Seututie 120

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Route 120-FIN.png
Seututie 120
Vihdintie
Seututie 120 Helsingin Konalassa Vihdin suuntaan.
Seututie 120 Helsingin Konalassa Vihdin suuntaan.
Maa Suomi
Tieluokka seututie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Alkupiste Helsinki
Päätepiste Vihti
Päällyste asfaltti
Kaistaluku Kehä III:n eteläpuolella nelikaistainen, pohjoispuolella kaksikaistainen

Seututie 120 eli Vihdintie on Helsingin Haagasta Vihdin Maikkalaan kulkeva seututie. Tie on osa entistä valtatie 2:ta. Seututie 120 oli alun perin tarkoitettu pääasialliseksi maantieyhteydeksi Poriin, mutta tie oli jo valmistuessaan onnettomuusaltis mutkaisuutensa, mäkisyytensä sekä kapeutensa vuoksi. Ohitusmahdollisuuksia on hyvin vähän ja näkemäesteitä on paljon[1]

Onnettomuustiheys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seututie 120:n onnettomuustiheys on Suomen maanteistä neljänneksi suurin: vuosina 2009–2010 sillä tapahtui 38 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta (43,0 onnettomuutta sataa kilometriä kohti vuodessa). [2]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihdintie on osa entistä Helsingin ja Porin välistä valtatietä 2. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1942, mutta vasta vuonna 1957 se oli kokonaan valmiina Helsingistä Karkkilaan saakka.[3] Tie tuli alkuvaiheessaan tunnetuksi myös "Tannerin tienä", koska Väinö Tannerilla oli maatila Pohjois-Espoossa tien varrella ja hänen on väitetty vaikuttaneen sen linjaukseen.[1]

Koska tie oli varsin mäkinen, sen ei enää 1960-luvulla katsottu täyttävän valtatielle asetettavia vaatimuksia. Sen vuoksi valtatien 2 uusi linjaus rakennettiin 1970-luvulla korkeampitasoisena.[3] Uusi tie erkanee Turun moottoritieltä Vihdin Palojärvellä. Uuden tieosuuden valmistuttua se numeroitiin valtatieksi 2 ja Vihdintie seututieksi 120. Myöhemmin Vihdintie on Haagasta Kehä III:n liittymään saakka rakennettu nelikaistaiseksi. Se ei kuitenkaan ole moottoritie, vaan sen varrella on monia liikennevalo-ohjattuja tasoliittymiä.

Etelä-Haagassa sijaitseva Vihdintien alkuosa Mannerheimintien päästä Haagan liikenneympyrään saakka on selvästi katumainen. Sen itäreunassa on kapean nurmikaistan erottama rinnakkaiskatu, jolla ei ole erillistä nimeä, vaan sen varrella olevien rakennusten osoitteina käytetään Vihdintietä.

Kehä III:n pohjoispuolella Vantaan ja Espoon rajalla vuoden 2000 tilastojen mukaan Vihdintietä käyttää noin 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vihdin kaupunginrajalla ajoneuvoja kulkee noin 4 500 vuorokaudessa. Vilkkaimmillaan tie on Kehä I:n eritasoliittymän pohjoispuolella (40 000–45 000 ajoneuvoa vuorokaudessa).

Vihdintien alkuosa on katumainen.

Tien 120 reittiä seuraten 1940-luvun lopulla suunniteltiin uutta Helsingistä Turkuun johtavaa rautatietä ohittamaan Porkkalan vuokra-alue, sillä Neuvostoliiton kanssa solmittu sopimus Kirkkonummen läpiajosta Rantaradalla "Porkkalan tunnelia" pitkin oli kallis ja osuus oli pullonkaula. Suunnitelmat peruuntuivat linjauksen hintaan ja lopulta Porkkalan palautukseen.

Vihdintie on mukana joukkoliikennettä pääkaupunkiseudun säteittäisväylillä edistävässä hankkeessa. Tielle rakennetaan linja-autokaistoja, parannetaan Kehä I:n eritasoliittymäaluetta sekä lasketaan nopeusrajoitus 70 km/h:sta 60 km/h:iin liikenneturvallisuuden, tien kadunoloisuuden säilyttämisen sekä joukkoliikenteen turvallisempien liikennöintiolosuhteiden nimissä.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Seututie 120 Matti Grönroos. Viitattu 15.8.2018.
  2. Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 2010 (Sivu 61, taulukko 33. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys. Huomioitu vain vähintään 10 kilometrin pituiset tiet.) 7/2011. Liikennevirasto. Viitattu 7.1.2013.
  3. a b Valtatie 2 Matti Grönroos. Viitattu 15.8.2018.