Pärnu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pärnu
Pärnu rannapromenaad 2014.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Pärnu

Koordinaatit: 58°23′0″N, 24°30′0″E

Valtio Viro
Maakunta Pärnumaa
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Romek Kosenkranius
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 32,22 [1] km²
Väkiluku (1.1.2014)  ([1]) 40 005
 – Tiheys 1 359 [1] as./km²

Pärnu (saks. Pernau) on kaupunki Pärnumaan maakunnassa, Itämeren rannalla, eteläisessä Virossa. Sen asukasluku vuonna 2014 oli 40 005.[1] Kaupungin läpi virtaa Pärnujoki. Pärnu on kesäisin vilkas turistikaupunki, mikä johtuu sen hiekkarannoista ja kylpylöistä. Pärnulla onkin Viron kesäpääkaupungin symbolinen arvonimi.[2] Pärnun lentoasema sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Pärnun keskustasta.

Pärnussa on paljon pieniä puutaloja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiankirjoissa Pärnu mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1251. Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 kaupunki siirtyi Ruotsilta Venäjän keisarikunnan alaisuuteen. Kun Pärnu poistettiin Venäjän linnoitettujen kaupunkien luettelosta vuonna 1835, kaupunki alkoi nopeasti laajeta. Samalla alettiin rakentaa rannan läheisyyteen kylpyläkaupunginosaa.[3]

Ensimmäinen kylpylä Pärnuun avattiin 1800-luvun alkupuoliskolla. Sata vuotta myöhemmin kaupungista kehittyi nopeasti suosittu lomakohde. Pärnun kylpylöissä käytettävän mutahoidon kerrottiin tekevän ihmeitä iholle ja terveydelle. Mutakylvyt ovat edelleen suosittuja.[4]

Pärnusta tuli osa Viron valtiota sen itsenäistyttyä vuonna 1918. Viron itsenäisyysjulistus luettiin ensimmäisen kerran julkisesti Endla-teatterin parvekkeelta.[5] Toisen maailmansodan aikana heinäkuusta 1941 syyskuuhun 1944 kaupunki oli saksalaisten miehittämänä ja Pärnun kylpylät toimivat etulinjan sotilaiden lepo- ja virkistyspaikkoina. Neuvostoaikona Pärnun kylpylät olivat ammattiliittojen omistuksessa ja toimivat työläisten lomapaikkoina ja puna-armeijan veteraanien hoitokoteina.[6]

Pärnun nykyisen torin ja bussien laiturialueen paikalla oli kapearaiteisen rautatien Pärnun asema. Ensimmäisenä asemalta avattiin yhteys Valgaan 1896 ja seuraavana vuonna Viljandiin. Vuonna 1900 avattiin yhteys Tallinnaan Viljandin kautta, ja 1928 Pärnu sai uuden kapearaiteisen rautatien kautta suoran yhteyden Lellen kautta Tallinnaan. Välimatka lyheni 146 kilometriin. Samalla asetettiin kulkuun Tallinnan sataman ja Pärnun välille kapearaiteisen rautatien moottorivaunujuna, joka oli lajissaan maailman nopein. Nopein matka-aika oli kolme tuntia 20 minuuttia. Ennen toista maailmansotaa Pärnun keskusta oli tärkeä ratojen ja junien kohtauspaikka. Vanha asemarakennus tuhotui sodassa, ja myöhemmin Neuvostoliiton viranomaiset siirsivät radat pois keskustasta. Esikaupunkialueelle rakennettu uusi asema oli osa Tallinna–Riika-radan kaukoliikennettä.[7][8][9]

Vuonna 1939 Pärnu jakautui neljään kaupunginosaan. Pärnujoen pohjoispuolella sijaitsi itäisempänä Räämä alev, joka oli lähinnä teollisuuskaupunginosa. Siitä länteen oli Ülejoe alev, joka oli yhdistetty kaupungin keskustaan Pärnujoen maantiesillalla. Saugajoen ja Pärnun lahden välissä oli Vana-Pärnu alev, josta johti Saugajoen ylittävä maantiesilta Ülejoen aleviin. Kaupungin keskusta oli Pärnujoen ja Pärnun lahden välisellä kannaksella. Siitä käytettiin nimeä Riia alev. Siellä sijaitsivat kaikki kaupungin tärkeimmät rakennukset, kuten Eesti Pankin paikalliskonttori, Nikolain kirkko, raatihuone, posti ja lennätin, tyttökymnaasi, poikakymnaasi, kauppakoulu, Endla-teatteri, Rannasalong, Rannahotell, Rannapaviljon, Jahtklubi sekä stadion, naisten uimalaitos ja miesten uimalaitos. Pärnujoen pohjoispuolella oli yksityisen kapearaiteisen rautatien rata Rabalta sekä Lavassaaren kuntaan että Sindiin.lähde?

Vuoden 2005 talvimyrsky nosti vedet kaupungin kaduille, ja monia rakennuksia jouduttiin evakuoimaan.[10]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1840 [11] 1881lähde? 1897 [12] 1922lähde? 1934 [13] 1959 [14] 1970 [15] 1979 [16] 1989 [17] 2001 [1] 2006 [1] 2012 [1]
2 968 12 966 12 898 18 499 20 334 36 067 46 316 51 254 53 885 45 282 44 198 43 813

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Pärnun kaupungissa oli 39 728 asukasta, joista 33 000 (83,1 %) oli virolaisia, 5 076 (12,8 %) venäläisiä ja 1 593 (4,0 %) muita kansallisuuksia.[18]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pärnun ortodoksikirkko.
Pärnun ranta on suosittu matkakohde kesäisin.

Pärnu on suosittu kylpyläkaupunki ja etenkin kesällä suomalaisten suosima matkakohde. Kaupunkiin houkuttelevat kylpylät, hiekkarannat ja kesätapahtumat.[4]

  • Vuosina 1935–1937 rakennettu Rannahotell-hotelli on Viron funktionalismin tunnetuimpia esimerkkejä.[19]
  • Pärnun raatihuone rakennettiin vuonna 1797 kauppias P. R. Harderin asuintaloksi. Vuonna 1819 talo remontoitiin linnoituspäällikön eli komendantin taloksi. Rakennuksen pääosa on puhtaasti klassinen, ja jugend-tyylisessä lisärakennuksessa on myös uusgoottilaisia ja uusbarokkilaisia vivahteita.[20]
  • Ortodoksinen Katariinan kirkko on rakennettu keisarinna Katariina Suuren määräyksestä vuosina 1764–1768.
  • Tallinnan portti (1675–1686) on ainoa säilynyt 1600-luvun suojavallin portti Baltian maissa. Portin vieressä on ainoa säilynyt pätkä koko kaupunkia ympäröineestä vallihaudasta, josta on vesiyhteys Pärnujokeen.
Endla-teatteri

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mäkeläinen, Tapio: Tapion matkassa Pärnuun. Tallinna: Solnessi Arhitektuurikirjastuse OU, 2012. ISBN 978-9985-9024-9-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Statistical Database: Population (PO0291: Population number, area and density by administrative unit or type of settlement, 1 January: Pärnu city (Tietokantahaku Viron tilastokeskuksen tietokannasta) Statistics Estonia, Tallinn. Viitattu 3.5.2013. (englanniksi)
  2. Discovering the unexpected BalticStudyNet. Viitattu 28.7.2016. (englanniksi)
  3. Mäkeläinen 2012, s. 97.
  4. a b Pärnu on suosittu kylpyläkaupunki
  5. City of Pärnu, history
  6. The Development of Pärnu Resort
  7. Railway history, Pärnu
  8. Virolaista rautatiefilateliaa
  9. Lelle-Papiniidu-Pärnu raudtee (70 km)
  10. Myrsky katkaisi usean suomalaisen loman Virossa Kaleva. 10.1.2005. Viitattu 28.7.2016.
  11. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaupunki löytyy nimellä nimellä Pernov (Перновь) julkaisun sivulta 19/41 otsikon Liftljandskaja gubernija (Liivinmaan kuvernementti) yhteydestä.) Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  12. Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Liftljandskaja gubernija. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Liivinmaan kuvernementti, kaupunki löytyy nimellä g. Pernov (г. Пернов)) Демоскоп Weekly, Demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  13. Rahvastiku koostis ja korteriolud. 1. III 1934 Rahvaloenduse andmed, vihk II (PDF) Riigi statistika keskbüroo. Tallinn, 1934. Viitattu 3.5.2013. (viroksi)
  14. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, Demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  15. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, Demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  16. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, Demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  17. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, Demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  18. RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)
  19. Rannahotell
  20. Pärnun raatihuoneentalo

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikimatkat
Wikimatkoissa on matkaopas aiheesta Pärnu.