Sillamäe
|
|
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
  Sillamäe
|
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Viro |
| Maakunta | Itä-Virumaa |
| Seutukunta | Idaregioon |
| perustettu (kauppala) | 1949 |
| perustettu (kaupunki) | 1957 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Ain Kiviorg |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 10,54 km² |
| Korkeus | 10 m |
| Väkiluku (2006) | 16 567 [1] |
| – Tiheys | 1571,82 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC2 |
| – Kesäaika | UTC3 |
Sillamäe (saks. Sillamäggi) on kaupunki Viron Itä-Virumaan maakunnassa Suomenlahden rannalla. Kaupungin nimi on suomennettuna Sillanmäki.
Itä-Virumaan maakunta jakautuu seutukuntiin, joista Sillamäe kuuluu Narvan seudun muodostamaan Idaregiooniin. Sen neljällä kunnalla (Narva, Narva-Jõesuu, Sillamäe, Vaivara) on keskinäinen kumppanuussopimus Kotkan–Haminan seudun viiden kunnan (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) kanssa.
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sillamäe perustettiin neuvostovallan aikana teollisuuskaupungiksi, jossa harjotettiin kemianteollisuutta ja ennen kaikkea ydinvoimamateriaalien jalostusta kuten uraanin rikastamista. Näiden alojen sotilaallisen merkityksen vuoksi se oli yksi Neuvostoliiton monista suljetuista kaupungeista,[1] jonne ulkopuolisilla ei ollut pääsyä. Sotateollisuuden työvoimana käytettiin venäläisiä siirtolaisia, sotavankeja ja jopa leningradilaisia kodittomia nuoria.[2] Nykyäänkin suurin osa Sillamäen asukkaista on venäläissiirtolaisten jälkeläisiä. Sillamäe oli suljettu vuoteen 1991 asti, jolloin Neuvostoliitto hajosi. Entinen uraanirikastamo tuottaa nykyisin harvinaisia maametalleja.
Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maaliskuussa 2006 Sillamäen ja Kotkan välille avattiin matkustajalaivayhteys, jolla liikennöi Narva Linen ropax-tyyppinen M/S Vironia. Yhtiö ilmoitti kuitenkin lokakuussa 2007 päättävänsä liikenteen kannattamattomuuteen vedoten.
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nokia on Sillamäen suomalainen ystävyyskaupunki.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Cornelius Hasselblatt ja Kai Ulrich Müller: Estland, s. 57. Otava. ISBN 951-1-13017-X. (ruotsiksi)
- ↑ Sillamäe Sünnilugu (viroksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaupungin viralliset sivut (viroksi) (venäjäksi) (englanniksi)
- Silmet, harvinaisten maametallien tehdas (englanniksi)
- Sillamäen satama (viroksi) (venäjäksi) (englanniksi)
- Narva Line (suomeksi) (viroksi) (venäjäksi) (englanniksi)
Elva | Haapsalu | Jõgeva | Kallaste | Keila | Kiviõli | Kohtla-Järve | Kunda | Kuressaare | Loksa | Maardu | Mustvee | Mõisaküla | Narva | Narva-Jõesuu | Paide | Paldiski | Pärnu | Põltsamaa | Rakvere | Saue | Sillamäe | Sindi | Tallinna | Tartto | Tõrva | Valga | Viljandi | Võhma | Võru
Viron entiset kaupungit, nykyiset kauppalat
Abja-Paluoja | Antsla | Jõhvi | Karksi-Nuia | Kehra | Kilingi-Nõmme | Kärdla | Lihula | Otepää | Põlva | Püssi | Rapla | Räpina | Suure-Jaani | Tamsalu | Tapa | Türi
