Lohjan satamarata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lohjan satamarata
Lohjan satamarata vesiviskuri 2.jpg
Perustiedot
Reitti VenteläPitkäniemi
Avattu 1928
Purettu 2020
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Tekniset tiedot
Pituus 5 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei

Lohjan satamarata oli noin viiden kilometrin pituinen rautatie, joka ulottui Lohjan rautatieasemalta Pitkäniemeen, Lohjanharjun länsipuolelle.[1] Se rakennettiin vuosina 1927–1928.[1][2] Satamarata korvasi Lohjan sähkörautatien vuonna 1930, jolloin kaikki liikenne siirtyi satamaradalle.[2] Satamaradan liikenne koostui lähinnä tavarajunista, jotka kuljettivat lastia Pitkäniemen paperitehtaille. Sen varrella sijaitsi yksi asema, Tytyrin seisake (ent. Lohjan kauppala).

Tavarajunaliikenne päättyi satamaradalla vuonna 2010[3], jonka jälkeen sillä kulki vain satunnaista museojunaliikennettä. Viimeinen satamaradalla kulkenut juna oli Keitele-museon järjestämä lättähattukyyti Tytyrin seisakkeelle elokuussa 2012. Sitä edelsi viikkoa aiemmin Tka7-veturilla radantarkastusajo, joka ajettiin Lohjanjärven liikennepaikalle asti. Tämän jälkeen Lohjanjärven liikennepaikalle ei enää ajettu.[4] Satamarata suljettiin seislevyllä Lohjan rautatieasemalta keväällä 2013.[5] Virallisesti rataosa suljettiin 5. lokakuuta 2014, kun sen kunnossapito lopetettiin.[6]

Kesäkuun alkupuoliskolla 2020 satamaradalle johtava vaihde purettiin Lohjan asemalta. Syksyllä 2020 rata purettiin kokonaan. Raiteita jäi ainoastaan Tytyrin seisakkeen lähelle vanha sivuraide, eikä myöskään Mondille johtavaa raiteistoa purettu.lähde? Paikalle päätettiin rakentaa pyöräilyn ja jalankulun väylä,[7][8] jonka ensimmäinen osa Pitkäniemestä Lohjan museolle avattiin kesällä 2021. Seuraavana kesänä toinen osa museolta Ventelään valmistui.

Turvalaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjan satamaradalla ei varsinaisesti ollut muita turvalaitteita kuin tasoristeyksiä. Tasoristeyksiä oli yhteensä neljä,[1] ja ne sijaitsivat Lempolantiellä sekä Karstuntiellä. Siltoja rataosalla oli kolme.[1]

Lempolantien tasoristeys oli toteutettu puolipuomein, kevyen liikenteen kokopuomein sekä liikennevalo-ohjauksella. Varoituslaitoksen valkoinen valo ei ollut päällä jos liikennevalot toimivat, mutta tarpeen tullen punainen valo syttyi vilkkumaan, jos oli tulossa juna. Samalla liikennevalot vaihtuivat punaisiksi. Tämä tasoristeys on sijainnut kahdella eri paikalla, ennen nykyistä paikkaa se sijaitsi muutamia metrejä lähempänä Lohjanjärven liikennepaikkaa.

Karstuntien tasoristeys oli toteutettu puolipuomein sekä kevyen liikenteen kokopuomein. Karstuntie oli myös sijainnut kahdella paikalla, niin kuin edellä mainittu Lempolantie. Karstuntien vanha varoituslaitos oli toteutettu ääni- ja valovaroituslaittein. Karstuntien varoituslaitos kärsi usein toimintahäiriöistä. Esimerkiksi vuonna 2012 Lohjan satamaradalla ei ollut ollut ajoa vuoteen jonka takia Karstuntien varoituslaitoksen puomit nousivat ennen kuin juna oli ollut ylikäytävällä asti. Tämä johtuu siitä, että ruoste kiskoissa oli sekoittanut virtapiirit, jonka takia tasoristeys saattaa tehdä erilaisia virheitä toiminnassa.

Kumpikin tasoristeyslaitos purettiin vuonna 2015, jonka jälkeen Lempolantiellä eivät ole liikennevalotkaan enää olleet toiminnassa. Radan tasoristeyksien eteen oli sijoitettu junaa varten tasoristeysopastin, joka kertoo, onko varoituslaitos hälyttänyt tarpeeksi.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Lohjan satamaradan lakkauttaminen 23.8.2018. Liikennevirasto. Viitattu 31.1.2022.
  2. a b Salonen, Torsti: Lohjan satamaradan historiaa sci.fi. Viitattu 24.12.2014.
  3. Lohjan teollisuusrata hiljeni täydellisesti lansi-uusimaa.fi. Arkistoitu 13.2.2019. Viitattu 1.8.2015.
  4. Nieminen, Juha: Välillä Lohja–Lohjanjärvi vaunut.org. 11.8.2012. Viitattu 27.6.2020.
  5. Tasoristeys 3/2013 Resiina-lehti. Viitattu 27.6.2020.
  6. Voutilainen, Jarkko & Peni-Nyman, Anniina: Vähäliikenteiset radat (PDF) (s. 133–134) 2018. Helsinki: Liikennevirasto. Viitattu 27.6.2020.
  7. Satamarata puretaan vielä tämän vuoden aikana – Pitkäniemestä Lohjan museolle päässee ”baanaa” pitkin jo ensi keväänä Länsi-Uusimaa. 6.6.2020. Viitattu 27.6.2020.
  8. Asemapiirros lohja.emmi.fi. 30.11.2021. Viitattu 11.6.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]