Pasilan rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pasila
Böle
Vuonna 2019 avattu Pasilan uusi rautatieasema.
Vuonna 2019 avattu Pasilan uusi rautatieasema.
Perustiedot
Lyhenne Psl
Rataosa Helsinki–Riihimäki,
Helsinki–Turku,
Keravan kaupunkirata,
Leppävaaran kaupunkirata
Sijainti 60°11′58″N, 024°55′58″E
Osoite Ratapihantie 6, 00520 Helsinki
Vyöhyke A
Etäisyydet Helsinki 3,1 km
Käpylä 2,5 km
Ilmala 1,2 km
Liikenne
Käyttäjiä 65 200 (lähiliikenne, ark., 2015)[1]
Kaukoliikenne Helsingistä lähtevät ja sinne saapuvat kaukoliikenteen junat
Lähijunat Y U L E A I K N P T D R Z
Vaihtoyhteydet Raitiovaunut: 2, 7, 9
Bussit: 23, 23N, 50, 59, 69, 500, 506, 510, 518
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm (RHK:n standardi)
Lyhin ja pisin pituus 322 m; 425 m [2]
Infonäytöt 28 kpl [2]
Asemarakennus
Tyyppi terminaaliasema
Rakennettu 2019
Lipunmyynti R-kioski, lisäksi VR:n ja HSL:n lippuautomaatteja
Hissejä 7
Ratapiha
Raiteisto 11 laituriraidetta (henkilöliikenne),
2 Ilmalan varikolle kulkevaa raidetta.
Mall of Tripla ulkoa 2.jpg

Pasilan rautatieasema (lyh. Psl, ruots. Böle järnvägsstation, aikaisemmin ruotsiksi Fredriksbergs järnvägsstation, ratakm 3+230) on Helsingin päärautatieaseman ohella merkittävä rautateiden henkilöliikennekeskittymä Helsingin kaupungin alueella ja koko pääkaupunkiseudulla. Matkustajamäärällä mitattuna se on Suomen toiseksi suurin rautatieasema Helsingin päärautatieaseman jälkeen. Pasilan asema sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Helsingin päärautatieasemalta pohjoiseen. Näiden kahden aseman välisellä matkalla matkustaa vuodessa noin 25,7 miljoonaa matkustajaa ja matkustajien määrällä mitattuna se on Suomen vilkkain rataosa.

Pasilan asemalla erkanevat toisistaan pohjoiseen (Tampereen kautta Ouluun) johtava päärata sekä länteen (Turkuun) johtava rantarata. Päärataa kulkevat Riihimäen suunnan lähiliikenne sekä muut paitsi Turkuun kulkevat kaukoliikennejunat, rantarataa taas sekä Vantaankosken että Kirkkonummen lähiliikenne ja Turkuun menevä kaukoliikenne.

Helsingistä poispäin mentäessä seuraavat asemat ovat Ilmala rantaradalla ja Käpylä pääradalla.

Asemarakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pasilan nykyinen asemarakennus otettiin käyttöön 18. lokakuuta 2019. Se on rakennettu pilarien varaan raiteiden yläpuolelle, ja se liittyy kiinteästi vieressä sijaitsevaan kauppakeskukseen, Mall of Triplaan. Aseman ja kauppakeskuksen ohi niiden eteläpuolitse kulkee Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Pasilansilta.

Junien normaalit lähtöraiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kaikki matkustajajunat pysähtyvät Pasilassa.[3] Pietariin kulkeva Allegro ei tosin ole pysähtynyt Pasilassa maaliskuusta 2016 alkaen. Venäjän junat eivät pysähtyneet Pasilassa myöskään 1990-luvun alkuvuosina. Pasilan rautatieaseman raidenumerointi muuttui 12. elokuuta 2019.[4] Raiteesta 5b tuli raide 6, raiteesta 6 raide 7, raiteesta 7 raide 8, raiteesta 8 raide 9 ja raiteesta 9 raide 10. Pasilaan rakennettiin myös uusi laituriraide 11, joka otettiin käyttöön lokakuussa 2019.

Helsinkiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raiteet 1, 5, 8 ja 9

Pohjoiseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raide 6: Yöjunat Lappiin
  • Raiteet 3 ja 4: Lähijunat R, D ja Z sekä kaukojunat Tampereen ja Kouvolan suuntiin
  • Raide 2: Lähijunat K, N ja T

Kirkkonummen suuntaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raide 9: Lähijunat A ja L
  • Raide 7: Lähijunat E, U, X ja Y sekä kaukojunat Turkuun

Kehäradalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raide 2: Lähijuna I
  • Raide 10: Lähijuna P

Kulkuyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen asemarakennus on Pasilan neljäs asemarakennus, mikäli väliaikaisia rakennuksia ei oteta huomioon.[5]

Pasilan ensimmäinen asemarakennus rakennettiin 1890-luvulla todennäköisesti Bruno Granholmin suunnittelemana[5] ratapiha-alueen länsilaidalle nykyisen Toralinnan pohjoispuolella.[6] Sen alkuperäisen nimi oli läheisen maatilan mukaan Fredriksberg.[7] Aseman läheisyyteen muodostui 1900-luvun alussa pientaloalue, vanha Puu-Pasila.[5]

1920-luvulla rautateiden matkustajaliikenne siirrettiin alkuperäisen ratapihan itäpuolelle rakennetuille uusille raiteille, ja alkuperäinen ratapiha jäi ainoastaan tavaraliikenteen käyttöön. Tällöin uudeksi henkilöliikenteen asemarakennukseksi rautatien itäpuolelle siirrettiin Vammeljoen puinen asemarakennus Karjalan kannakselta.[5] Samalla kuitenkin katkesi suora kulkuyhteys asemarakennuksen ja Puu-Pasilan välillä. Aseman läheisyydessä nykyisen Itä-Pasilan alueella oli vain teollisuushalleja ja varastoja[5]. Pasilan aseman tärkein merkitys olikin vaihtoasemana, jossa voitiin siirtyä rantarataa pitkin Helsinkiin saapuvista junista päärataa pitkin Helsingistä pohjoiseen kulkeviin juniin tai päinvastoin.

Aseman suomenkielisen nimen Pasila Rautatiehallitus vahvisti käyttöön vuonna 1925. Nimi johtui Fredriksbergin tilan pitkäaikaisesta vuokraajasta Karl Pasilasta, jonka nimeä oli muutoinkin jo alettu käyttää myös alueen nimenä.[8] Aseman ruotsinkielisenä nimenä pysyi tällöin edelleen Fredriksberg, vaikka Pasilan kaupunginosan ruotsinkielinen nimi oli Böle.

Eliel Saarisen Pro Helsingfors -suunnitelmassa vuodelta 1918 ehdotettiin Helsingin päärautatieaseman siirtämistä Pasilaan.[9]

Itä-Pasilan rakentamisen yhteydessä vanha asemarakennus jäi ohi kulkevan Ratapihantien katualueelle, ja useiden vuosien ajan katu oli asemarakennuksen kohdalta kapeampi kuin muualla. Vuonna 1984 rakennus siirrettiin läheiselle Veturitorille Suomen Rauhanliiton toimitiloiksi, Rauhanasemaksi.[5] Uusi, vuonna 1990 rakennettu asemarakennus tehtiin pilarien varaan raiteiden yläpuolelle[7], ja siinä oli myös liiketiloja ja ravintoloita. Liikekeskuksena se kuitenkin menestyi huonosti.[10]

Aseman ruotsinkielinen nimi vaihtui Fredriksbergistä Böleksi 27. toukokuuta 1990.[11] Uuden aseman valmistumisesta lähtien Pasilassa ovat pysähtyneet lähijunien lisäksi myös kaikki kaukojunat.lähde? Lipunmyynti Pasilan asemalla lopetettiin vuoden 2016 alusta.[12]

Vuonna 1990 valmistunut asemarakennus suljettiin lopullisesti 19. kesäkuuta 2017, minkä jälkeen se purettiin uuden aseman ja kauppakeskus Triplan tieltä. Jo sitä ennen, 3. huhtikuuta 2017 oli asemalaiturien yläpuolelle hieman pohjoisemmaksi valmistunut väliaikainen asemarakennus. Nykyinen asema ja siihen liittyvä kauppakeskus Tripla avattiin 17. lokakuuta 2019.

Pasilan tavararatapiha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pasilan aseman länsipuolella ja aseman laituritasoa alempana, nykyisen Keski-Pasilan alueella oli Pasilan entisen tavara­ra­tapihan alue. Se sijaitsi laaksossa, jonka paikalla aikoinaan oli 1870-luvulla kuivatettu Töölönjärvi.[13]

Pasilan ratapihalta alkoi myös Sörnäisten satamaan ja Pasilan konepajalle johtanut sivu­rata. Sekä Pasilan tavara­rata­piha että Sörnäisten satamarata poistuivat käytöstä vuonna 2008, kun Vuosaaren satama valmistui ja rahti­laiva­liikenne Sörnäisten satamasta siirtyi sinne. Ratapihan tilalle Keski-Pasilaan alettiin suunnitella liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia.[14][15]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kehäradan matkustajamäärät marraskuussa 2015 (PowerPoint-tiedosto) Helsingin Seudun liikenne. Viitattu 6.1.2016.
  2. a b Verkkoselostus 2010, s. 63, 120. Helsinki: Ratahallintokeskus, 2008. F 3/2008. ISBN 978-952-445-254-0 (pdf). ISSN 1797-7037 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 20.8.2009).
  3. http://www.vr.fi/cs/vr/doc/Pasila_lahi.pdf
    https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Pasila.pdf
  4. https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/791490-kuvat-pasilan-aseman-raidenumerot-vaihdettiin-viime-yona Viitattu 19.8.2019
  5. a b c d e f Pasilan torstaina avattava uusi asema on jo neljäs samalla paikalla. Talouselämä, 14.10.2019. Artikkelin verkkoversio.
  6. Pasilan kolme asemaa - mitä tapahtui vanhimmalle? paulijokinen.fi. Viitattu 17.10.2019.
  7. a b Pasila, historia uuttahelsinkia.fi. Viitattu 17.10.2019.
  8. ”Pasila–Böle–Fredriksberg”, Helsingin kadunnimet, s. 126. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. ISBN 951-771-220-0. Teoksen verkkoversio.
  9. Matti ja Sari Vesikansa: ”Keskustan suunnittelun taustaa”, Kantakaupunkimme - Ajatuksia Helsingin keskusta-alueen kehittämisestä, s. 96-97. Helsinki-Seura, 1978. ISBN 951-9418-01-6.
  10. Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmukohtaharha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi. Taloussanomat, 16.10.2019. Artikkelin verkkoversio.
  11. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003586973.html
  12. http://www.hs.fi/kotimaa/a1448852705731
  13. Ritva Liisa Pitkänen, Janne Saarikivi ja Sami Suviranta: Helsingin Töölön kylän nimi Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Elokuu 2003. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 15. huhtikuuta 2013.
  14. Suurimmat väylähankkeet Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 3. toukokuuta 2009.
  15. Keski-Pasilan suunnitelma Helsingin kaupunki. Viitattu 26. toukokuuta 2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]