Koordinaatit: 60.265°N, 24.870°E

Kaivoksela

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaivoksela
Gruvsta
Kaupungin kartta, jossa Kaivoksela korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Kaivoksela korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Myyrmäen suuralue
Kaupunginosa nro 16
Pinta-ala 2,3 km² 
Väkiluku 4 300 [1][2]  (1.1.2015)
Väestötiheys 1 853[2] as./km²
Työpaikkoja 2 616 kpl [3]  (31.12.2013)
Postinumerot 01610, 01611[4]
Lähialueet Myyrmäki, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Ylästö sekä Helsinki
Kaivokselan ostoskeskus
Kaivokselan koulu keväällä 2016.
Kaivokselan urheilukenttää, vesitorni ja säätutka

Kaivoksela (ruots. Gruvsta) on kaupunginosa Länsi-Vantaalla Myyrmäen itäpuolella. Sen halki kulkee Hämeenlinnanväylä, ja idässä se rajoittuu Vantaanjokeen ja lännessä Mätäojaan,[4] jonka kautta Vantaanjoki muinoin laski mereen. Kaivokselan asukasluku oli suurimmillaan lähes 5 000 vuonna 1971; nykyisin se on 4 300 (2015). Kaupunginosan pinta-ala on 2,3 neliökilometriä. Nimensä kaupunginosa on saanut vanhasta Sillbölen kaivoksesta.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivokselan kautta on kulkenut maantie Helsingistä Nurmijärvelle. Se kulki Vanhaa Kaarelantietä, Yhtiönkujaa ja Kaivokselantietä pitkin ja edelleen Vanhalle Nurmijärventielle. Maantien ja Mätäojan risteyksen ympäristössä sijaitsi jo keskiajalla Kårbölen kylä. Maantiestä erkani Yhtiönkujan kohdalla toinen tie Helsingin pitäjän kirkonkylään (Kuninkaantammentie).

Vuorimestari Magnus Linder löysi vuonna 1744 rautamalmiesiintymän Sillbölen ratsutilan mailta. Malmi osoittautui hyvälaatuiseksi ja kaivostoiminta aloitettiin. Kaivostoiminta jatkui jaksoittain aina vuoteen 1866, jolloin toiminta muuttui kannattamattomaksi. Vuonna 1833 alue tuotti lähes puolet Suomen rautamalmista.

Kaarenmäen asutus syntyi sodan jälkeen 1950-luvulla, jolloin rakennettiin myös Nurmijärventie, nykyinen Hämeenlinnanväylä.

Kaivokselan lähiörakentaminen alkoi vuonna 1961. Alueen kasvu tukeutui Hämeenlinnanväylään ja suunniteltuun Vaskivuorentien myötäiseen metroyhteyteen. Metrosuunnitelmat kuitenkin peruuntuivat, ja metroyhteyden sijasta rakennettiin Vantaankosken rata Myyrmäen kautta. Vielä vuonna 1974 alueen postinumero oli Helsinki 44. Vaikka Kaivoksela oli Helsingin maalaiskunnan eli nykyisen Vantaan puolella, alue nähtiin silti helsinkiläisenä lähiönä.

Vaskipuiston asemakaava on vuodelta 1996. Sen laajennuskaava hyväksyttiin 2010, ja tuli voimaan syyskuussa 2012.[5]. Alueen rakentaminen alkoi keväällä 2012. Aluetta rakennettiin yhä keväällä 2016.

Luonnehdinta alueesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivokselan asuntokanta on valmistunut "aalloissa". Länsiosassa on Vantaan vanhin kerrostalolähiö, joka on rakennettu vuosina 1961–1965. Lähiö on väljä ja se koostuu pienistä tornitaloista sekä maaston muotoa seurailevista talomuureista. 1990-luvulla Kaivokselan eteläosiin rakennettiin useita uusia kerros- ja pientaloja. Hämeenlinnanväylän molemmin puolin sijaitsee melko laaja yritysalue, jossa on muun muassa merkittävä autokaupan keskittymä. Idempänä on vielä pientaloja.

Hämeenlinnanväylällä sijaitsee Kaivokselan pikavuoropysäkki, joka on lähiliikenteen sekä Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välisen linja-autoliikenteen käytössä.

Kaivokselan pinnanmuodot ovat vaihtelevia. Korkeimman (54 mpy.) ja matalimman (18 mpy.) kohdan välillä korkeuseroa on 36 metriä. Vantaanjoen sekä Mätäojan jokilaaksot reunustavat kaupunginosan itä- ja länsiosia. Väliin jäävät sekä Vaskivuoren virkistysalue, että useat mäet, joista yhdellä sijaitsee Kaivokselalle tunnuksenomainen vesitorni sadetutkineen.

Kaivokselan Vetokannas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaanlaakson ja Silvolan välillä sijaitsevaa Vetokannaksen virkistysaluetta.

Vetokannaksen virkistysalue on Vantaan Kaivokselassa osoitteessa Vantaanlaaksontie 1 sijaitseva virkistysalue. Siihen kuuluu Vetokannaksen vanhaan 1950- ja 1960-luvulla syntyneeseen sorakuoppaan vuosina 2010–2012 rakennettu uimaranta sekä leikki- ja kuntoilupaikka. Vetokannas avattiin kesällä 2012.[6]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sillbölen kaivosalue sijaitsee vanhan kerrostaloalueen länsipuolella metsäisellä mäellä. Rautakaivoksen jäljiltä alueella on nykyisin 12 osittain veden täyttämää kaivantoa.

Kaivokselan kulttuurimaisemaan kuuluvat Mätäojan laakson reunalla sijaitsevat Silvolan kaivokseen Sillböle Grufva 1920-luvulta, etelämpänä Abrams (1920), ja pohjoisessa Djupbäckin maatilan päärakennus (1928).

Mätäojanlaakso on rehevä kosteikkoalue, jossa on soita, allikoita ja tulvaniittyjä. Siellä kasvaa muutamia harvinaisia kasvilajeja, kuten harajuuri ja leväkkö sekä lisäksi rahkasara ja sääskenvalkku. Mätäoja kulkee valtakunnallisesti arvokkaan Vaskivuoren kallioalueen ohi. Seutu on lintujen suosimaa pesimä- ja levähdysaluetta.

Asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaaleissa 2007 kolme suurinta puoluetta olivat Kokoomus (23,4 %), SDP (22,7 %) ja Vihreät (14,3 %). Äänestysprosentti oli 67,1 %.päivitettävä

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaivokselan kirkko purettiin kesällä 2014.

Kaivokselassa toimii Kaivokselan koulu (alakoulu), neuvola ja päiväkoti. Alakoulun lähellä sijaitseva urheilukentällä on mahdollista harrastaa mm. jalkapalloa, tennistä sekä talvisin luistelua. Lisäksi alueella on myös Kaivokselan ostoskeskus sekä Lidlin ja S-marketin suuret myymälät. Itä-Kaivokselassa Silvolan alueella sijaitsevan lammen ympärille suunnitellaan virkistysaluetta ruoppaamalla vesiallas ja rakentamalla paikalle uimaranta sekä skeittialue.

Vantaankosken seurakunnan vuonna 1969 valmistunut Kaivokselan kirkko tuhoutui sisältä täysin tulipalossa 15. lokakuuta 2006. Kirkko purettiin kesällä 2014.[7][8] Sittemmin 1980-luvulla valmistunut Myyrmäen kirkko on palvellut myös Kaivokselan asukkaita.

Enemmät palvelut löytyvät Myyrmäen aluekeskuksesta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 1.1.2015. Väestö yhteensä 210 803. (pdf) Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016.
  2. a b c Vantaa alueittain (2015) (pdf) (16 Kaivoksela, teoksen s. 42–45) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016.
  3. Kuvio: Työpaikkojen määrä 1980–2013 (31.12.) (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016.
  4. a b kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016.
  5. Vaskipuiston uuden asuinalueen kaavoitus jatkuu Kaivokselassa (nro 161300) 12.9.2012. vantaa.fi.
  6. Vetokannas kelpaa kaupunkilaisille vantaansanomat.fi. 9.8.2012.
  7. Harvinainen kirkon purku on aloitettu Kaivokselassa – katso kuvat vantaansanomat.fi. 30.7.2014. Viitattu 16.4.2016.
  8. Tuhopoltettu Kaivokselan kirkko Vantaalla puretaan Helsingin Sanomat. 30.7.2014.

Lähteet joihin ei viitata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]