Pitäjänmäen rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pitäjänmäki
Sockenbacka
Kuva asemalta
Asemarakennus
Perustiedot
Lyhenne  Pjm
Rataosa  Helsinki–Turku
Leppävaaran kaupunkirata
Sijainti  60°13′25″N, 024°51′34″E
Osoite  Pitäjänmäentie 40
00370 Helsinki
Etäisyydet  Valimo 0,8 km
Mäkkylä 0,9 km
Avattu  1904
Liikenne
Käyttäjiä   2 851 / vrk. (kevät 2008)[1]
Lähijunat  A L
Vaihtoyhteydet  38, 39, 39N, 51, 54, 201, 201B, 217, 218, 231N, 235, 235N, 550, 553K
Pysäköinti  72
Matkustajalaituri(t)
Korkeus  55 cm (RHK:n standardi)
Lyhin ja pisin pituus  270 m; 306 m[2]
Infonäytöt  4 kpl [2]
Asemarakennus
Materiaali  puu
Hissejä  1
Ratapiha
Raiteisto  2 ohittavaa raidetta
2 laituriraidetta

Kuva asemalta
Aseman laituri.

Pitäjänmäen rautatieasema (lyh. Pjm, ruots. Sockenbacka järnvägsstation) on rautatieasema Helsingissä. Se sijaitsee Valimon ja Mäkkylän asemien välissä. Helsingin päärautatieasemalta sinne on matkaa noin 8 kilometriä. Asemarakennus sijaitsee radan pohjoispuolella ja valmistui 1904, ja sitä laajennettiin 1911. Sen on suunnitellut Bruno Granholm. Lipunmyynti asemalla lopetettiin 1988. Tämän jälkeen rakennuksessa on toiminut muita yrityksiä kuten nykyisin Petfilms Oy. Pitäjänmäessä rautatien tavaraliikenne oli ennen erittäin vilkasta, mutta se hiipui VR:n lopettaessa pienten asemien tavarapalvelut Pitäjänmäessä (1988), Malmilla (1976) ja Herttoniemessä (1992) ja siirsi niiden toiminnan Pasilaan.

Pitäjänmäen asema sijaitsee rataosalla PasilaKarjaa, joka avattiin 1902 ja säännöllinen liikenne alkoi 1. syyskuuta 1903. Pitäjänmäen asema-alue rakennuksineen sisältyy museoviraston suojeltaviksi ehdotettujen asema-alueiden joukkoon, ja on sittemmin suojeltu ratavartijan tupaa lukuun ottamatta. Asema-alueeseen sisältyy nykyisellään neljä varsinaista rakennusta piharakennuksineen sekä puisto. Asuinrakennuksia on kolme: ratavartijan tupa, asemapäällikön talo sekä useamman asunnon rautatiehenkilökunnan talo. Radan toisella puolella sijaitseva entinen tavara-asema (ei suojeltu) valmistui 1970. Tavara-aseman lopettamisen jälkeen rakennus on ollut muussa käytössä, nyt Teknos Oy:n varastona.

Asema-alueen ympäristö mullistui huomattavasti HelsinkiLeppävaara-kaupunkiradan valmistuessa 2001, lisäraiteiden lisäksi saatiin uusi asemalaituri sekä kevyen liikenteen silta. Samalla kuitenkin vanha, raiteiden pohjoispuolella sijaitseva asemarakennus jäi lopullisesti syrjään matkustajien kulkureiteistä, sillä sitä lähinnä sijaitsevat, pohjoisimmat raiteet on nyt varattu pysähtymättä ohi kulkeville junille, kun taas Pitäjänmäellä pysähtyvät paikallisjunat pysähtyvät kahdella eteläisimmällä raiteella. Kirkkonummen suuntaan liikennöidään raiteelta 4 ja Helsinkiin raiteelta 3.[3] Tulevan Kehäradan vuoksi liikenne kaupunkiradan raiteilla muutettiin syksyllä 2013 oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Liikenteellinen ja ratatekninen selvitys Espoo–Kirkkonummi lähijunaliikenteen kehittämisestä (PDF) (s. 34) 2009. Ratahallintokeskus. Viitattu 20.8.2009.
  2. a b Verkkoselostus 2010, s. 81, 122. Helsinki: Ratahallintokeskus, 2008. F 3/2008. ISBN 978-952-445-254-0 (pdf). ISSN 1797-7037 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 20.8.2009).
  3. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Pitajanmaki.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]