Keran rautatieasema
| Kera | |
|---|---|
 |
|
| Perustiedot | |
| Lyhenne | Kea |
| Rataosa | Helsinki–Turku |
| Sijainti | |
| Osoite | Kutojantie 17, 02630 Espoo |
| Vyöhyke | B |
| Etäisyydet |
Kilo 1,5 km Kauniainen 1,6 km |
| Avattu | henkilöliikennepaikkana 1. heinäkuuta 1946[1] |
| Liikenne | |
| Käyttäjiä | 2 947 / vrk. (kevät 2008) [2] |
| Lähijunat | U L E |
| Vaihtoyhteydet | 206, 206A, 217, 236K |
| Matkustajalaituri(t) | |
| Korkeus | 26,5 cm |
| Lyhin ja pisin pituus | 216 m; 224 m [3] |
| Pinnoite | Asfaltti |
| Ratapiha | |
| Raiteisto | 2 laituriraidetta |
|
|
|
Keran rautatieasema (lyh. Kea, ruots. Kera järnvägsstation) on lähijunien asema Espoossa Karamalmin teollisuusalueella, Kilon ja Kauniaisten asemien välissä, noin 15 km:n päässä Helsingin päärautatieasemasta. Alueen lukuisat yritykset ovat käyttäneet raideliikennettä hyväkseen, joten Kerassa on ollut myös tavaraliikennettä. Tavaraliikenne kuitenkin hiljeni 1990-luvulla ja päättyi lopulta kesällä 2009.lähde?
Keran aseman läheisyydessä sijaitsevat muiden muassa AGA Oy:n 1960-luvun alussa rakennettu ja 1990-luvulla tyhjentynyt tehdasalue sekä Inex Partnersin logistiikkakeskus, jonka toiminnot siirtyivät Sipooseen vuoden 2018 loppuun mennessä. Tulevina vuosina Keran alueelle on tarkoitus rakentaa rautatiehen tukeutuva noin 14 000 asukkaan ja noin 10 000 työpaikan asunto- ja työpaikkakeskittymä. Asemakaavoitus valmistuu aikaisintaan vuonna 2019.[4]
Asemalla pysähtyvät junat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkkonummen suuntaan liikennöidään raiteelta 1 ja Helsinkiin raiteelta 2.[5]
Nimen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asema on saanut nimensä Kera Oy:n keramiikkatehtaasta, joka sijaitsi n. 200 m silloisen seisakkeen pohjoispuolella. Rataa on myöhemmin oikaistu ja asema on silloin siirtynyt etelämmäksi. 1940-luvun lopussa tehtaan henkilökunnan määrä oli toista sataa. Yhtiö sai sitkeiden anomusten perusteella rautatiet perustamaan seisakkeen, joka helpotti sekä henkilökunnan työmatkoja että ympäristön asukkaiden liikkumista. Seisakkeen ainoa varuste oli aluksi tolpan päässä oleva nimikilpi KERA. Myöhemmin saatiin ratapölkyistä rakennettu laiturintapainen.lähde?
Tehdas on toiminut nimillä:lähde? Viherlaakson Kattotiili Oy (1917), Viherlaakson Saviteollisuus Oy (1919), Grankullan Saviteollisuus Oy (1924), Kera Oy (vuodesta 1936).
Kera Oy:n tuotevalikoimaan kuului kukkaruukkuja, talouskeramiikkaa (mm. vuokia, karjalanruukkuja, kivivateja, teekannuja, ilmankostuttimia) koriste- ja taidekeramiikkaa (maljakoita, vateja). Raaka-aineena oli kotimainen punasavi, joka saatiin omalta alueelta tehtaan läheltä.lähde?
Kesällä 1945 tulipalo tuhosi yhtiön tuotanto-osastot. Sodanjälkeinen rakennustarvikepula hidasti jälleenrakennusta ja lisäsi kustannuksia. Syntynyt velkataakka esti yhtiön edelleen kehittämisen kiristyvässä kilpailussa. Tuotanto lopetettiin 1958 ja yhtiö purettiin. Myöhemmin esiintynyt toiminimi Kera Oy ei liittynyt mitenkään tähän keramiikan valmistajaan tai rautatieseisakkeeseen/-asemaan.lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 21. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
- ↑ Ratahallintokeskus: Liikenteellinen ja ratatekninen selvitys Espoo-Kirkkonummi lähijunaliikenteen kehittämisestä (s. 34) rhk.fi. Viitattu 10. elokuuta 2009.
- ↑ Ratahallintokeskus: Verkkoselostus 2010 (s. 67) rhk.fi. Viitattu 10. elokuuta 2009.
- ↑ Keran asemanseutu tyhjenee teollisuudesta täyttyäkseen asunnoilla lansivayla.fi. Etelä-Suomen Media Oy.
- ↑ https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Kera.pdf
| R | ||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Tampere | |||||||||||||||||||||||||
|
Lempäälä | G | Z | |||||||||||||||||||||||
|
|
Viiala |
|
|
Lahti | ||||||||||||||||||||||
|
|
Toijala |
|
Herrala | 
| ||||||||||||||||||||||
|
|
Iittala |
|
Järvelä |
| ||||||||||||||||||||||
|
|
Parola |
|
Lappila |
|
Henna | |||||||||||||||||||||
|
|
Hämeenlinna |
|
Mommila |
| ||||||||||||||||||||||
|
|
Turenki |
|
Oitti |
| ||||||||||||||||||||||
| T | D |
|
Ryttylä |
|
Hikiä |
|
Mäntsälä | |||||||||||||||||||
| Y |
|
|
|
|
Riihimäki |
| ||||||||||||||||||||
| Siuntio |
|
U | L |
|
|
|
Hyvinkää | G |
| |||||||||||||||||
| Kirkkonummi |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Jokela |
|
Haarajoki | ||||||||||||
| Tolsa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Saunakallio |
| |||||||||||||
| Jorvas |
|
|
|
Martinlaakso | g.svg){kind=small}
|
f.svg){kind=small}
|
|
|
Vantaankoski |
|
|
|
Järvenpää |
|
||||||||||||
| Masala |
|
|
|
E | Louhela |
|
|
|
|
Vehkala | K | N |
|
|
|
Ainola |
| |||||||||
| Kauklahti |
|
|
|
|
Myyrmäki |
|
|
|
|
Kivistö |
|
|
|
|
|
|
Kerava | |||||||||
| Espoo |
|
|
|
|
Malminkartano |
|
|
|
|
Aviapolis |
|
|
|
|
|
|
Savio | |||||||||
| Tuomarila |
|
|
|
|
Kannelmäki |
|
|
|
|
Lentoasema |
|
|
|
|
|
|
Korso | |||||||||
| Koivuhovi |
|
|
|
|
Pohjois-Haaga |
|
|
|
|
Leinelä |
|
|
|
|
|
|
Rekola | |||||||||
| Kauniainen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Koivukylä | |||||||||||
| Kera |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hiekkaharju | |||||||||||
| Kilo |
|
|
|
|
A |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tikkurila | ||||||||||
| Leppävaara |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Puistola | ||||||||||
| Mäkkylä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tapanila | ||||||||||
| Pitäjänmäki |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Malmi | ||||||||||
| Valimo |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pukinmäki | ||||||||||
| Huopalahti |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Oulunkylä | ||||||||||
| Ilmala |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Käpylä | ||||||||||
| Pasila |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pasila | ||||||||||
| Helsinki |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Helsinki | ||||||||||
| Y | U | L | E | A | P | I | I | P | K | N | T | D | R | Z | ||||||||||||
| = juna pysähtyy kyseisellä asemalla = juna sivuuttaa kyseisen aseman pysähtymättä = juna ajaa toista reittiä
| ||||||||||||||||||||||||||
