Helsinki-Malmin lentoasema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsinki-Malmin lentoasema
Helsingfors-Malm flygplats
Helsinki-Malmin lentoasema
Helsinki-Malmin lentoasema
IATA-koodi HEM
ICAO-koodi EFHF
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60°15′14″N, 025°02′39″E
Tyyppi julkinen
Ylläpitäjä Finavia
Valmistumisvuosi 1936
Korkeus 17 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Helsinki – 10 km
Kiitotiet
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
18/36 1 280 30 asfaltti
09/27 1 024 30 asfaltti
Matkustajamäärä (2010) 50
Huomioita
Lähteet AIP[1]
Tilastot[2]
www.finavia.fi

Helsinki-Malmin lentoasema (usein lyhyesti Malmin lentokenttä, ruots. Helsingfors-Malm flygplats; IATA: HEMICAO: EFHF) on lentoasema Malmin kaupunginosassa Koillis-Helsingissä noin kymmenen kilometriä Helsingin keskustasta koilliseen. Vuonna 1936 valmistunut lentoasema oli vuoteen 1952 saakka Helsingin päälentoasema lukuun ottamatta vuosia 1944–1946, jolloin kenttä oli valvontakomission hallinnassa. Tuona aikana päälentoasemana toimi Hyvinkään lentokenttä. Vuoteen 1946 saakka Helsinki-Malmin lentoaseman alue kuului Helsingin maalaiskuntaan ja sen jälkeen Helsingin kaupunkiin.

Nykyisin lentoaseman toiminta koostuu lentokoulutuksesta, yleisilmailusta ja viranomaislennoista. Laskeutumisten määrällä mitattuna Helsinki-Malmin lentoasema on Helsinki-Vantaan jälkeen Suomen toiseksi vilkkain.[2] Finavian mukaan vuonna 2012 Helsinki-Malmin lentoasemalle tehtiin yli 38 000 lentoonlähtöä ja laskeutumista. Malmin lentokenttäalueen pinta-ala on 138 hehtaaria, ja se on kokonaisuutena luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi[3].

Suomen hallitus teki vuonna 2014 periaatepäätöksen vetäytyä Malmin kentältä ”asuinrakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla”. Helsingin kaupunki osti maa-alueen kiinteistön Finavialta saman vuoden marraskuussa, ja valtion on määrä vetäytyä kentältä vuoden 2016 loppuun mennessä. Kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistellut kaavarunkoluonnoksen, jossa alueelle sijoitetaan asuntoja noin 25 000:lle asukkaalle. Lentokentän säilyttämistä kannattavat ovat vastustaneet rakentamissuunnitelmia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malmin lentoaseman vihkiäiset toukokuussa 1938.
Helsinki-Malmin lentoasemarakennus vuonna 1949.

Helsingin ensimmäisen lentokentän, Helsingin lentoaseman, rakennustyöt alkoivat vuonna 1935, ja se valmistui toimintakuntoon Helsingin maalaiskunnan Malmin alueella olevalle Tattarisuolle vuonna 1936. Kenttäalue oli hyvin vetistä ja sen muokkaaminen lentokentäksi oli vaikeaa. Väliaikaiseen käyttöön kenttä otettiin 16. joulukuuta 1936. Ensimmäisenä laskeutui lentomestari Urho Heiskalan ohjaama VL Tuisku, toisena Suomen Ilmapuolustusliiton De Havilland Moth ”Pilvetär” (OH-ILD) ohjaimissaan everstiluutnantti Ahonius. Varsinaisen lentoliikenteen avasi kolmas kone, Ernst Rollin lentämä ruotsalaisen Aerotransportin Junkers Ju 52 ”Södermanland”.[4]

Aero O/Y:n, nykyisen Finnairin, lentokoneet muutettiin kellukkeilta pyörille viipymättä, ja ne siirtyivät yleisilmailukoneiden kanssa uudelle kentälle. Vuonna 1937 kentän pinta käsiteltiin öljyimeytyksellä ruiskuttamalla siihen kaksi kilogrammaa öljyä neliömetrille[5] muun muassa pölyämisen vähentämiseksi. Samana vuonna kentälle asennettiin Telefunken-yhtiön valmistamat mittarilähestymislaitteet. Dag Englundin ja Vera Rosendahlin suunnittelema, funktionalistista tyyliä edustava terminaalirakennus valmistui vuonna 1938,[6][7] ja lentoaseman juhlalliset avajaiset pidettiin 15. toukokuuta 1938. Marsalkka Mannerheim osallistui Malmin lentoaseman vihkiäisiin. Kesällä 1939 kiitotiet ja kenttärakennusten edusta kestopäällystettiin paikalla valetuilla betonilaatoilla.

Malmin lentokenttä suunniteltiin kokonaisuutena alusta lähtien kansainväliseksi lentoasemaksi yhtenä ensimmäisistä maailmassa.lähde? Sen kautta Helsinkiin ja Helsingistä voitiin matkustaa paljon aiempaa nopeammin. 1930-luvun lopulla kotimaan reitit kattoivat jo suurimmat kaupungit, ja vuonna 1940 lentämällä pääsi aina Petsamoon saakka.

Talvisota keskeytti siviili-ilmailun Malmilla, ja kenttä siirtyi ilmavoimien käyttöön. Siviililentotoiminta hoidettiin muilta kentiltä. Jatkosodassa Malmilta lennettiin sekä siviililiikennettä että sotilaslentoja. Kun jatkosota päättyi syyskuussa 1944, lentoasema siirtyi liittoutuneiden valvontakomission haltuun ja palautettiin takaisin suomalaisten hallintaan vasta vuoden 1946 lopussa.

Sodan aikana ilma-alukset olivat kehittyneet suuremmiksi ja painavammiksi, ja sodan jälkeen matkustajalentokoneteollisuus ja -lentotoiminta alkoivat kukoistaa. Tämä asetti myös Malmin lentoaseman uuden tilanteen eteen. Huomattiin, että syvään savikkoon alun perin soiselle maaperälle rakennetut kiitotiet vaatisivat huomattavia taloudellisia panostuksia, jotta ne kestäisivät entistä suurempien koneiden aiheuttaman rasituksen. Kustannuslaskelmat osoittivat, että kiitoteiden pidentäminen, paaluttaminen ja muut vahvistavat työt tulisivat liian kalliiksi, joten suunnitelmista luovuttiin.

Suomeen saatiin uusi kansainväliset mitat täyttävä kenttä vuonna 1952, kun nykyinen Helsinki-Vantaan lentoasema valmistui Seutulaan. Kaikki säännöllinen lentoliikenne siirtyi Malmilta asteittain uudelle kentälle. Malmin kenttä toimi vielä useita vuosia kaupallisen ilmailun uuden aluevaltauksen, seuramatkojen palveluksessa.

Tämän jälkeen Malmista kehittyi Suomen suurin lentäjien koulutuskeskus ja pääkaupunkiseudun yleisilmailukenttä. Suomen Ilmailuliitto järjesti Malmilla moottorilentokursseja jo kesällä 1953.[8] Malmi kuitenkin palveli Finnairin aikataulunmukaista kotimaan lentoliikennettä useiden viikkojen ajan virkamieslakon aikana 1986, jolloin Helsinki-Vantaan lentoasema oli suljettuna.[9] Malmin lentoasema sai hetken aikaa kansainvälistä huomiota toukokuussa 1987, jolloin Mathias Rust lähti sieltä kuuluisalle lennolleen Punaiselle torille.[10]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki-Malmin lentoasema vuonna 2006.
Pienlentokoneita ja helikoptereita Malmin lentoasemalla.

Nykyään Helsinki-Malmin lentoasema on yleisilmailukäytössä. Asemalla toimii useita kaupallisia ilmailualan yrityksiä muun muassa yleisölennätys-, taksilento-, lentokonevuokraus-, helikopterivuokraus-, laskuvarjohyppy-, kuumailmapallolento- ja lentokoulutusyrityksiä sekä useita ilmailukerhoja mukaanlukien Suomen Ilmailuliitto.

Malmin lentokenttä on keskittynyt ammattilentäjäkoulutukseen ja ammattimaiseen lentotoimintaan. Kaikesta liikenteestä koulutuslentoja on 75–80 prosenttia,[11] ja vuonna 2002 Helsinki-Malmin lentoasemalla koulutettiin puolet kaikista Suomen lentäjistä ja kaksi kolmasosaa ammattilentäjistä.[12]

Harrasteilmailun osuus on noin 20 prosenttia kentän toiminnasta. Harrastelentäjiä on Malmilla noin 700. llmailutoimintaa tukevissa yhdistyksissä ja lentokerhoissa lisäksi useita tuhansia jäseniä. Malmin Ilmailukerhossa on noin 400 jäsentä, Espoon Moottorilentäjissä noin 100 jäsentä ja Poutahaukoissa noin 30 jäsentä. Ilmailukerhot muun muassa tarjoavat lentokoulutusta jäsenilleen. Malmilla toimii myös Lennokkikerho RAKU ry sekä Laskuvarjohyppykerho Skydive Finland ry. Laskuvarjohyppyjä tehtiin 13 500 vuonna 2013.lähde?

Malmin lentoasema on toiminut poikkeustilanteissa, kuten vuoden 1986 virkamieslakon aikana, Helsinki-Vantaan lentoaseman varakenttänä kevyemmälle kalustolle.[13] Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen Helsingin vartiolentueen tukikohta on Malmilla.[14]

Lentoasemalla toimii 30 yksityistä kaupallista ilmailualan yritystä ja neljä julkista toimijaa: Rajavartiolaitos, Tulli, Finavia Oyj ja Helsingin Pelastuslaitos. Vuonna 2005 Helsinki-Malmin lentoaseman yritykset työllistivät 473 henkilöä, joista 348 vakituisia ja 125 sivutoimisia. Lentoaseman yritysten liikevaihto oli yhteensä 33 miljoonaa euroa.[15]

Funkistyylinen Malmin lentokenttä on yksi Helsingin kaupungin turisminähtävyyksistä.[16] Asemalla on nähtävissä uusia ja vanhoja lentokoneita, ja näköalaravintolasta voi nähdä lentokoneiden nousut ja laskut. Kentältä voi tilata sightseeing-lennätyksiä.[17] Kentällä järjestettävät kansainväliset ilmailunäytökset (esim. Finland International Airshow) ja muut yleisötapahtumat ovat olleet suosittuja.[18][19][20]

Finavian tilalle kentän operaattoriksi ilmoittautui yksityinen operaattori loppuvuodesta 2015, Aviastar. Sen liiketoimintasuunnitelman mukaan kentän olisi mahdollista tulla toimeen omillaan.[21] Vuonna 2015 perustettu Go! Aviation on myös ilmaissut halukkuutensa siirtää Helsingin toimintonsa kentälle.[22]

Kiista toiminnan jatkumisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2000 lähtien on tehty lukuisia selvityksiä Malmin lentokentän korvaavista ratkaisuista ja yleisilmailun mahdollisuuksista.[23]

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi kesäkuussa 2005 Ilmailulaitokselle uuden toimeksiannon selvittää päävaihtoehtoina Malmin lentoaseman toiminnan jatkamista ja/tai uuden korvaavan lentoaseman rakentamista pääkaupunkiseudulle. Helmikuussa 2008 ministeriö päätti käynnistää yleisilmailukentän sijaintivaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). Valmisteluvaiheessa ongelmaksi muodostui, ettei ministeriöllä eikä millään muullakaan taholla ollut siinä vaiheessa hanketta uuden lentokentän rakentamiseksi. Ministeriö teki eri osapuolille alkuvuodesta 2011 esityksen yhteistoiminnan järjestämisestä YVA:n toteuttamiseksi. Saamiensa vastausten perusteella ministeriö katsoi, ettei YVA-prosessia jatketa ilman maankäytön suunnittelusta vastaavien viranomaisten osallistumista hankkeeseen, ja sijaintikysymys piti siirtää ratkaistavaksi maakuntakaavassa.[24]selvennä

Syyskuussa 2013 riippumaton kansalaisryhmä esitti ehdotuksensa, jossa kenttäalueen suunnittelun lähtökohtana olisi ilmailun, liiketoiminnan, harrastekäytön ja asumisen yhdistelmä.[25]

Suomen hallitus päätyi 25. maaliskuuta 2014 kehysriihessään periaateratkaisuun vetäytyä Malmin lentokentältä siten, että alue olisi Helsingin kaupungin käytettävissä viimeistään 2020-luvun alussa.[26] Helsinki osti Finavialta kentän kiinteistöt marraskuussa 2014,[27] ja Kaupunkisuunnitteluvirasto sai syyskuussa 2015 valmiiksi luonnoksen alueen kaavarungosta. Alueelle on kaavailtu asuntoja noin 25 000 ihmiselle ja 2 000 työpaikkaa.[28]

Oikeuskanslerille tehtiin kantelu, jonka mukaan kehysriihipäätös olisi tehty ilman asiaankuuluvia tietoja ja virheellisin perustein. Syyskuussa 2015 oikeuskansleri totesi, ettei valtion vetäytymispäätöksessä ole rikottu mitään nimenomaista lainsäädäntöä. Näin ollen valtio aikoo vetäytyä tehtyjen päätösten mukaisesti kentältä vuoden 2016 loppuun mennessä, ja tämän toteutuessa Malmin lentokentän maa-aluetta hallinnoi vuoden 2017 alusta lähtien yksin Helsingin kaupunki. Alueen asuinrakentamiskäyttöön mahdollistavat seutu- ja yleiskaava-asiat ovat vireillä.[23]

Malmin lentokentän säilyttämistä ilmailukäytössä kannattaa erityisesti Malmin lentoaseman ystävät ry.[29] Yhdistyksen tavoitteena on lentokentän toiminnan kehittäminen, edistäminen ja tukeminen.[30] Yhdistys teetti TNS Gallupilla mielipidetutkimuksen lentokentän tulevaisuudesta elokuussa 2014. Kysyttäessä Uudellamaalla asuvilta, tulisiko Malmin lentokenttä säilyttää nykyisessä käytössään lentokenttänä vai muuttaa asuntorakentamiskäyttöön, 59 % vastaajista halusi säilyttää kentän nykyisessä käytössään. 67 % vastaajista oli tällä kannalla, mikäli asuinrakentamisen tavoitteet voitaisiin täyttää muilla tavoin.[31] Malmin lentoaseman ystävät ry jätti lokakuussa Uudenmaan ely-keskukselle esityksen Malmin lentokentän ja sen rakennusten suojelusta rakennusperinnön suojelua koskevan lain nojalla.[27] Sen ylläpitämässä, lentoaseman säilyttämistä puoltavassa adressissa oli syyskuussa 2015 noin 70 000 allekirjoitusta.[28] Kentän ilmailukäytössä säilyttämisen puolesta laadittiin myös kuntalaisaloite, jonka allekirjoitti 13 197 kaupunkilaista. Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti maaliskuussa 2016, ettei aloite anna aihetta toimenpiteisiin.[29]

Suomen lennonjohtajien yhdistys ry pitää Malmin lentokenttää olennaisena osana pääkaupunkiseudun ilmaliikenneverkostoa. Yhdistyksen mukaan suurin osa Malmilta suoritettavista koulutus- ja helikopterilennoista ei sovellu liikennelentokoneiden joukkoon Helsinki-Vantaalle. Yhdistys pitää kentän lakkauttamista ja lentokoulutuksen siirtämistä pois sen valvotusta ympäristöstä turvallisuusriskinä.[32] Liikennelentäjäyhdistysten kattojärjestö Suomen lentäjäliitto on luonnehtinut kentän lakkautushanketta virheeksi ja katsonut sen heikentävän kasvun edellytyksiä.[33]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuriperintöarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museovirasto on luetteloinut Malmin lentoaseman valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi[3] ja puoltaa lentokentän säilyttämistä.[34] Malmin lentoaseman poikkeuksellisen hyvin säilynyt sotia edeltävän ajan ilmailumiljöö[6][7] on saanut myös kansainvälistä tunnustusta: Se otettiin World Monuments Fundin julkaisemalle maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle vuosina 2004 ja 2006.[35] Malmin lentoasema kokonaisuutena kuuluu myös modernin arkkitehtuurin merkittäviä kohteita kartoittavan ja säilyttävän kansainvälisen DoCoMoMo-työryhmän Suomen kohdelistalle.[36] Kulttuuriperintöorganisaatio Europa Nostra valitsi Malmin lentoaseman yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta maaliskuussa 2016.[37]

Liikenteellinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Suomen päälentokenttä, eli Helsinki-Vantaa, on Suomen ainoa ns. slot-koordinoitu lentoasema, joka palvelee aikataulutonta liikennettä vain erillisestä, tunteja etukäteen tehtävästä anomuksesta,[38] on Malmin lentoasema puolestaan ainoa 150 kilometrin säteellä Helsingistä sijaitseva Suomen ainoa liikelentoja ja muuta aikataulutonta liikennettä vapaasti palveleva kansainvälinen lentoasema.[39]

Liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijatyöryhmä ei vuonna 2015 kyennyt osoittamaan korvaavaa kenttää Malmin lentokentän toiminnoille. Yksityisellä rahoituksella toimivaa kenttää ei olisi ryhmän mukaan mahdollista toteuttaa ilman julkista tukea.[23]

Luontoarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malmin lentokenttä on merkittävä alueellinen lintuparatiisi avoimuutensa ja aluetta ympäröivän turva-aidan ansiosta. Kentän niittyalue on äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan merkittävimpiä syyslevähdyspaikkoja Suomessa, ja siellä tavataan useita EU:n lintudirektiivin I liitteessä mainittuja lajeja, joiden suojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota.[40] Riippumattomien asiantuntijoiden kesällä ja syksyllä 2015 toteuttamissa alustavissa kenttätutkimuksissa todettiin Malmin lentokenttäalueen olevan myös useiden Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV(a) yksilöimien, tiukkaa suojelua edellyttävien nisäkäslajien elinympäristö[41] ja lajirikas perhosniitty.[42]

Kenttäalueen laitoja kiertää 5,7 kilometrin kuntorata ja ulkoilureitti.[43] Ulkoilupolun koillisella metsäosuudella kasvaa mesimarjaa, käenkukkaa ja puna-ailakkia.[44]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajamäärät Helsinki-Malmin lentoasemalla vuosittain[45]
Vuosi Kotimaa Ulkomaat Yhteensä Muutos
2005 1 447 15 1 493 +2,6 % Nousua
2006 1 353 128 1 481 −1,3 % Laskua
2007 1 174 0 1 174 −20,7 % Laskua
2008 1 156 33 1 189 +1,3 % Nousua
2009 1 282 3 1 285 +8,1 % Nousua

Huom. Vuodesta 2010 eteenpäin Finavia ei ole tilastoinut Helsinki-Malmin lentokentän matkustajia. Tavaraliikennettä Finavia ei ole tilastoinut koskaan Helsinki-Malmin lentokentän osalta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. EFHF Helsinki-Malmi (PDF) (osa EFHF AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 25.8.2011. Vantaa: Finavia. Viitattu 25.8.2011.
  2. a b Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7, 9. Vantaa: Finavia. Tilaston verkkoversio (viitattu 5.8.2011).
  3. a b Malmin lentoasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 6.10.2015.
  4. Aero 1937, s. 25
  5. Aero 1937 s. 172
  6. a b Pesu, Minna: Malmin lentoasema eilen ja tänään Rakennusperinto.fi. 26.11.2008. Ympäristöministeriö, Museovirasto. Viitattu 5.8.2011.
  7. a b Malmin lentoasema, Helsinki 1938 (PDF) Rakennusperinnön vuosi 2003. 2003. Museovirasto. Viitattu 5.8.2011.
  8. Uola, Mikko: Suomen Ilmailuliitto 75 vuotta 1919-1994, s. 205. Suomen Ilmailuliitto, 1994.
  9. Malmi Helsinki-Vantaan varakenttänä Malmin lentoaseman ystävät ry. Viitattu 11.8.2015.
  10. Mathias Rustin lento Moskovan Punaiselle torille 8.9.2006. Yle Elävä arkisto. Viitattu 11.8.2015.
  11. Helsinki-Malmi Finavia. Viitattu 5.8.2011.
  12. Ilmailulaitos / Lentoturvallisuushallinto: Lentoturvallisuushallinnon vuosikertomus 2002, s. 5 2003.
  13. Yleisiä harhaluuloja ilmailusta ja Malmin lentoasemasta
  14. Yhteystiedot Raja.fi. Rajavartiolaitos. Viitattu 4.3.2016.
  15. Kilpelinen, Päivi; Kostiainen, Eeva & Laakso, Seppo: Helsingin seudun lentokentän merkitys aluetalouden ja yritystoiminnan kannalta. Ympäristöministeriö 6/2009
  16. Visit Helsinki: Malmin lentoasema
  17. http://www.visithelsinki.fi/nae-ja-koe/nahtavyydet/helsinki-malmin-lentoasema
  18. Malmi Airshow
  19. Finland International Airshow 2015 päätti komeasti kesän suurten lentonäytösten kauden lentoposti.fi.
  20. Finland International Airshow 2014 ylitti odotukset lentoposti.fi.
  21. Malmille tarjolla uusi lentokenttäoperaattori
  22. Suomeen uusi lentoyhtiö –– 2000 e/kk ja saa lentää niin paljon kuin haluaa Taloussanomat.fi. Viitattu 20.5.2016.
  23. a b c LVM: Valtion päätökset vetäytyä Malmin lentokentältä laillisia ja lopullisia 5.10.2015. Finavia. Viitattu 10.11.2015.
  24. Liikenne- ja viestintäministeriö: Helsingin seudun yleisilmailukentän sijaintivaihtoehdot (PDF) toukokuu 2011. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 13.12.2011. (suomeksi)
  25. Visio 2050 19.9.2013. Helsinkiflyin.fi. Viitattu 11.8.2015.
  26. Kehysriihi: Malmin kentälle asuntoja, länsimetron jatkeelle ei rahaa Yle Uutiset. 25.3.2014. Viitattu 11.8.2015.
  27. a b Laitinen, Joonas: Taistelu Malmin kentästä sai yllätyskäänteen Helsingin Sanomat. 16.10.2015. Sanoma. Viitattu 9.11.2015.
  28. a b Malmberg, Lari: Malmin lentokentän alueesta suunnitellaan lähiön ja kantakaupungin risteytystä Helsingin Sanomat. 21.9.2015. Viitattu 9.11.2015.
  29. a b Jokinen, Juho: Malmin lentokenttä ei pelastu – kaupunginvaltuusto päätti, ettei kuntalaisaloite aiheuta toimenpiteitä Helsingin Sanomat. 30.3.2016. Viitattu 30.3.2016.
  30. Yhdistyksen säännöt Malmin lentoaseman ystävät ry.
  31. Kysely Malmin lentokentästä 20.8.2014 Mielipidemittaus. elokuu 2014. Malmiairport.fi.
  32. Suomen lennonjohtajien yhdistys ry, tiedote 4.11.2014 4.11.2014. SLJY.
  33. Suomen lentäjäliitto: Suomen lentäjäliitto, tiedote 20.10.2015.
  34. Parkkonen, Tommi: "Massiivinen vahinko" – Museovirasto haluaa säilyttää Malmin lentokentän – vertaa sitä Tampereen Tammerkoskeen. Iltalehti, 24.11.2015, s. 8. Artikkelin verkkoversio Viitattu 24.11.2015.
  35. Past Watch Site – Helsinki-Malmi Airport joulukuu 2010. New York: World Monuments Fund. Viitattu 5.8.2011. (englanniksi)
  36. Dag Englund – Vera Rosendahl (Rakennushallitus) Docomomo Suomi Finland. Docomomo Suomi Finland ry. Viitattu 5.8.2011.
  37. Europe's 7 Most Endangered Heritage Sites 2016 Announced 16.3.2016. Europa Nostra.
  38. Slot-pyynnöt Helsinki-Vantaalle Finavia.
  39. Asetus 652/2005 rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä, 6§ Valtioneuvosto.
  40. Malmin lentokentän linnusto MBS - MaTaPuPu Birding Society.
  41. Malmin lentoaseman lepakkokartoitus 2015
  42. Malmin lentoaseman perhosselvitys 2015, lausunto
  43. Ulkoilukartta, Malmin lentoaseman ympäristö
  44. Ilkka Uotila (2014) Kenttäpostia 2014. http://malmiairport.fi/wp-content/uploads/2014/05/kenttapostia10.pdf
  45. Liikennetilastot Finavia. Viitattu 27.6.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sipilä, Haikarainen, Wahl ym.: Malmi – Helsingin lentoasema. Minerva Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-952-492-145-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]