Myllykosken rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Myllykoski
Kuva asemalta
Entisen jo puretun asemarakennuksen tilalle rakennettiin 2013 uusi digitaalinen Myllykosken aseman ohjauskeskus (oikealla).
Perustiedot
Lyhenne  Mki
Rataosa  Kouvola – Kotkan satama
Sijainti  60°46′12″N, 026°47′18″E
Osoite  Itäasemantie 15, 46800 Myllykoski
Kunta  Kouvola
Etäisyydet  Kouvola 12,2 km
Inkeroinen 9,0 km
Kotkan satama 39,8 km
Liikenne
Käyttäjiä   20 000 (v. 2008) [1]
Operaattori(t)  VR-Yhtymä
Paikallisjunat  Kouvola–Kotkan satama
Matkustajalaituri(t)
Korkeus  26,5 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus  110 m [2]
Pinnoite  Asfaltti, hiekka ja sora
Asemarakennus
Valmistunut  alkuperäinen rakennus 1890
Purettu  alkuperäinen rakennus 1970, uusi rakennus 2013
Lipunmyynti  ei
Ratapiha
Raiteisto  2 laituriraidetta
yksi tavararaide (vuoden 2011 jälkeen[3])

Kuva asemalta
Myllykosken alkuperäinen asemarakennus valmistui 1890

Myllykosken rautatieasema (ratakm 203+742) on rautatieliikennepaikka Kotkan radan varrella Myllykosken taajamassa, Kouvolan kaupungissa. Asemalla pysähtyvät Kouvolan ja Kotkan sataman väliset taajamajunat. Kouvolaan liikennöidään raiteelta 1 ja Kotkaan raiteelta 2.[4]

Myllykosken alkuperäinen asemarakennus rakennettiin radan länsipuolelle vuonna 1890 [5]. Myllykosken paperitehtaan sivuraide lähti aseman edestä. Liikenteen sujuvuuden takia asema siirrettiin itäpuolelle[6]. Liikennepaikan viimeisin asemarakennus oli yksinkertainen, vuonna 1970 valmistunut puurakennus. Uusi asemarakennus osottauti heti liian pieneksi ja sitä laajennettiin reletilalla, akkuhuoneella ja varastolla vuonna 1979. Lipunmyynti ja odotustilan aukiolo lopetettiin 1999 tai 2002, joten varustetasoltaan asema vastaa seisaketta. Tyhjilleen jäänyt ja ilkivallasta kärsinyt asemarakennus purettiin syksyllä 2013,[7] koska Liikennevirastolla ei ollut sille enää käyttöä[8].

Myllykosken aseman historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätös radan rakentamisesta Kouvolasta Kotkaan tehtiin valtiopäivillä 1888. Radan rakennustyöt suoritettiin vuosina 1889 - 1890. Talvella 1889 ratainsinööri G Zitting tuli vapaaherra Henrik Wreden kotiin Toivolaan ja sanoi, lähdetäänpä etsimään paikkaa Viialan kylään rakennettavaa asemaa varten. Miehet nousivat suksille ja hiihtivät kauppias Hannulan Kymijoen rannalla sijaitsevalta puuhiomolta 700 m itään. Zitting tarkasteli paikan ja totesi sen olevan maastoltaan aseman paikaksi sopivan [9].

Aseman nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aseman nimestä syntyi kuitenkin keskustelua, sillä Viiala niminen liikennepaikka oli jo olemassa. Koska Kymijoen varressa sijaitseva saha oli nimeltään Ummeljoki Träsliperi, asemaa kutsuttiinkin ennen sen valmistumista Ummeljoeksi. Onglmana kuitenkin oli, että Ummeljoki sijaitsee Kymijoen länsipuolella. Olihan valtakunnan raja kulkenut vuoteen 1809 Kymijoessa ja Ummeljoki oli tuolloin Ruotsin puolella. Edelleenkin Ummeljoki sijaitsi Uudenmaan läänissä ja Anjalan pitäjässä, kun taas uusi asemapaikka sijaiti Wiipurin läänissä ja Sippolan pitäjässä. Viialan kyläläiset vaativat asemalle jotain toista nimeä. Asiasta pidettiin kyläkokous. Esityslistalla olivat: Viiala, Sippola, Pokki ja Narjua. Kokous päättyi ratkaisemattomana, koska mm. pelättiin että Sippolan Hovin postit menee väärään osoitteeseen. Nimikysymys ratkaistiin myöhemmässä kokouksessa, jossa 10 km etelään, Mämmälän kylään tuleva asema sai nimen Inkeroinen. Tällöin kauppias Hannula ehdotti nimeksi Myllykoski oman tehtaansa mukaan. Asema valmistui kun rata avattiin liikenteelle 1890 [10].

Asemapäälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllykoskella toimi asemapäälliköt virassaan vuosina 1891-1979.

Myllykosken asemapäälliköt virkavuosineen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fr Hedlund 1891 - 1899
  • Alex Nylander 1899 - 1907
  • C. G. von Essen ja G. A. Sandell 1907 - 1918
  • August Rohtula 1919 - 1941
  • Viktor Ikonen 1941 - 1951
  • Vilho Aaltonen 1951 - 1956
  • Einar J.Salosaari 1957 - 1964
  • Antro Savelainen 1964 - 1969
  • Arvo Romo 1969 - 1979

Ratapihan kasvu ja kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllykosken ratapiha rakennettiin pääosin paperiteollisuuden tarpeisiin. Kun rautateiden tavaraliikenteen hinnoittelua uudistettiin kustannuspohjaiseksi 1990-luvulla, rahtimaksut nousivat. Tällöin Myllykoski Paperin johto ei hyväksynyt ehdotettuja korotuksia ja päätti siirtää kaikki kuljetukset kokonaan "kumipyörille". Tämä johti Myllykosken ratapihan alasajoon, vaikka vähän aikaisemmin ratapihalla oli tehty suuret investoinnit [11]. Myllykosken aseman ratapiha oli Myllykoski Paperin paperitehtaan käytössä vuoteen 2000 asti,[3] joidenkin lähteiden mukaan vuoteen 1994[12]. Tehdas oli 1980-luvulla vetänyt sivuraiteen urheilukentälle ja Anjalankosken kaupunki oli rakentanut kaksi ylikäytävää rataa varten.

Investoinnit menivät hukkaan kun tehdas lopetti rautateiden käytön puun ja paperin kuljetukseen. Puu tuli ja paperi lähti kuorma-autokuljetuksina ennen kuin tehdas suljettiin vuoden 2011 lopussa. Käyttämättömältä ratapihalta purettiin neljä sivuraidetta syksyllä 2011, jolloin Myllykoskelle jäi jäljelle vain yksi sivuraide Kotkan radan kahden pääraiteen lisäksi[3]. Tehtaalle asti johtanut teollisuusraide oli pääosin purettu jo 2000-luvun alussa.[3] Viimeinen sivuraide purettiin elokuussa 2017 [13].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 27. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012).
  2. a b Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 24 (37). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012).
  3. a b c d Käyttämätöntä ratapihaa puretaan Myllykoskella www.kouvolansanomat.fi. 18.11.2011. Kouvolan Sanomat. Viitattu 24.11.2011.
  4. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Myllykoski.pdf
  5. Pajuoja, Reijo (toim.): Myllykosken seudun kyläkirja I. Myllykosken seudun kotiseutuyhdistys, 1998. ISBN 952-91-0581-9
  6. Pajuoja, Reijo (toim.): Myllykosken seudun kyläkirja 2. Myllykosken seudun kotiseutuyhdistys, 2003. ISBN 952-91-6167-0
  7. Gråsten, Samu: Juna-asema revitään maan tasalle. Kouvolan Sanomat, 30.8.2013. tiivistelmä lehden verkkosivuilla Viitattu 7.9.2013.
  8. Rantanen, Taru: Asemarakennukset ilkivallan kohteena. Kouvolan Sanomat, 26.11.2011, s. 7. tiivistelmä lehden verkkosivuilla Viitattu 26.11.2011.
  9. Pajuoja, Reijo (toim.): Myllykosken seudun kyläkirja I. Myllykosken seudun kotiseutuyhdistys, 1998. ISBN 952-91-0581-9
  10. Pajuoja, Reijo (toim.): Myllykosken seudun kyläkirja I. Myllykosken seudun kotiseutuyhdistys, 1998. ISBN 952-91-0581-9
  11. Raninen, Tarja (toim.): Myllykosken seudun kyläkirja 3 : Tehtaanmäki. Myllykosken seudun kotiseutuyhdistys, 2011. ISBN 978-952-92-8969-1
  12. Gråsten, Jarmo: Tehtaan sulkeminen jättää kuljetusliikkeen tyhjän päälle. Kouvolan Sanomat, 3.9.2011.
  13. Työmaat tuovat kuorma-autot koulujen lähelle ja yötöihin Myllykoskella Kouvolan Sanomat 21.08.2017 [1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllykosken asemapuiston vieressä sijaitsee Museomajatalo Rauhala.
Vuonna 2013 purettu 1970 rakennettu asemarakennus vuonna 2007.
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.