Helsinki-Malmin lentoasema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsinki-Malmin lentoasema
Helsingfors-Malm flygplats
IATA
HEM
ICAO
EFHF
Helsinki-Malmin lentoasema
Helsinki-Malmin lentoasema
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60°15′14″N, 025°02′39″E
Tyyppi julkinen
Ylläpitäjä Finavia
Valmistumisvuosi 1936
Korkeus 17 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Helsinki – 10 km
Kiitotiet
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
18/36 1 280 30 asfaltti
09/27 1 024 30 asfaltti
Matkustajamäärä (2010) 50
Huomioita
Lähteet AIP[1]
Tilastot[2]
www.finavia.fi

Helsinki-Malmin lentoasema (usein lyhyesti Malmin lentokenttä) on lentoasema Malmin kaupunginosassa Koillis-Helsingissä noin kymmenen kilometriä Helsingin keskustasta koilliseen. Vuonna 1936 valmistunut lentoasema oli vuoteen 1952 saakka Helsingin päälentoasema lukuun ottamatta vuosia 1944–1946, jolloin kenttä oli valvontakomission hallinnassa. Tuona aikana päälentoasemana toimi Hyvinkään lentokenttä. Vuoteen 1946 saakka Helsinki-Malmin lentoaseman alue kuului Helsingin maalaiskuntaan ja sen jälkeen Helsingin kaupunkiin.

Nykyisin lentoaseman toiminta koostuu lentokoulutuksesta, yleisilmailusta ja viranomaislennoista. Laskeutumisten määrällä mitattuna Helsinki-Malmin lentoasema on Helsinki-Vantaan jälkeen Suomen toiseksi vilkkain.[2] Finavian mukaan vuonna 2012 Helsinki-Malmin lentoasemalle tehtiin yli 38 000 lentoonlähtöä ja laskeutumista. Malmin lentokenttäalueen pinta-ala on 138 hehtaaria.

Suomen hallitus teki vuonna 2014 periaatepäätöksen kentän ottamisesta asuinkäyttöön vuoteen 2020 mennessä. Helsingin kaupunki osti maa-alueen kiinteistön Finavialta saman vuoden marraskuussa, ja valtion on määrä vetäytyä kentältä vuoden 2016 loppuun mennessä. Kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistellut kaavarunkoluonnoksen, jossa alueelle sijoitetaan asuntoja noin 25 000:lle henkilölle. Lentokentän säilyttämistä kannattavat ovat vastustaneet rakentamissuunnitelmia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki-Malmin lentoasemarakennus vuonna 1949.

Helsingin ensimmäinen lentokentän, Helsingin lentoaseman, rakennustyöt alkoivat vuonna 1935, ja se valmistui toimintakuntoon Helsingin maalaiskunnan Malmin alueella olevalle Tattarisuolle vuonna 1936. Kenttäalue oli hyvin vetistä ja sen muokkaaminen lentokentäksi oli vaikeaa. Väliaikaiseen käyttöön kenttä otettiin 16. joulukuuta 1936. Ensimmäisenä laskeutui lentomestari Urho Heiskalan ohjaama VL Tuisku, toisena Suomen Ilmapuolustusliiton De Havilland Moth ”Pilvetär” (OH-ILD) ohjaimissaan everstiluutnantti Ahonius. Varsinaisen lentoliikenteen avasi kolmas kone, Ernst Rollin lentämä ruotsalaisen Aerotransportin Junkers Ju 52 ”Södermanland”.[3]

Aero O/Y:n, nykyisen Finnairin, lentokoneet muutettiin kellukkeilta pyörille viipymättä, ja ne siirtyivät yleisilmailukoneiden kanssa uudelle kentälle. Vuonna 1937 kentän pinta käsiteltiin öljyimeytyksellä ruiskuttamalla siihen kaksi kilogrammaa öljyä neliömetrille[4] muun muassa pölyämisen vähentämiseksi. Samana vuonna kentälle asennettiin Telefunken-yhtiön valmistamat mittarilähestymislaitteet. Dag Englundin ja Vera Rosendahlin suunnittelema, funktionalistista tyyliä edustava terminaalirakennus valmistui vuonna 1938,[5][6] ja lentoaseman juhlalliset avajaiset pidettiin 15. toukokuuta 1938. Marsalkka Mannerheim osallistui Malmin lentoaseman vihkiäisiin. Kesällä 1939 kiitotiet ja kenttärakennusten edusta kestopäällystettiin paikalla valetuilla betonilaatoilla.

Malmin lentokenttä suunniteltiin alusta lähtien kansainväliseksi lentoasemaksi yhtenä ensimmäisistä maailmassa.lähde? Sen kautta Helsinkiin ja Helsingistä voitiin matkustaa paljon aiempaa nopeammin. 1930-luvun lopulla kotimaan reitit kattoivat jo suurimmat kaupungit, ja vuonna 1940 lentämällä pääsi aina Petsamoon saakka.

Talvisota keskeytti siviili-ilmailun Malmilla, ja kenttä siirtyi ilmavoimien käyttöön. Siviililentotoiminta hoidettiin muilta kentiltä. Jatkosodassa Malmilta lennettiin sekä siviililiikennettä että sotilaslentoja. Kun jatkosota päättyi syyskuussa 1944, lentoasema siirtyi liittoutuneiden valvontakomission haltuun ja palautettiin takaisin suomalaisten hallintaan vasta vuoden 1946 lopussa.

Sodan aikana ilma-alukset olivat kehittyneet suuremmiksi ja painavammiksi, ja sodan jälkeen matkustajalentokoneteollisuus ja -lentotoiminta alkoivat kukoistaa. Tämä asetti myös Malmin lentoaseman uuden tilanteen eteen. Huomattiin, että syvään savikkoon alun perin soiselle maaperälle rakennetut kiitotiet vaatisivat huomattavia taloudellisia panostuksia, jotta ne kestäisivät entistä suurempien koneiden aiheuttaman rasituksen. Kustannuslaskelmat osoittivat, että kiitoteiden pidentäminen, paaluttaminen ja muut vahvistavat työt tulisivat liian kalliiksi, joten suunnitelmista luovuttiin.

Suomeen saatiin uusi kansainväliset mitat täyttävä kenttä vuonna 1952, kun nykyinen Helsinki-Vantaan lentoasema valmistui Seutulaan. Kaikki säännöllinen lentoliikenne siirtyi Malmilta asteittain uudelle kentälle. Malmin kenttä toimi vielä useita vuosia kaupallisen ilmailun uuden aluevaltauksen, seuramatkojen palveluksessa.

Tämän jälkeen Malmista kehittyi Suomen suurin lentäjien koulutuskeskus ja pääkaupunkiseudun yleisilmailukenttä. Malmi kuitenkin palveli Finnairin aikataulunmukaista kotimaan lentoliikennettä useiden viikkojen ajan virkamieslakon aikana 1986, jolloin Helsinki-Vantaan lentoasema oli suljettuna.[7] Malmin lentoasema sai hetken aikaa kansainvälistä huomiota toukokuussa 1987, jolloin Mathias Rust lähti sieltä kuuluisalle lennolleen Punaiselle torille.[8]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki-Malmin lentoasema vuonna 2006.
Pienlentokoneita ja helikoptereita Malmin lentoasemalla.

Nykyään Helsinki-Malmin lentoasema on yleisilmailukäytössä. Asemalla toimii useita kaupallisia ilmailualan yrityksiä muun muassa yleisölennätys-, taksilento-, lentokonevuokraus-, helikopterivuokraus-, laskuvarjohyppy-, kuumailmapallolento- ja lentokoulutusyrityksiä sekä useita ilmailukerhoja. Suomen Ilmailuliitto järjesti Malmilla moottorilentokursseja ensi kertaa jo kesällä 1953. Pääkaupunkiseutu oli Suomen ilmailuharrastuksen kannalta keskeistä aluetta, joten Ilmailuliitto halusi keskittää koulutustoimintansa Helsinkiin.lähde?

Malmin lentokenttä on keskittynyt ammattilentäjäkoulutukseen ja ammattimaiseen lentotoimintaan. Kaikesta liikenteestä koulutuslentoja on 75–80 prosenttia,[9] ja vuonna 2002 Helsinki-Malmin lentoasemalla koulutettiin puolet kaikista Suomen lentäjistä ja kaksi kolmasosaa ammattilentäjistä.lähde?

Harrasteilmailun osuus on noin 20 prosenttia kentän toiminnasta. Harrastelentäjiä on Malmilla noin 700. llmailutoimintaa tukevissa yhdistyksissä ja lentokerhoissa lisäksi useita tuhansia jäseniä. Moottorilentämiseen liittyviä ilmailukerhoja ovat Malmin Ilmailukerho ry (MIK), Ilmailukerho Poutahaukat ry, Polyteknikkojen Ilmailukerho ry (PIK) ja Espoon Moottorilentäjät (ESMO). Malmin Ilmailukerhossa on noin 400 jäsentä, Espoon Moottorilentäjissä noin 100 jäsentä ja Poutahaukoissa noin 30 jäsentä. Ilmailukerhot palvelevat jäseniään tarjoamalla lentokoulutusta jäsenilleen. Moottorilentokerhoilla on lentokoulutuslupa (PTO = Pilot Traning Organisation). Malmilla toimii myös Lennokkikerho RAKU ry sekä Laskuvarjohyppykerho Skydive Finland ry. Laskuvarjohyppyjä tehtiin 13 500 vuonna 2013.lähde?

Malmin lentokenttä palvelee myös viranomaislentoja. Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen Helsingin vartiolentueen tukikohta on Malmilla[10].

Malmin lentoasema toimii poikkeustilanteissa myös Helsinki-Vantaan lentoaseman varakenttänä kevyemmälle kalustolle. Suurille liikennelentokoneille Malmin lentoasema ei sovellu. Helsinki tarvitsee varakentän myös Suomen ja Helsingin turvallisuuspoliittisista syistä. Poikkeusolosuhteissa (mm. virkamieslakko) ja kriisitilanteissa varakenttää tarvitsevat Suomen ilmavoimat, rajavartiolaitoksen vartiolentolaivue (pelastushelikopterit) ja muut viranomaistahot. Malmi toimii poikkeusolojen huoltovarmuuden takia varakenttänä.lähde?

Lentoasemalla toimii 30 yksityistä kaupallista ilmailualan yritystä ja neljä julkista toimijaa: Rajavartiolaitos, Tulli, Finavia Oyj ja Helsingin Pelastuslaitos. Vuonna 2005 Helsinki-Malmin lentoaseman yritykset työllistivät 473 henkilöä, joista 348 vakituisia ja 125 sivutoimisia. Lentoaseman yritysten liikevaihto oli yhteensä 33 miljoonaa euroa.[11]

Funkistyylinen Malmin lentokenttä on yksi Helsingin kaupungin turisminähtävyyksistä.kenen mukaan? Asemalla on nähtävissä uusia ja vanhoja lentokoneita, ja näköalaravintolasta voi nähdä lentokoneiden nousut ja laskut. Kentältä voi tilata sightseeing-lennätyksiä.[12] Kentällä järjestettävät kansainväliset ilmailunäytökset (esim. Finland International Airshow) ja muut yleisötapahtumat ovat olleet suosittuja.lähde?

Kiista toiminnan jatkumisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2000 lähtien on tehty lukuisia selvityksiä Malmin lentokentän korvaavista ratkaisuista ja yleisilmailun mahdollisuuksista.[13]

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) antoi kesäkuussa 2005 Ilmailulaitokselle uuden toimeksiannon selvittää päävaihtoehtoina Malmin lentoaseman toiminnan jatkamista ja/tai uuden korvaavan lentoaseman rakentamista pääkaupunkiseudulle. Helmikuussa 2008 LVM päätti käynnistää yleisilmailukentän sijaintivaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). Valmisteluvaiheessa ongelmaksi muodostui, ettei ministeriöllä eikä millään muullakaan taholla ollut tässä vaiheessa hanketta uuden lentokentän rakentamiseksi. LVM teki eri osapuolille alkuvuodesta 2011 esityksen yhteistoiminnan järjestämisestä YVA:n toteuttamiseksi. Saamiensa vastausten perusteella ministeriö katsoi, että YVA-prosessia ei jatketa ilman maankäytön suunnittelusta vastaavien viranomaisten osallistumista hankkeeseen, ja sijaintikysymys siirretään ratkaistavaksi maakuntakaavassa.[14]

Syyskuussa 2013 riippumaton kansalaisryhmä esitti ehdotuksensa, jossa kenttäalueen suunnittelun lähtökohtana olisi ilmailun, liiketoiminnan, harrastekäytön ja asumisen yhdistelmä.[15] Kaupunki esitti esteeksi vuoden 2003 lentomeluarvioinnin. Uusi lentomeluarviointi ollaan tekemässä 2015.lähde?

Suomen hallitus päätyi 25. maaliskuuta 2014 kehysriihessään periaateratkaisuun ottaa Malmin lentokenttä asuinkäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa.[16] Oikeuskanslerille tehtiin kantelu, jonka mukaan kehysriihipäätös olisi tehty ilman asiaankuuluvia tietoja ja virheellisin perustein. Syyskuussa 2015 oikeuskansleri totesi, että valtion vetäytymispäätöstä ei ole tehty virheellisin tiedoin. Näin ollen valtio vetäytyy tehtyjen päätösten mukaisesti kentältä vuoden 2016 loppuun mennessä, joten Malmin lentokentän maa-aluetta hallinnoi vuoden 2017 alusta lähtien yksin Helsingin kaupunki. Alueen asuinrakentamiskäyttöön mahdollistavat seutu- ja yleiskaava-asiat ovat vireillä.[13]

Helsinki osti Finavialta kentän kiinteistöt marraskuussa 2014,[17] ja Kaupunkisuunnitteluvirasto sai syyskuussa 2015 valmiiksi luonnoksen alueen kaavarungosta. Alueelle on kaavailtu asuntoja noin 25 000 ihmiselle ja 2 000 työpaikkaa.[18]

Malmin lentokentän ystävät ry teetti TNS Gallupilla mielipidetutkimuksen lentokentän tulevaisuudesta elokuussa 2014. Kysyttäessä Uudellamaalla asuvilta tulisiko Malmin lentokenttä säilyttää nykyisessä käytössään lentokenttänä vai muuttaa asuntorakentamiskäyttöön, 59 % vastaajista halusi säilyttää kentän nykyisessä käytössään.[19] Malmin lentoaseman ystävät -yhdistys jätti lokakuussa Uudenmaan ely-keskukselle esityksen Malmin lentokentän ja sen rakennusten suojelusta. Yhdistyksen tavoitteena on saada lentokenttätoiminta jatkumaan.[17] Lentoaseman säilyttämistä puoltavassa adressissa on yli 70 000 allekirjoitusta.[18]

Liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijatyöryhmä ei kyennyt osoittamaan korvaavaa kenttää Malmin lentokentän toiminnoille. Yksityisellä rahoituksella toimivaa kenttää ei olisi ryhmän mukaan mahdollista toteuttaa ilman julkista tukea.[13]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museovirasto on ottanut lentoaseman valtakunnallisten merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle[20] ja puoltaa lentoaseman säilyttämistä.[21] Malmin lentoaseman poikkeuksellisen hyvin säilynyt sotia edeltävän ajan ilmailumiljöö[5][6] on saanut myös kansainvälistä tunnustusta: Se otettiin World Monuments Fundin julkaisemalle maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle vuosina 2004 ja 2006.[22] Malmin lentoasema kokonaisuutena kuuluu myös modernin arkkitehtuurin merkittäviä kohteita kartoittavan ja säilyttävän kansainvälisen DoCoMoMo-työryhmän Suomen kohdelistalle.[23]

Kenttää kiertävän ulkoilupolun koillisella metsäosuudella kasvaa mesimarjaa (Rubus arcticus), käenkukkaa (Lychnis flos-cuculi) ja puna-ailakkia (Silene dioica).[24]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. EFHF Helsinki-Malmi (PDF) (osa EFHF AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 25.8.2011. Vantaa: Finavia. Viitattu 25.8.2011.
  2. a b Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7, 9. Vantaa: Finavia. Tilaston verkkoversio (viitattu 5.8.2011).
  3. Aero 1937, s. 25
  4. Aero 1937 s. 172
  5. a b Pesu, Minna: Malmin lentoasema eilen ja tänään Rakennusperinto.fi. 26.11.2008. Ympäristöministeriö, Museovirasto. Viitattu 5.8.2011.
  6. a b Malmin lentoasema, Helsinki 1938 (PDF) Rakennusperinnön vuosi 2003. 2003. Museovirasto. Viitattu 5.8.2011.
  7. Malmi Helsinki-Vantaan varakenttänä Malmin lentoaseman ystävät ry. Viitattu 11.8.2015.
  8. Mathias Rustin lento Moskovan Punaiselle torille 8.9.2006. Ylen Elävä Arkisto. Viitattu 11.8.2015.
  9. Helsinki-Malmi Finavia. Viitattu 5.8.2011.
  10. Vartiolentolaivue lyhyesti Raja.fi. Rajavartiolaitos. Viitattu 13.10.2012.
  11. Kilpelinen, Päivi; Kostiainen, Eeva & Laakso, Seppo: Helsingin seudun lentokentän merkitys aluetalouden ja yritystoiminnan kannalta. Ympäristöministeriö 06/2009
  12. http://www.visithelsinki.fi/nae-ja-koe/nahtavyydet/helsinki-malmin-lentoasema
  13. a b c LVM: Valtion päätökset vetäytyä Malmin lentokentältä laillisia ja lopullisia 5.10.2015. Finavia. Viitattu 10.11.2015.
  14. Liikenne- ja viestintäministeriö: Helsingin seudun yleisilmailukentän sijaintivaihtoehdot (PDF) toukokuu 2011. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 13.12.2011. (suomeksi)
  15. Visio 2050 19.9.2013. Helsinkiflyin.fi. Viitattu 11.8.2015.
  16. Kehysriihi: Malmin kentälle asuntoja, länsimetron jatkeelle ei rahaa Yle Uutiset. 25.3.2014. Viitattu 11.8.2015.
  17. a b Laitinen, Joonas: Taistelu Malmin kentästä sai yllätyskäänteen Helsingin Sanomat. 16.10.2015. Sanoma. Viitattu 9.11.2015.
  18. a b Malmberg, Lari: Malmin lentokentän alueesta suunnitellaan lähiön ja kantakaupungin risteytystä Helsingin Sanomat. 21.9.2015. Viitattu 9.11.2015.
  19. Kysely Malmin lentokentästä 20.8.2014 Mielipidemittaus. elokuu 2014. Malmiairport.fi.
  20. Malmin lentoasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 6.10.2015.
  21. Parkkonen, Tommi: "Massiivinen vahinko" – Museovirasto haluaa säilyttää Malmin lentokentän – vertaa sitä Tampereen Tammerkoskeen. Iltalehti, 24.11.2015, s. 8. Artikkelin verkkoversio Viitattu 24.11.2015.
  22. Past Watch Site – Helsinki-Malmi Airport joulukuu 2010. New York: World Monuments Fund. Viitattu 5.8.2011. (englanniksi)
  23. Dag Englund – Vera Rosendahl (Rakennushallitus) Docomomo Suomi Finland. Docomomo Suomi Finland ry. Viitattu 5.8.2011.
  24. Ilkka Uotila (2014) Kenttäpostia 2014. http://malmiairport.fi/wp-content/uploads/2014/05/kenttapostia10.pdf

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sipilä, Haikarainen, Wahl ym.: Malmi – Helsingin lentoasema. Minerva Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-952-492-145-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsinki-Malmin lentoasema.