Helsinki-Vantaan lentoasema

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsinki-Vantaan lentoasema
Helsingfors-Vanda flygplats
Helsinki Vantaa Logo.png
Helsinki-vantaa aerial.jpg
IATA-koodi HEL
ICAO-koodi EFHK
Sijainti Lentokenttä, Vantaa
Koordinaatit 60°19′02″N, 024°57′48″E
Tyyppi julkinen
Ylläpitäjä Finavia
Valmistumisvuosi 1952
Korkeus 55 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Helsinki – 18 km
Kiitotiet
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
04R/22L 3 500 60 asfaltti
04L/22R 3 060 60 asfaltti
15/33 2 901 60 asfaltti
Matkustajamäärä (2017) 18 892 386
Huomioita
Lähteet AIP[1]
Tilastot[2]
Finavia[3]
www.helsinki-vantaa.fi

Helsinki-Vantaan lentoasema (IATA: HELICAO: EFHK) (ruots. Helsingfors-Vanda flygplats) on Uudenmaan päälentoasema ja samalla koko Suomen suurin lentoasema. Helsinki-Vantaa on myös Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikenneasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä.[4] Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkee noin 90 prosenttia Suomen kansainvälisestä lentoliikenteestä. Lentoonlähtöjä ja laskeutumisia on yhteensä keskimäärin runsaat 500 päivässä ja matkustajia nykyään lähes 19 miljoonaa vuodessa, mikä tekee kentästä matkustajamäärissä mitattuna Pohjoismaiden neljänneksi vilkkaimman.[5][6]

Lentoasema sijaitsee Vantaalla Lentokentän kaupunginosassa noin viisi kilometriä Tikkurilasta luoteeseen ja 18 kilometriä Helsingin keskustasta pohjoiseen ja on pinta-alaltaan 1 700 hehtaaria.

Lentoasemalla on kolme kiitotietä. Lentoaseman terminaalit sijaitsevat noin 250 metrin päässä toisistaan ja niitä yhdistää käytävä, josta on kulkuyhteys rautatieasemalle. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on useita ostosalueita. Palvelupisteitä on kaikkiaan lähes sata. Lentoasema on sijoittunut Euroopan parhaiden asemien joukkoon useissa vertailuissa.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki-Vantaan lentoaseman sijainti Vantaan kartalla.
Ilmakuva ensimmäisestä, nyttemmin puretusta terminaalista
Ilmakuva vastavalmistuneesta terminaalista vuonna 1969

Helsinki-Vantaan lentoasema valmistui Helsingin olympialaisiin vuonna 1952, jolloin 5. heinäkuuta – 15. elokuuta 1952 lennettiin kaikkiaan noin 1 700 lentoa. Ensimmäiset kaksi Aero Oy:n DC-3-lentokonetta, OH-LCC Tiira ja OH-LCD Lokki, laskeutuivat koelentona 26. kesäkuuta, ja ensimmäinen ulkomainen reittikone oli Scandinavian Airlines Systemin (nyk. SAS) DC-6 B Torgil Viking 29. kesäkuuta.[8] Säännöllinen lentoliikenne siirtyi Malmin lentoasemalta uudelle lentoasemalle 26. lokakuuta 1952. Alun perin lentoasemalla oli vain yksi kiitotie. Toinen kiitotie valmistui neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1956, jolloin valmistui myös ensimmäinen lentokonehalli. Samana vuonna lentoasema sai käyttöönsä myös ensimmäisen tutkansa. Säännöllinen suihkulentoliikenne Helsingin lentoasemalle alkoi vuonna 1959. Uusi terminaali valmistui syksyllä 1969. Koko lentokenttäalueen ympäröivä yhtenäinen aita valmistui keväällä 1973.[9]

Vantaa oli vuoteen 1972 asti Helsingin maalaiskunta. Nykyinen nimi Helsinki-Vantaa otettiin käyttöön vuonna 1977, jota ennen se tunnettiin nimellä Helsingin lentoasema.[10]

Puolustusvoimat piirittivät lentokentän loppusyksystä 1977, tarkoituksena suojata kenttä mahdolliselta Punaisen armeijakunnan terroristi-iskulta.[11]

Lentoaseman matkustajaterminaalia laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983, ja kotimaanlentoja varten rakennettiin kokonaan uusi terminaali vuonna 1993. Vuonna 1996 lentoasemalla tehtiin suuri uudistus, kun alkuperäistä ulkomaanterminaalia laajennettiin ja kotimaanterminaali yhdistettiin siihen. Samalla avattiin uusi ostoskatu, kongressikeskus ja hotelli, ja lähilennonjohto muutti uuteen lennonjohtotorniin. Seuraavana vuonna avattiin valtiovierailuja varten uusi VIP President -terminaali. Lentoaseman ulkomaanterminaalia laajennettiin taas ja sinne avattiin uudet lähtö- ja tuloaulat marraskuussa 1999. Vuoteen 2000 osuneena historiallisena tapahtumana oli, että Helsinki-Vantaan vuotuinen matkustajamäärä ylitti 10 000 000 rajan.[12] Lähestymislennonjohto siirtyi niin sanotusta luolasta uusiin maanpäällisiin tiloihin.

Vuonna 2001 tulivat käyttöön uudet Schengen-rajatarkastusjärjestelyt. Kolmas kiitotie otettiin käyttöön 28. marraskuuta 2002, jota käytti ensimmäisenä Finnairin MD-11 lähdöllä kohti New Yorkia. Vuonna 2004 laajennettiin ulkomaanterminaalia ja kaukolentojen matkustajille avattiin uusi ostosalue. Samalla avattiin myös lentorahtipalvelu matkustajille, joilla on esimerkiksi ylipainomatkatavaraa. Vuonna 2006 otettiin käyttöön 24 lähtöselvitysautomaattia.[13]

Lentoaseman yhteyteen avattiin 13. elokuuta 2007 Hilton-ketjun hotelli, Hilton Helsinki-Vantaa Airport, jossa on 330 huoneistoa.[14][15] Rinnakkaisten kiitoteiden toisistaan riippumaton käyttö alkoi marraskuussa 2007.[16]

Lentoasemalle avattiin maksuton WLAN-verkko 25. marraskuuta 2008.[17]

Lentoaseman terminaalijako muuttui 5. elokuuta 2009 siten, että ne eivät enää jakaudu lennon määränpään mukaan (kotimaan- ja ulkomaanterminaali), vaan lentoyhtiön mukaan.[18]

Syksyllä 2009 lentoasemalla nähtiin ulkoistusten myötä useita työtaisteluja, kun Finavia kilpailutti turvatarkastukset. Turvatarkastukset siirtyivät syksyllä siivous- ja kiinteistöpalvelukonserni SOL Palveluiden hoidettaviksi. Samalla työehdot muuttuivat. Tammikuussa 2010 SOL aloitti 80 työntekijän YT-neuvottelut. Taloudellisesti turvapalveluiden uudelleenkilpailutus oli kuitenkin Finavialle ja siten lentomatkustajille kannattava, sillä Finavia saavutti ostopalveluiden osalta ensimmäisellä puolivuotiskaudella 2010 huomattavat kustannussäästöt edelliseen puolivuotiskauteen verrattuna. Tämä oli mahdollista pitkälti Helsinki-Vantaan turvapalveluiden kilpailutuksesta johtuen.[19]

Finnair ulkoisti matkatavarapalvelut tytäryhtiöltään Northportilta Barona Handlingille marras–joulukuun vaihteessa 2009, jolloin työntekijät ryhtyivät neljän päivän laittomaan lakkoon. Vuodenvaihteessa 2009–2010 Helsinki-Vantaalla makasi tuhansia laukkuja, joita matkustajat eivät saaneet. Työntekijöiden mukaan matkatavaroiden kuormauksessa oli tammikuussa 2010 kymmeneksen vähemmän henkilökuntaa kuin aiemmin. Ilmailualan Unioni syytti Baronaa turvasäännösten laiminlyönnistä laukkusumaa työtaistelun aikana purettaessa.[20] Tammikuussa 2010 STT kirjoitti, että osa työntekijöistä olisi lähettänyt tahallaan laukkuja väärin kohteisiin.[21][22][23] Vuonna 2009 lentoasema ei ollut viiden parhaan lentoaseman joukossa Airport Service Quality -tutkimuksessa.[24]

Lentoasemalla otettiin käyttöön kaukolentojen tarpeisiin suunnitellut uudet matkustajatilat 11. joulukuuta 2009. Terminaalin pinta-ala laajeni 30 prosenttia. Uuteen terminaaliosaan avattiin samalla lukuisia uusia kauppoja ja ravintoloita sekä ylellinen kylpylä. Uusia laajarunkokoneille tarkoitettuja matkustajasiltoja valmistui viisi. Kylpylä suljettiin helmikuussa 2012 vähäisen käytön vuoksi.[25] Vuonna 2011 lentoaseman matkustajamäärä kasvoi 15,5 prosenttia 14,9 miljoonaan matkustajaan. Noin 25 % matkustajista vaihtoi konetta lentoasemalla. Matkustajista 12,2 miljoonaa lensi ulkomaille ja 2,7 miljoonaa kotimaahan. Aasiaan suuntautuvilla lennoilla oli yhteensä 1,63 miljoonaa matkustajaa.[26]

Rakennushankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terminaali 1 (entinen kotimaanterminaali)
Terminaali 2

Keväällä 2010 lentoasemalla otettiin käyttöön uusinta tekniikkaa hyödyntävä matkatavarakäsittelykeskus, jonne keskitetään kaikki lähtevän ja vaihtavan matkatavaran käsittely. Saapuvan matkatavaran käsittely jää nykyisiin kuormaustiloihin.lähde?

Vuonna 1969 ja 1983 valmistuneet lentoasemarakennuksen osat saneerattiin täysin. Peruskorjaus valmistui vuonna 2012.lähde?

Kiitotie 3 (22R/04L) peruskorjattiin vuoden 2012 huhti–kesäkuussa, jolloin kiitotie oli poissa käytöstä. Tämän jälkeen kiitotie 2:n (15/33) viereinen rullaustie peruskorjattiin, jolloin kiitotie 2 toimi väliaikaisena rullaustienä. Remontti valmistui syyskuussa 2012.[27]

Lentoasemalle avattiin rautatieasema 10. heinäkuuta 2015.[28] Kehärata yhdistää toisiinsa pohjoisen pääradan ja läntisen Vantaankosken radan. Matka lentokentältä Helsingin keskustan rautieasemalle kestää noin puoli tuntia, Tikkurilan rautatieasemalle noin 10 minuuttia. Lentoaseman rautatieasema rakennettiin maan alle pysäköintitalo P3A:n ja P1/P2:n väliin. Asemalta on kulkuyhteys terminaali 1:n ja 2:n väliseen yhdyskäytävään.

Pääkiitotie 04R/22L peruskorjattiin kesän 2015 aikana ja avattiin uudelleen elokuun alussa.[29]

Kävelymatkan päähän terminaalista 2 on valmistunut 13-kerroksinen kaksirakennuksinen World Trade Center, jonka päävuokralainen on Finavia.[30] Alkuvuodesta 2018 kyseiseen rakennukseen aukeaa myös Scandic hotelli, joka sisältää 148 huonetta. Tämä on kolmas hotelli lentokentän välittömässä läheisyydessä.[31]

Terminaalien laajentaminen alkoi vuoden 2016 alussa kaukolentoalueen eteläsiivestä. Sen jälkeen alkavat länsisiiven rakennustyöt, joiden on tarkoitus valmistua kesällä 2020.[32] 2017 alkoi myös terminaali ykkösen laajennus, jossa T1 saa noin 3500 lisä neliötä.[33] T1-terminaali pitenee 230 metrillä ja sinne tulee seitsemän uutta lähtöporttia.[34].

Eteläsiiven laajennus valmistui kesällä 2017.

Sisäkuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiitotiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiitotie 15/33
Lennonjohtotorni

Helsinki-Vantaalla on kolme kiitotietä:[35]

  • 04R/22L (kiitotie 1), ns. pääkiitotie, mitat: 3 500 m × 60 m
  • 15/33 (kiitotie 2), ns. poikittaiskiitotie tai sivukiitotie, mitat: 2 901 m × 60 m
  • 04L/22R (kiitotie 3), pääkiitotien suuntainen kiitotie, mitat: 3 060 m × 60 m

Kiitoteiden käyttöperiaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytettävien kiitoteiden valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten sää. Ihannetilanteessa kiitotie 22R on lähtökiitotie ja 15 laskukiitotie (Open V -konfiguraatio). 22-kiitoteiden rinnakkaiskäytössä (parallel 22) on 22R lähtö- ja 22L laskukiitotie (paitsi hiljaiset suihkuturbiini-ilma-alukset voidaan selvittää lähtöön myös kiitotieltä 22L (Quiet Jet)). 04-kiitoteiden rinnakkaiskäytössä on 04L lasku- ja 04R lentoonlähtökiitotie. Nykyään kiitotietä 33 (ts. kiitotie 2 luoteeseen päin) käytetään harvoin, varsinkaan laskuun, koska sillä ei ole ILS-tarkkuuslähestymislaitteita, vaan ainoastaan VOR/DME- ja RNAV-menetelmät ilman varsinaista pystysuuntaopastusta, mikä tekee sen käytöstä vähänkään huonommalla säällä vaikeaa. Joskus sitä voidaan käyttää pohjoiseen suuntautuvien lentojen lähtökiitotienä.lähde?

Häiriöiden vähentämiseksi käytetään ensisijaisuusjärjestystä, joka lähtöihin on 22R, 22L, 04R, 33, 15 ja laskeutumisiin 15, 22L, 04L, 04R, 22R, 33. Meluhaittojen vähentämiseksi yöaikaan kello 23–06 käytetään lähtökiitotienä 22R:ää ja laskukiitotienä 15:tä, ellei sää tai muut olosuhteet muuta vaadi.lähde?

Maaliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 avattu maanalainen Lentoaseman rautatieasema.
Finnair City Bus ja HSL:n seutulinjan bussi 615.

Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee Kehä III:n ja Tuusulanväylän välittömässä läheisyydessä. Lentoaseman alla tunnelissa kulkevat junaraiteet liittävät kentän Helsingin seudun lähiliikenneverkkoon.

Julkinen liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähijunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL tarjoaa kahta lähijunalinjaa Helsingin keskustasta lentoasemalle. Nämä linjat kulkevat kehärataa vastapäivään väliä Helsinki - Tikkurila - Lentoasema - Myyrmäki - Helsinki (I-juna) ja myötäpäivään väliä Helsinki - Myyrmäki - Lentoasema - Tikkurila - Helsinki (P-juna) pysähtyen jokaisella asemalla. Linjoja liikennöidään matalalattiaisilla FLIRT-junilla. Junia liikennöi VR.

Linjojen vuoroväli on päiväsaikaan 10 minuuttia, iltaisin 19–22 15 minuuttia ja hiljaiseen aikaan puoli tuntia. Matka Helsingistä lentoasemalle kestää I-junalla 27 minuuttia ja P-junalla 32 minuuttia.

Matkustaessa Helsingistä junissa käy seutulippu (vuoden 2018 aikana alkavassa vyöhykemallissa ABC-lippu).[36][37]

Linja-autot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnair City Bus on Pohjolan Liikenteen operoima linja-autoyhteys Elielinaukiolta lentoasemalle, joka maksaa verkkokaupasta ostettuna aikuiselle 6,20€ ja lapselle (6-16 vuotta) 3,10€. Kuljettajalta ostaessa lippujen hinnat ovat 6,30€ aikuiselle ja 3,20€ lapselle.[38] FCB pysähtyy Elielinaukion lisäksi Hesperian puiston vieressä. Matka keskustasta terminaaleihin kestää noin 30 minuuttia.[39]

HSL:n seutulinjat 415 (Elielinaukiolta) ja 615 (Rautatientorilta) vievät Helsingin keskustasta ja sen tuntumasta lentoasemalle noin 40 - 50 minuutissa. Linja 615 liikennöi läpi vuorokauden. Tikkurilan asemalle liikennöi öisin linja 562N lähijunaliikenteen tauottua. Lentoaseman läheisyydessä sijaitsevalta Aviapoliksen rautatieasemalta on vaihtomahdollisuus useaan bussilinjaan.

Taksit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molempien terminaalien edessä on taksitolppa. Yhdensuuntainen taksimatka Helsingin keskustasta lentoasemalle maksaa noin 45–50 euroa ja matka-aika on noin 30–40 minuuttia.[40]

Pysäköinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki-Vantaalla on noin 10 000 pysäköintipaikkaa. Kesällä 2016 valmistui pysäköintitalo P5:n noin 3 000 parkkipaikan laajennus.[41]

Pysäköinti on toteutettu seuraavasti:lähde?

  • Pikaparkki
    • Molempien terminaalien edustalla on noin sadan paikan ulkoalue. Pysäköintiaika on enintään yksi tunti.
  • Lomaparkki
    • Pysäköintitaloissa P3 ja P5 on yhteensä noin 5 000 parkkipaikkaa enintään 15 minuutin kävelymatkan päässä. Pysäköintiaikaa ei ole rajoitettu.
    • Ulkoalueilla 4A ja 4B on noin tuhat parkkipaikkaa. Alueilta on maksuton linja-autokuljetus terminaaleihin. Pysäköintiaikaa ei ole rajoitettu.
  • Bisnesparkki
    • Pysäköintitaloissa P1 ja P2 on yhteensä noin 2 000 parkkipaikkaa lähellä terminaalia 2. Pysäköintiaikaa ei ole rajoitettu.
  • Kaukoparkki
    • Ulkoalueella on noin 2 000–3 000 parkkipaikkaa. Pysäköintiaikaa ei ole rajoitettu.

Lisäksi alueen lähellä toimii myös lentopysäköintipalvelua tarjoavia yrityksiä,[42][43][44], joihin voi jättää auton vartioidulle alueelle ja saada sieltä kuljetuksen terminaalille.

Lentoyhtiöt ja kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnairin koneita Helsinki-Vantaalla.
Finnairin Airbus A350 Helsinki-Vantaalla.
Norwegian Air Shuttlen Boeing 737 Helsinki-Vantaalla.
Qatar Airwaysin Boeing 787 Dreamliner lähtemässä Helsinki-Vantaalta.
Japan Airlinesin Boeing 787 Dreamliner Helsinki-Vantaalla.
AirBridgeCargo Airlinesin Boeing 747-8F Helsinki-Vantaalla.

Helsinki-Vantaa on kansainvälisen ja kotimaan liikenteen keskus Finnairille ja Norwegianille.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kaksi terminaalia, jotka on yhdistetty toisiinsa käytävällä.

Terminaalia 1 käyttävät Star Alliance-allianssiin kuuluvat lentoyhtiöt, kuten Scandinavian Airlines ja Lufthansa, ja terminaalia 2 muut lentoyhtiöt, kuten Finnair, KLM, ja Norwegian.

Reittilennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoyhtiö Kohteet Terminaali
Aegean Airlines Kausittainen: Ateena 1
Aeroflot Moskova–Šeremetjevo 2
airBaltic Riika 1
Belavia Minsk 2
Blue Air Bukarest 2
BRA Braathens Regional Airlines Tukholma–Bromma
Kausittainen: Visby
2
British Airways Lontoo–Heathrow 2
Croatia Airlines Kausittainen: Zagreb 2
Czech Airlines Praha 2
easyJet Berliini–Tegel 1
Finnair Alicante, Amsterdam, Bangkok–Suvarnabhumi, Barcelona, Berliini–Tegel, Billund, Bryssel, Budapest, Chongqing, Delhi, Dublin, Düsseldorf, Edinburgh, Frankfurt, Gazipaşa, Gdańsk, Geneve, Göteborg, Hampuri, Hannover (alkaa 29. huhtikuuta 2019),[45] Hongkong, Ivalo, Jekaterinburg, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi, Kittilä, Kokkola, Krakova, Kuopio, Kuusamo, Kööpenhamina, Lissabon, Lontoo–Heathrow, Los Angeles (alkaa uudelleen 31. maaliskuuta 2019),[46] Maarianhamina, Madrid, Málaga, Manchester, Milano–Malpensa, Minsk, Moskova–Šeremetjevo, München, Nagoya–Centrair, Nanjing, New York–JFK, Osaka–Kansai, Oslo–Gardermoen, Oulu, Pariisi–Charles de Gaulle, Peking–Capital, Pietari, Praha, Reykjavik–Keflavík, Riika, Rooma–Fiumicino, Rovaniemi, Shanghai–Pudong, Singapore, Soul–Incheon, Stuttgart, Tallinna, Tampere, Tartto, Tel Aviv–Ben Gurion, Tokio–Narita, Tukholma–Arlanda, Tukholma–Bromma, Turku, Uumaja, Vaasa, Varsova–Chopin, Vilna, Wien, Zürich
Kausittainen: Antalya, Astana, Ateena, Bergen, Biarritz, Catania, Chaniá, Chicago–O'Hare, Dalaman, Dubai–kansainvälinen, Dubrovnik, Eilat, Fuerteventura, Fukuoka, Funchal, Goa, Gran Canaria, Guangzhou, Havanna, Ho Chi Minh, Ibiza, Innsbruck, Iraklion, Kazan, Korfu, Kos, Krabi, Lanzarote, Ljubljana, Lyon (alkaa 11. joulukuuta 2018),[47] Malta, Menorca, Miami, Mytilíni, Napoli, Nizza, Páfos, Palma de Mallorca, Phuket, Pisa, Préveza, Puerto Plata, Puerto Vallarta, Pula, Rimini, Ródos, Salzburg, Samara, San Francisco, Santoríni, Skiáthos, Split, Teneriffa–pohjoinen, Teneriffa–eteläinen, Varna, Venetsia–Marco Polo, Verona, Visby, Xi’an, Zákynthos
1, 2
flydubai Dubai–kansainvälinen[48] 2
Icelandair Reykjavík–Keflavík 2
Japan Airlines Tokio–Narita 2
KLM Amsterdam 2
Lufthansa Frankfurt, München 1
Norwegian Air Shuttle Alicante, Amsterdam, Barcelona, Budapest, Dublin, Gdańsk (alkaa 29. lokakuuta 2018),[49] Gran Canaria, Krakova, Kööpenhamina, Lontoo–Gatwick, Madrid, Málaga, Nizza, Oslo–Gardermoen, Oulu, Palma de Mallorca, Pariisi–Orly, Praha, Rooma–Fiumicino, Rovaniemi, Tel Aviv–Ben Gurion (alkaa 3. marraskuuta 2018),[49] Tukholma–Arlanda
Kausittainen: Agadir (alkaa 3. marraskuuta 2018),[50] Ateena, Burgas, Chaniá, Dubai–kansainvälinen, Dubrovnik, Ivalo, Kittilä, Korfu, Lárnaka, Marrakech, Pristina, Pula, Ródos, Salzburg, Split, Teneriffa–eteläinen, Varna, Venetsia–Marco Polo
2
Pobeda Moskova–Vnukovo 2
Qatar Airways Doha 2
RAF-Avia Savonlinna1 2
Scandinavian Airlines Kööpenhamina, Málaga, Oslo–Gardermoen, Tukholma–Arlanda
Kausittainen: Salzburg
1
SunExpress Kausittainen: Izmir 2
TAP Portugal Lissabon 1
Transavia Amsterdam 2
Turkish Airlines Istanbul–Atatürk 2
Ukraine International Airlines Kiova–Borispol 2
Vueling Barcelona 1
Widerøe Bergen, Tromssa 2

  • 1 = Verorahoin tuettu julkisen palvelun velvoite

Tilauslentoyhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahtilentoyhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikelentoyhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut toimijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahuolintapalveluita lentoyhtiöille tarjoavat Airpro Oy, Ground Power (Maavoima Oy), ISS Aviation, Havas Europe (North Hub Services Finland Oy), Servisair Finland Oy ja Swissport Finland Oy. Polttoainetta toimittavat Helsinki-Vantaalla sijaitsevat Neste Aviation, Shell sekä St1 Avifuels Oy. Catering-palveluita tarjoavat LSG Sky Chefs Finland ja Vantaa Catering Services Oy.[52]

Tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vilkkaimmat eurooppalaiset reitit (2017)[53]
Sija Kohde Matkustajamäärä Muutos
2016/17
1. Ruotsi Tukholma–Arlanda, Tukholma–Bromma 1 333 101 Nousua 4,7%
2. Yhdistynyt kuningaskunta Lontoo–Gatwick, Lontoo–Heathrow 945 530 Nousua 5,4%
3. Tanska Kööpenhamina 877 534 Nousua 11,2%
4. Alankomaat Amsterdam 665 318 Nousua 18,6%
5. Saksa München 531 400 Nousua 8,5%
6. Saksa Frankfurt 526 685 Nousua 5,3%
7. Norja Oslo–Gardermoen 505 538 Nousua 24,5%
8. Saksa Berliini–Tegel 495 488 Nousua 9,3%
9. Ranska Pariisi–Charles de Gaulle 433 201 Nousua 5,5%
10. Tšekki Praha 317 655 Nousua 13,3%
11. Espanja Málaga 302 054 Nousua 15,1%
12. Latvia Riika 286 023 Nousua 9,8%
13. Espanja Barcelona 285 126 Nousua 3,5%
14. Italia Rooma–Fiumicino 275 396 Nousua 10,4%
15. Viro Tallinna 254 462 Nousua 9,3%
16. Venäjä Moskova–Šeremetjevo 229 931 Nousua 23,3%
17. Ruotsi Göteborg 229 586 Nousua 10,5%
18. Unkari Budapest 228 403 Nousua 8,3%
19. Turkki Istanbul–Atatürk 213 482 Laskua 9,1%
20. Espanja Gran Canaria 204 910 Nousua 6,9%
21. Sveitsi Zürich 202 508 Nousua 0,1%
22. Islanti Reykjavík–Kelfavík 196 341 Nousua 34,3%
23. Belgia Bryssel 187 018 Nousua 10,8%
24. Italia Milano–Malpensa 182 494 Nousua 8,6%
25. Itävalta Wien 179 999 Nousua 5,0%
26. Saksa Düsseldorf 179 133 Nousua 1,3%
27. Espanja Madrid 176 861 Nousua 1,6%
28. Espanja Teneriffa–eteläinen 164 717 Nousua 7,8%
29. Espanja Alicante 143 561 Nousua 70,2%
30. Kreikka Chania 124 409 Nousua 12,0%

Vilkkaimmat mannertenväliset reitit (2017)[53]
Sija Kohde Matkustajamäärä Muutos
2016/17
1. Japani Tokio–Narita 348 259 Nousua 24,5%
2. Thaimaa Bangkok–Suvarnabhumi 301 097 Nousua 15,2%
3. Hongkong Hongkong 237 022 Nousua 30,4%
4. Etelä-Korea Soul–Incheon 199 263 Nousua 13,0%
5. Kiina Shanghai–Pudong 184 886 Nousua 13,5%
6. Singapore Singapore 179 784 Nousua 24,4%
7. Kiina Peking–Capital 173 884 Nousua 19,0%
8. Yhdysvallat New York–JFK 169 733 Nousua 2,4%
9. Japani Osaka–Kansai 162 330 Nousua 9,2%
10. Japani Nagoya–Centrair 133 832 Nousua 5,1%
11. Qatar Doha 109 115 Nousua 435,2%
12. Intia Delhi 97 956 Nousua 19,0%
13. Arabiemiirikunnat Dubai–kansainvälinen 96 888 Nousua 8,6%
Vilkkaimmat kotimaan reitit (2017)[53]
Sija Kohde Matkustajamäärä Muutos
2016/17
1. Oulu 856 339 Laskua 9,9%
2. Rovaniemi 456 332 Nousua 15,0%
3. Kuopio 207 315 Nousua 3,4%
4. Kittilä 188 179 Nousua 19,9%
5. Vaasa 163 620 Laskua 5,7%
6. Ivalo 155 080 Nousua 20,0%
7. Joensuu 111 322 Laskua 8,5%
8. Turku 109 258 Nousua 16,2%
9. Kemi 92 143 Nousua 3,4%
10. Tampere 87 902 Laskua 1,4%

Onnettomuuksia ja kaappaustilanteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2. joulukuuta 1957 Leningradista tulossa olleen Aeroflotin Iljušin Il-14 -koneen lähestyminen meni sakeassa sumussa pitkäksi, eivätkä lentäjät saaneet pysäytettyä konetta ennen kiitotien päättymistä. Kone syöksyi kiitotieltä ulos pysähtyen lopulta lentokenttäalueen eteläpuolella maantien penkkaan. Koneessa oli kuusitoista matkustajaa ja viisi miehistön jäsentä, joista kymmenen henkilöä loukkaantui.[54]
  • 10. heinäkuuta 1977 kaksi neuvostoliittolaista nuorta miestä kaappasivat Petroskoista Leningradiin matkalla olleen Aeroflotin Tupolev Tu-134 -koneen yrittäen päästä Tukholmaan. Polttoaineen vähyyden vuoksi kone joutui kuitenkin laskeutumaan Helsinki-Vantaalle. Kaappaustilanne kesti kolme päivää, jonka jälkeen kaappaajat antautuivat poliisille ja heidät luovutettiin Neuvostoliittoon.
  • 31. tammikuuta 2005 rahtilennolla Ruotsiin matkalla ollut Nord-Flyg AB:n Cessna C208B -tyyppinen lentokone syöksyi pian lentoonlähdön jälkeen maahan 1. ja 3. kiitotien väliselle lentokenttäalueelle. Onnettomuuden syynä oli siiven yläpinnalle jääneen lumen ja jään aiheuttama sakkaaminen. Ainoana henkilönä koneessa ollut lentäjä loukkaantui onnettomuudessa lievästi.[55]

Helsinki-Vantaa matkustaja- ja liikennetutkimuksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki-Vantaan lentoaseman vanha ”Reason to fly” -logo.

Lentoasema on menestynyt hyvin viime vuosina erilaisissa matkustaja- ja liikennetutkimuksissa.[7]

  • 1997: Euroopan paras (IATA)
  • 1998: maailman paras (IATA)
  • 1999: maailman paras omassa kokoluokassaan (IATA)
  • 2000: maailman paras omassa kokoluokassaan ja Euroopan paras (IATA)
  • 2000: Ilmailulaitoksen vuoden lentoasema
  • 2004: maailman paras omassa kokoluokassaan ja Euroopan toiseksi paras (AETRA)
  • 2005: maailman 3. paras omassa kokoluokassaan ja Euroopan 3. paras (AETRA)
  • 2006: maailman 3. paras omassa kokoluokassaan ja Euroopan 3. paras (ASQ), Euroopan 2. paras (Skytrax)
  • 2007: Euroopan 3. paras (ASQ)
  • 2008: maailman 9. paras (Skytrax)
  • 2009: maailman paras matkatavaroiden käsittely (Skytrax)
  • 2009: maailman paras lentoasema (Monocle Magazine)
  • 2010: Pohjois-Euroopan paras lentoasema (Skytrax)
  • 2010: maailman paras vaihtokenttä (Monocle)
  • 2010: Finavian vuoden lentoasema[56]
  • 2011: maailman paras lounge (Priority Pass)[57]
  • 2012 paras lentoasema sosiaalisessa mediassa (SimpliFlying)[58]
  • 2017: maailman paras lentoasema (Travellink)
  • 2018: Finnish Travel Gala: ”Mieleenpainuvin matka- tai palvelukokemus”

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. EFHK Helsinki-Vantaa (PDF) (osa EFHK AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 23.7.2015. Vantaa: Finavia. Viitattu 25.7.2015.
  2. Matkustajat lentoasemittain 2016 finavia.fi. Finavia. Viitattu 11.1.2017.
  3. https://www.finavia.fi/en/newsroom/2017/record-breaking-helsinki-airport
  4. Helsinki-Vantaan kaukoliikenne kasvussa 8.3.2011. Finavia. Viitattu 17.7.2011.
  5. Liikennetilastot 2014 31.1.2014. Finavia. Viitattu 14.1.2015.
  6. Helsinki-Vantaalla tehdään uusi matkustajaennätys Iltalehti. 18.12.2015. Viitattu 19.12.2015.
  7. a b Helsinki-Vantaan palvelut palkittu useaan kertaan Finavia. Viitattu 6.1.2013.
  8. Parakista paraatipaikaksi. Helsinki-Vantaan lentoasema 50 vuotta.
  9. Saltikoff, Valeri: Helsinki-Vantaan kuusi vuosikymmentä: Suomen ilmailumuseon näyttelyjulkaisu, s. 18. Ilmailumuseoyhdistys, 2012. ISBN 978-951-8960-07-5.
  10. Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin 50 vuotta sitten 17.6.2002. Finavia. Viitattu 26.2.2010.
  11. Dokumentti – Muisti: Suomi varpaillaan terrorismin takia – Yle
  12. Helsinki-Vantaan viisi vuosikymmentä Finavia. Viitattu 26.2.2010.
  13. Helsinki-Vantaalla on otettu käyttöön uudet lähtöselvitysautomaatit 29.11.2006. Finavia. Viitattu 26.2.2010.
  14. Hilton Helsinki Airport Hotel Finavia. Viitattu 13.2.2015.
  15. Hilton Helsinki-Vantaa Airport Finavia. Viitattu 26.2.2010.
  16. Ollikainen, Hannu: Aamuruuhkat helpottavat Helsinki-Vantaalla Kauppalehti. 26.11.2007. Helsinki: Kauppalehti Oy. Viitattu 26.11.2007.
  17. Finavia avasi ilmaisen langattoman verkon Helsinki-Vantaalle 25.11.2008. Finavia. Viitattu 30.12.2008.
  18. Lennot operoidaan Helsinki-Vantaalla uusista terminaaleista 5.8. kello 5 alkaen 5.8.2009. Finavia. Viitattu 5.8.2009.
  19. Finavia Oyj: Osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2010. 25.8.2010. Finavia. Viitattu 27.8.2010.
  20. IAU: Helsinki-Vantaalla rikottu turvamääräyksiä YLE Uutiset. 10.12.2009. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 26.2.2010.
  21. Helsinki-Vantaan turvatarkastajat palasivat töihin MTV.fi. 16.5.2009. MTV Oy. Viitattu 26.2.2010.
  22. Lentokentän turvatarkastajat joutuvat pakkolomalle Taloussanomat. 5.1.2010. Helsinki: Taloussanomat Oy. Viitattu 26.2.2010.
  23. Työntekijät kiistävät sabotoineensa matkatavaroiden käsittelyä Helsingin Sanomat. 9.1.2010. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 26.2.2010.
  24. Helsinki-Vantaa haluaa takaisin lentoasemien parhaimmistoon Yle Uutiset. 26.2.2010. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 26.2.2010.
  25. Helsinki-Vantaan lentokenttäkylpylä lopetti Ilta-Sanomat. 2.3.2012. Viitattu 22.1.2014.
  26. Suomenennätys lentomatkustuksen määrässä. Siivet, 2012, 27. vsk, nro 1, s. 7. Apali Oy.
  27. Lentokoneiden melu kuuluu nyt uusista suunnista Helsingin Uutiset. 11.5.2012. Viitattu 10.4.2017.
  28. Kehäradan liikenne käynnistyy 1.7. – lentoasemalle alkuvaiheessa korvaava yhteys 25.6.2015. Liikennevirasto. Viitattu 5.7.2015.
  29. Kävellen pitkin kiitotietä: Katso video kiitotieavajaisista! 13.8.2015. Finavia. Viitattu 13.8.2015.
  30. WTC Helsinki Airport | LAK www.lak.fi. Viitattu 30.3.2017.
  31. Scandic avaa uuden hotellin Helsinki-Vantaan lentokentälle - Lähin täyden palvelun hotelli heti matkustajaterminaalin ulkopuolella Mynewsdesk. Viitattu 5.12.2017.
  32. Helsinki-Vantaalla tehdään uusi matkustajaennätys Iltalehti. 18.12.2015. Viitattu 19.12.2015.
  33. Helsinki-Vantaan T1-terminaalia laajennetaan seitsemällä uudella lähtöportilla | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 9.10.2017. Viitattu 5.12.2017.
  34. http://www.lentoposti.fi/uutiset/t1n_laajennus_kasvattaa_helsinki_vantaan_terminaalin_mittaa_230_metrill
  35. EFHK Helsinki-Vantaa (PDF) (osa EFHK AD 2.1, s. 7) AIP Suomi / Finland. 23.7.2015. Vantaa: Finavia. Viitattu 25.7.2015.
  36. Taksa- ja lippujärjestelmä HSL. Viitattu 17.2.2017.
  37. Kaarimallin vyöhykkeet Helsingin seudun liikenne. Viitattu 17.2.2017.
  38. Liput ja lisätiedot - Pohjolan Liikenne www.pohjolanliikenne.fi. Viitattu 17.2.2017.
  39. Aikataulu - Pohjolan Liikenne www.pohjolanliikenne.fi. Viitattu 17.2.2017.
  40. Helsinki-Vantaan juna, bussit ja taksit Finavia. Viitattu 13.8.2015.
  41. Suomen suurin pysäköintitalo valmis: Helsinki-Vantaalle 3000 uutta parkkipaikkaa ja 30 sähköauton latauspistettä Finavia. Viitattu 11.4.2017.
  42. GoParking – Helsinki-Vantaan Lentokentän Pysäköinti | Palveleva pysäköinti lentomatkustajille, tavoitettavin pysäköinti pohjoisesta ja idästä tullessa www.goparking.fi. Viitattu 25.8.2016.
  43. Lentopysäköinti Lentopysäköinti P24 Oy. Viitattu 15.1.2013.
  44. Flypark Viitattu 10.1.2015.
  45. Finnair avaa uuden ympärivuotisen reitin Hannoveriin kesällä 2019 ja lentää osan Dubain lennoista laajarunkokoneilla talvikaudella 2018-2019 Finnair. 29.5.2018. Viitattu 11.6.2018.
  46. Finnairin uutuuskohteet 2018-2019 Finnair. Viitattu 27.8.2018.
  47. Winter 18/19: Finnair opens new route to Lyon, adds long-haul frequencies to Osaka, Hong Kong, Delhi and Phuket Finnair. 10.1.2018. Viitattu 29.4.2018. (englanniksi)
  48. Flydubai avaa reitin Dubaista Helsinki-Vantaalle - koneessa lie-flat -istuimet ja IFE-järjestelmä | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 23.4.2018. Viitattu 25.4.2018.
  49. a b Norwegian lanseeraa kaksi uutta suoraa reittiä Helsinki-Vantaalta: Tel Aviv ja Gdansk Norwegian. 27.6.2018. Viitattu 28.6.2018.
  50. Norwegian aloittaa suorat lennot Helsingin ja Agadirin välillä sekä lisää kapasiteettia useisiin suosittuihin kohteisiin Norwegian. 31.5.2018. Viitattu 11.6.2018.
  51. Cargo route Moscow–Helsinki–Frankfurt started operation 28.1.2015. Finavia. Viitattu 7.4.2015. (englanniksi)
  52. Ground Handling Service Providers at Helsinki Airport Nov 2012 (PDF) marraskuu 2012. Finavia. Viitattu 28.1.2013. (englanniksi)
  53. a b c Database Eurostat. Viitattu 10.7.2018. (englanniksi)
  54. Saltikoff, Valeri: Helsinki-Vantaan kuusi vuosikymmentä: Suomen ilmailumuseon näyttelyjulkaisu, s. 11. Ilmailumuseoyhdistys, 2012. ISBN 978-951-8960-07-5.
  55. Tutkintaselostus: Lento-onnettomuus Helsinki–Vantaan lentoasemalla 31.1.2005 (pdf) Onnettomuustutkintakeskus. Viitattu 10.4.2017.
  56. Helsinki-Vantaa on vuoden 2010 lentoasema. 7.10.2010. Finavia. Viitattu 16.7.2011.
  57. Priority Pass Lounge of the Year 2011 goes to Finnair Lounge, Helsinki. 4.2012. Priority Pass. Viitattu 21.7.2011.
  58. The Best Airlines, Airports and Travel Solution Providers in Social Media – Winners of the 3rd SimpliFlying Awards, held at Amsterdam 4.10.2011. Simpliflying. Viitattu 6.1.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]