Valga

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valga linn
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Valgan sijainti Virossa
Valgan sijainti Virossa

Koordinaatit: 57°47′00″N, 26°03′00″E

Valtio Viro
Maakunta Valgamaa
Perustettu 1584
Hallinto
 – Kunnanjohtaja Kalev Härk
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 16,54 km²
Väkiluku (2010) 13 692
 – Tiheys 827,8 as./km²









Valga (saks. Walk) on Viron Valgamaan maakunnan pääkaupunki maan eteläisellä, Latvian-vastaisella rajalla. Kaupungin asukasluku on 13 692 (2010), pinta-ala 16,54 neliökilometriä ja asukastiheys 827,8 asukasta neliökilometrillä.[1] Valga oli vuoteen 1920 asti samaa kaupunkia Latvian puolella sijaitsevan Valkan kanssa.[2]

Valtioiden raja kulkee nykyään kaupungin keskellä, kuitenkin niin, että Viron puolella kaupungista on 2/3 pinta-alasta mukaan lukien ydinkeskusta. Valga sijaitsee teiden ja rautateiden risteyskohdassa. Valgan rautatieasemalta on yhteys Latviaan ja Tallinnaan.

Vuodesta 1944 alkaen kaupungissa on julkaistu paikallislehteä nimeltä Valgamaalane sekä vuodesta 2003 alkaen myös venäjänkielistä Walk-lehteä.

Valgan ystävyyskaupunki Suomessa on Tornio.


Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimman osan historiastaan Valga on ollut yksi kaupunki, asukkaina sekä virolaisia että latvialaisia. Valgalle myönnettiin kaupunginoikeudet vuonna 1548, jolloin Valga kuului Puolaan.[3] Sittemmin Valga on kuulunut saksalaiseen Riian arkkihiippakuntaan, Ruotsin kuningaskunnan Liivinmaan käskynhaltijakuntaan vuosina 1629-1721 ja Venäjän keisarikunnan Liivinmaan kuvernementtiin vuosina 1721–1917.[4]

Valgasta tuli tärkeä risteysasasema 1800-luvulla, jolloin valmistuivat radat Tarttoon, Riikaan ja Pihkovaan. 1900-luvun alussa valmistui vielä yhteys Pärnuun. 1800-luvun lopulla Valgan opettajankoulutuslaitos oli tärkeä oppilaitos (sen sijaintipaikka oli nykyisessä Valkassa). Keskustassa sijaitseva neoklassista arkkitehtuuria edustava Valgan kaupungintalo valmistui 1865 entisen markkinatorin paikalle.[5] Valgan ensimmäinen virolainen kaupunginjohtaja oli apteekkari Johannes Märtson vuosina 1902-1917. Vuosina 1917-1918 kaupunginjohtaja oli latvialainen Kārlis Aleksandrs Ozoliņš. Latvian itsenäisyysjulistus annettiin kaupungitalolta 1917.[5]

Vuonna 1911 valmistuneessa art nouveau-tyylisessä Säde-klubitalossa sijaitsi pankkeja, hotelli ja teatteri. Talo remontoitiin 1999, ja nykyisin siinä on Valgan kaupunginmuseo.[3]

Viron ja Latvian itsenäistyttyä Valga jaettiin kahtia: pohjoisemmasta osasta tuli virolainen Valga ja eteläosista latvialainen Valka.[3] Tämän jälkeen kaupungin osasta toiseen siirryttäessä oli kuljettava passintarkastuksen ja raja-aseman kautta, mikä ärsytti asukkaita. Saman suvun jäsenistä osa saattoi asua Latvian puolella, osa Viron.[6] Maiden muuttaminen neuvostotasavalloiksi poisti rajatarkastukset.[5] Uuden itsenäisyyden myötä valtioiden raja kulkee taas kaupungin halki. Aluksi jonot tulliasemilla häiritsivät matkailijoita.[7] Vuonna 2007 maiden liityttyä Schengen-sopimukseen rajatarkastukset lopetettiin jälleen.[6]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Valgan kaupungissa oli 12 261 asukasta, joista 7 887 (64,3 %) oli virolaisia, 3 225 (26,3 %) venäläisiä ja 1 119 (9,1 %) muita kansallisuuksia.[8]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valgan vuonna 1865 valmistunut kaupungintalo
Valgan pääkirjasto
Neuvostoliiton aikaisia kerrostaloja Valgassa
Valgan keskustaa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]