Hyvinkää–Karjaa-rata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hyvinkää–Karjaa
Perustiedot
Reitti Hyvinkää–Karjaa
Rakennettu 18711873
Avattu 1873
Lakkautettu
 • henkilöliikenne  1983
Omistaja Suomen valtio (vuodesta 1875)
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Tavarajunia / vrk 10
Tekniset tiedot
Pituus 99,1 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei (määrä valmistua 2024)
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 80 km/h
 • tavaraliikenteessä 80 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus Hyvinkää–Karjaa[1]
Ohjauskeskus Helsinki (Pasila)
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta JKV
Hyvinkään rautatieasema Hyvinkää-Karjaa-rataosalla.

Hyvinkää–Karjaa-rata on Suomen rataverkon osuus Hyvinkään ja Karjaan välillä. Rataosuuden pituus on 99 kilometriä, se on yksiraiteinen ja toistaiseksi sähköistämätön. Rataosalle valmistui joulukuussa 2009 kulunvalvonta ja kauko-ohjaus, jolloin radioloppuopastinjärjestelmäselvennä poistettiin käytöstä. Samalla Kirkniemen junasuoritus lopetettiin.lähde?

Rataosalla on ainoastaan tavaraliikennettä, kalustonsiirtoliikennettä ja satunnaista museojunaliikennettä. Radan tärkeimpiin teollisuusasiakkaisiin kuuluu Sappi-konsernin Kirkniemen paperitehdas. Radalla kulkee neljä tavarajunaparia päivässä.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä rata on alkuaan osa Hyvinkään ja Hangon välistä, Suomen ensimmäistä yksityisin varoin rakennettua leveäraiteista rautatietä. Rataosuus rakennettiin vuosina 1871–1873, ja sen rakentamisen rahoittivat pietarilaiset liikemiehet. Hankkeen etuna nähtiin Hangon edullinen sijainti talvisatamana, joka pysyi pitkään jäätymättömänä ja mahdollisti siten ulkomaankaupan talviaikanakin. Toiminta osoittautui kuitenkin tappiolliseksi, pietarilaiset liikemiehet menettivät omaisuutensa ja rata päätyi valtion omistukseen parin vuoden kuluttua sen avaamisesta.[2]

Säännöllistä henkilöliikennettä radalla on ollut viimeksi vuonna 1983. Museojunia liikennöidään kuitenkin usein.[3]

Sähköistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hankesuunnitelma Hyvinkää–Karjaa–Hanko-radan sähköistämiseksi valmistui vuonna 2019, ja helmikuussa 2021 Traficom hyväksyi suunnitelman. Sähköistys rakennetaan vuosina 2021–2024.[4][5][6] Hankkeeseen sisältyy myös rataosalla olevien tasoristeysten turvallisuuden parantaminen niitä poistamalla tai muilla järjestelyillä. Hankkeen kustannusarvio on 62 miljoonaa euroa, josta sähköistyksen osuus on 46 miljoonaa euroa.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.2. Kauko-ohjatut radat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 1.2.2010.
  2. Bergström, Matti; Kilpiö, Olavi (toimittajat): Leveät kiskot. Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset leveäraiteiset rautatiet, s. 117–178. Suomen rautatiemuseo, Hyvinkää, 2008. ISBN 978-951-96543-9-3.
  3. Hyvinkää–Hanko-radan kapasiteetin parantaminen (PDF) (s. 17) 2022. Väylävirasto. Viitattu 28.4.2023.
  4. Tiainen, Paula: Lukuisia vaarallisia tasoristeyksiä poistuu Hangon ja Hyvinkään väliltä, kun rata sähköistyy – Näin muutos vaikuttaa asukkaiden arkeen Yle Uutiset. 30.8.2021. Viitattu 30.10.2021.
  5. Lukkari, Esko: Hyvinkää–Hanko-ratavälin sähköistys alkamassa Osto & logistiikka. 19.8.2021. Viitattu 30.10.2021.
  6. Repo, Harri: Hyvinkään ja Hangon välisen radan sähköistys alkaa – 165 km pitkä urakka valmistuu vuonna 2024 (Maksullinen artikkeli) Tekniikkatalous. 19.8.2021. Viitattu 30.10.2021.
  7. Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen Väylävirasto. Viitattu 23.12.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]