Keran rautatieasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo rautatieasemasta. Kera Oyj oli valtion erityisrahoitusyhtiö, joka yhdistyi 1999 Suomen Valtiontakuukeskuksen kanssa Finnveraksi.
Kera
Kuva asemalta
Perustiedot
Lyhenne  Kea
Rataosa  Helsinki–Turku
Sijainti  60°12′58″N, 24°45′14″E
Osoite  Kutojantie 17
Etäisyydet  Kilo 1,5 km
Kauniainen 1,6 km
Liikenne
Käyttäjiä   2 947 / vrk. (kevät 2008) [1]
Lähijunat  S U L E
Vaihtoyhteydet  21K, 206, 206A, 247, 247A
Matkustajalaituri(t)
Korkeus  26,5 cm
Lyhin ja pisin pituus  216 m; 224 m [2]
Pinnoite  Asfaltti
Ratapiha
Raiteisto  2 laituriraidetta

Keran rautatieasema (lyh. Kea, ruots. Kera järnvägsstation) on lähijunien asema Espoossa, Kilossa, Karamalmin teollisuusalueella, Kilon ja Kauniaisten asemien välissä, noin 15 km:n päässä Helsingin päärautatieasemasta. Alueen lukuisat yritykset ovat käyttäneet raideliikennettä hyväkseen, joten Kerassa on ollut myös tavaraliikennettä. Tavaraliikenne kuitenkin hiljeni 1990-luvulla ja päättyi lopulta kesällä 2009.

Asemalla pysähtyvät junat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asema on saanut nimensä Kera Oy:n keramiikkatehtaasta, joka sijaitsi n. 200 m silloisen seisakkeen pohjoispuolella. Rataa on myöhemmin oikaistu ja asema on silloin siirtynyt etelämmäksi. 1940-luvun lopussa tehtaan henkilökunnan määrä oli toista sataa. Yhtiö sai sitkeiden anomusten perusteella rautatiet perustamaan seisakkeen, joka helpotti sekä henkilökunnan työmatkoja että ympäristön asukkaiden liikkumista. Seisakkeen ainoa varuste oli aluksi tolpan päässä oleva nimikilpi KERA. Myöhemmin saatiin ratapölkyistä rakennettu laiturintapainen.

Tehdas on toiminut nimillä: Viherlaakson Kattotiili Oy (1917), Viherlaakson Saviteollisuus Oy (1919), Grankullan Saviteollisuus Oy (1924), Kera Oy (vuodesta 1936).

Kera Oy:n tuotevalikoimaan kuului kukkaruukkuja, talouskeramiikkaa (mm. vuokia, karjalanruukkuja, kivivateja, teekannuja, ilmankostuttimia) koriste- ja taidekeramiikkaa (maljakoita, vateja). Raaka-aineena oli kotimainen punasavi, joka saatiin omalta alueelta tehtaan läheltä.

Kesällä 1945 tulipalo tuhosi yhtiön tuotanto-osastot. Sodanjälkeinen rakennustarvikepula hidasti jälleenrakennusta ja lisäsi kustannuksia. Syntynyt velkataakka esti yhtiön edelleen kehittämisen kiristyvässä kilpailussa. Tuotanto lopetettiin 1958 ja yhtiö purettiin. Myöhemmin esiintynyt toiminimi Kera Oy ei liittynyt mitenkään tähän keramiikan valmistajaan tai rautatieseisakkeeseen/-asemaan.

Lähdeviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.