Töölön tavara-asema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Töölön tavara-asema
Ratapiha vuonna 1927. Taustalla Eläintarhanlahti.
Ratapiha vuonna 1927. Taustalla Eläintarhanlahti.
Perustiedot
Rataosa Helsinki–Riihimäki
Sijainti Kluuvi, 60°11′00″N, 24°57′00″E
Kunta Helsinki
Avattu 1899
Lakkautettu 1989[1]
Aiheesta muualla
Töölön tavara-asema, lähtevä rahtitavara (1939)
Töölön tavara-asema, lähtevä rahtitavara (1939)

Töölön tavara-asemaksi kutsutaan Helsingin päärautatieaseman länsi- ja luoteispuolella sijainnutta rautatiealuetta.[2] Siihen kuuluivat suuri ratapiha sekä varastorakennuksia, joista merkittävimmät olivat VR:n makasiinit. Tavara-asema aloitti toimintansa vuonna 1899, 37 vuotta sen jälkeen kun Suomen ensimmäinen rautatie Helsinki–Hämeenlinna-rata oli valmistunut.[3] Tavara-asema toimi kaupungin tavaraliikenteen välityspisteenä ja työllisti ihmisiä kellon ympäri.[3]

Ratapihan kautta liikennöivät muun muassa Töölön sokeritehtaan rautatie ja Katajanokalle asti ulottunut Helsingin satamarata. Vuoden 1952 kesäolympialaisia varten tavara-asemalle rakennettiin ”Olympialaituri”, matkustajia palvellut väliaikainen rautatieasema.[4]

Suurin osa alueen rakennuksista purettiin vuosina 1953–1956, mukaan lukien tavara-aseman eteläpuolella sijainnut Helsingin konepaja veturitalleineen.[5] Finlandia-talon edustalta purettiin huomattava määrä kiskoja ennen kesän 1975 Etykin huippukokousta.[6] Tavara­rata­pihan poistamista suunniteltiin pitkään, ja muun muassa liikekeskustan laajentamista alueelle harkittiin.[7] Alun perin laitakaupunkina pidetty alue oli muuttumassa arvokkaaksi keskikaupunkitilaksi, jossa tavaraliikenne oli rasite.[3] Tavara-asema junanvaunuineen tunnettiin myös asunnottomien suosimana paikkana erityisesti 1960-luvulla.[6]

1960-luvulta alkaen liikennettä ja varastointia alettiin siirtää Pasilaan, ja Töölön tavara-asema lakkautettiin vuonna 1989. Sittemmin ratapiha ja makasiinit purettiin. Makasiiniraunioksi kutsuttu viimeinen osa VR:n makasiineista purettiin kesällä 2018.[8] Nykyään alueella sijaitsevat Kansalaistori, keskustakirjasto Oodi, Musiikkitalo, Makasiinipuisto, Töölönlahden puisto, Töölönlahdenkatu ja Alvar Aallon kadun toimistorakennukset, kuten Biofore-talo. Alueen maaperä oli pahoin saastunut ja vaati mittavia maanvaihtotöitä ennen uudisrakennustöiden aloittamista.[9]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rautatientori ja Asema-aukio: Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (PDF) (s. 159) 2020. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 23.3.2023.
  2. Manninen, Antti: Töölön tavara-asema täytti Postitalon pohjoispuolen (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 20.6.2004. Viitattu 23.3.2023.
  3. a b c Launonen, Samuli: ”Kaupunkilaisten toimintaa ei otettu riittävän vakavasti” – Tutkija: VR:n makasiinien muistoseinää ei pitäisi purkaa Ilta-Sanomat. 23.7.2016. Viitattu 23.3.2023.
  4. Örn, Tiina: Kaupunkihistoria yllättää: Oletko astunut junaan Helsingissä Olympialaiturilta? Helsingin Uutiset. 18.1.2017. Viitattu 23.3.2023.
  5. Oksanen, Kimmo: Makasiinit 1899–2006, s. 81, 86. Helsingin Sanomat, 2006. ISBN 952-5557-09-X.
  6. a b Oksanen, Kimmo: Ihan kohta valmis (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 12.6.2018. Viitattu 5.4.2023.
  7. Helsingin Kansalaistorin historia pähkinänkuoressa Yle Areena. 31.7.2019. Viitattu 23.3.2023.
  8. Aalto, Maija: Nyt se tapahtui: VR:n makasiinien raunioita alettiin purkaa Töölönlahdella (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 21.6.2018. Viitattu 23.3.2023.
  9. Töölönlahden eteläinen maa-alue pahasti saastunut Yle. 18.3.2009. Viitattu 2.12.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]