Võru

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Võru
Voru Estonia mälestusmärk Katariina kirik.JPG
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Võru

Koordinaatit: 57°51′N, 27°00′E

Valtio Viro
Maakunta Võrumaa
Perustettu 1784
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Ivi Eenmaa
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 13,24 km²
Väkiluku (2011) 14 311
 – Tiheys 1 080,9 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3

Võru (võroksi Võro, saks. Werro) on Võrumaan pääkaupunki Viron kaakkoisosassa. Se sijaitsee Tamulajärven rannalla.[1] Kaupungissa on 14 311 asukasta (vuonna 2011), ja sen pinta-ala on 13,24 kilometriä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin perusti Riian kenraalikuvernööri Venäjän keisarinnan Katariina II:n toivomuksesta 21. elokuuta 1784 entisen Võrun kartanon paikalle.[1] Kaupungin varhaisilta vuosilta on säilynyt säännöllinen ruutukaava, puurakennuksia ja kaksi Katariinalle omistettua kirkkoa: luterilainen kirkko vuodelta 1793 ja ortodoksinen kirkko vuodelta 1804.[3]

Võru on ollut yli 200 vuotta paikallishallinnon, yrittäjyyden, kulttuurin ja urheilun keskus. Alkuaikoina hallinnon edustajat olivat saksalaista syntyperää, mutta 1900-luvun alussa kaupunki sai ensimmäiset etnisesti virolaiset kaupunginvaltuutetut.[3]

Tunnetuin võrulainen on Viron kansalliseepoksen Kalevipoegin kirjoittaja Friedrich Reinhold Kreutzwald, joka asui kaupungissa vuosina 1833–1877 ja toimi kaupunginlääkärinä. Nykyään kaupungissa on hänelle omistettu museo ja patsas.[3]

Võru on historiansa aikana ollut myös tärkeä koulukaupunki. 1800-luvun loppupuolella kaupungissa oli seitsemän koulua, joissa työskenteli 31 opettajaa ja 317 oppilasta, vaikka Võrun asukasluku oli alle 3000. Vuonna 1914 perustettiin Võrun naisten käsityökoulu ja 1925 Võrun teollisuuskoulu. Vuosina 1921-1930 kaupungissa toimi opettajaseminaari.[3]

Võru yhdistettiin rautateillä Riikaan ja Pihkovaan vuonna 1889, ja vuonna 1915 kaupunki sai sähkön. Vuonna 1940 Võrussa oli 6600 asukasta. Neuvostoliittoon liittämisen jälkeen kaupunkiin perustettiin monia teollisuuslaitoksia, muun muassa huonekalutehdas, jalkinetehdas, meijeri ja rakennusyhtiöitä. Võruun rakennettiin uusia asuinalueita, kaupungin väkiluku ja pinta-ala kasvoivat.[3]

Suunnitelmatalouden romahdus toi Võruun aluksi taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, mutta ajan mittaan vanhojen yritysten toiminta on saatu vastamaan markkinatalouden vaatimuksia ja kaupunkiin on syntynyt uusiakin yrityksiä.[3]

Vuodesta 1995 Võrussa on toiminut valtiollinen tutkimus- ja kehityslaitos Võron instituutti, jonka tavoitteena on võron kielen ja kulttuurin kehittäminen ja tutkiminen.[4]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Võrun kaupungissa oli 12 667 asukasta, joista 11 652 (92,0 %) oli virolaisia, 804 (6,3 %) venäläisiä ja 201 (1,6 %) muita kansallisuuksia.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b City tour Võru linn. Viitattu 10.1.2012.
  2. POPULATION NUMBER, AREA AND DENSITY BY ADMINISTRATIVE UNIT OR TYPE OF SETTLEMENT, 1 JANUARY Statistics Estonia. Viitattu 10.1.2012.
  3. a b c d e f Võru Linnavalitsus: History and culture Viitattu 25.12.2016. (englanniksi)
  4. Welcome! Võro Instituut. Viitattu 10.1.2012.
  5. RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]