Hyvinkää–Karjaa-rata

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hyvinkää–Karjaa
Perustiedot
Reitti Hyvinkää – Karjaa
Rakennettu 18711873
Avattu 1873
Lakkautettu
 • henkilöliikenne  1983
Omistaja Suomen valtio (vuodesta 1875)
Ylläpitäjä Liikennevirasto
Liikenne
Operaattori(t) VR-Yhtymä
Tavarajunia / vrk 10
Tekniset tiedot
Pituus 99,1 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1524 mm
Sähköistys ei
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 80 km/h
 • tavaraliikenteessä 80 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus Hyvinkää–Karjaa [1]
Ohjauskeskus Helsinki (Pasila)
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta JKV3
Hyvinkään rautatieasema Hyvinkää-Karjaa-rataosalla.

Hyvinkää–Karjaa-rata on Suomen rataverkon osuus Hyvinkään ja Karjaan välillä. Rataosuuden pituus on 99 kilometriä, se on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Rataosalle valmistui joulukuussa 2009 kulunvalvonta ja kauko-ohjaus, jolloin radioloppuopastinjärjestelmäselvennä poistettiin käytöstä. Samalla Kirkniemen junasuoritus lopetettiin. Rataosalla on ainoastaan tavaraliikennettä, kalustonsiirtoliikennettä ja satunnaista museojunaliikennettä. Radan tärkeimpiin teollisuusasiakkaisiin kuuluu Sappi-konsernin Kirkniemen paperitehdas. Radalla kulkee neljä tavarajunaparia päivässä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä rata on alkuaan osa Hyvinkään ja Hangon välistä, Suomen ensimmäistä yksityisin varoin rakennettua leveäraiteista rautatietä. Rataosuus rakennettiin vuosina 1871–1873, ja sen rakentamisen rahoittivat pietarilaiset liikemiehet. Hankkeen etuna nähtiin Hangon edullinen sijainti talvisatamana, joka pysyi pitkään jäätymättömänä ja mahdollisti siten ulkomaankaupan talviaikanakin. Toiminta osoittautui kuitenkin tappiolliseksi, pietarilaiset liikemiehet menettivät omaisuutensa ja rata päätyi valtion omistukseen parin vuoden kuluttua sen avaamisesta.[2]

Henkilöliikennettä rataosalla on ollut jonkin verran. Karjaan ja Hyvinkään välistä tarjontaa alettiin vähentää vähäisten matkustajamäärien vuoksi 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Aluksi 1980-luvun alussa osa junavuoroista korvattiin kahdella linja-autolla ajettavalla vuoroparilla. Vuonna 1983 henkilöjunaliikenne lakkautettiin kokonaan ja liikennettä hoidettiin arkipäivisin kulkeneilla neljällä vuoroparilla. Liikennettä hoidettiin näin muutaman vuoden ajan ja matkustajamäärien vähennyttyä oli 1990-luvun alkuun mennessä jäljellä enää kaksi linja-autolla ajettua vuoroparia. Kysyntä linja-autoliikenteelle on ollut niin heikkoa, että vuoden 2006 kesällä lakkautettiin viimeinen yhteen suuntaan kulkenut Helsinki–Saukkola–Hyvinkää-vuoro. Hyvinkäältä Rajamäelle liikennettä on runsaasti ja samaten myös Hanko–Karjaa–Lohja–Nummela-välillä. Välillä Lohja–Rajamäki ei ole kysyntää, sillä päämatkustajavirrat kulkevat läheisiin kuntakeskuksiin ja Helsinkiin, joten poikittaisliikennetarve on vähäistä. Kaukoliikenteen osana reitti voisi toimia, mutta vaihtajat jäisivät muutamaan päivässä.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.2. Kauko-ohjatut radat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 1.2.2010.
  2. Bergström, Matti; Kilpiö, Olavi (toimittajat): Leveät kiskot. Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset leveäraiteiset rautatiet, s. 117–178. Suomen rautatiemuseo, Hyvinkää, 2008. ISBN 978-951-96543-9-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]