑ Heiskanen, Riitta: Akkutehdas saastutti lyijyllä. Helsingin Sanomat, 6.12.1989, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Jaakkola, Juha: Akkuteollisuus Oy aikoo sulkea tehtaansa Espoossa. Helsingin Sanomat, 26.2.1992. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 2.6.2025.
- ↑ Toimistot valtaavat Kilon teollisuusalueen. Helsingin Sanomat, 11.4.1972, s. 14. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Keran asemanseutu tyhjenee teollisuudesta täyttyäkseen asunnoilla lansivayla.fi. Etelä-Suomen Media Oy. Arkistoitu 14.4.2017. Viitattu 14.4.2017.
- ↑ Keran keskusta Espoon kaupunki. Arkistoitu 26.12.2022. Viitattu 26.12.2022.
- ↑ Helle, Tatu: Espoon Keraan suunnitellaan tornitaloja – Hylätty teollisuusalue kasvanut kaupunkikulttuurin keitaaksi Rakennuslehti. 5.11.2021. Viitattu 26.12.2022.
- ↑ Kera junalahdot.fi. Viitattu 26.12.2022.
- ↑ a b c Karikoski, V. A. M. & Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.: ”Kera Oy, Kauniainen”, Suomen teollisuus, s. 324. Kivi, 1951.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keran rautatieasema Wikimedia Commonsissa
g.svg){kind=small}
f.svg){kind=small}
