Pyhtää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyhtää
Pyttis
Pyhtää.vaakuna.svg Pyhtää sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Pyhän Henrikin kirkko
Pyhän Henrikin kirkko
Sijainti 60°29′31.7″N, 026°32′34.9″E
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kotka–Haminan seutukunta
Kuntanumero 624
Hallinnollinen keskus Siltakylä
Perustettu 1347[1]
Kuntaliitokset Ruotsinpyhtää (2010, osa)
Pinta-ala ilman merialueita 336,40 km²
230:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 780,96 km²
147:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 324,63 km²
– sisävesi 11,77 km²
– meri 444,56 km²
Väkiluku 5 128
166:nneksi suurin 30.6.2022 [3]
väestötiheys 15,80 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 16,2 %
– 15–64-v. 56,9 %
– yli 64-v. 26,9 %
Äidinkieli 2020 [5]
suomenkielisiä 89,1 %
ruotsinkielisiä 7,1 %
– muut 3,7 %
Kunnallisvero 20,75 %
207:nneksi suurin 2022 [6]
Kunnanjohtaja Terhi Lindholm[7]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[8]
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Kesk.
 • RKP
 • Vihr.
 • Vas.

8
5
5
4
2
2
1
www.pyhtaa.fi

Pyhtää (ruots. Pyttis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla Kymenlaakson maakunnassa. Kunnan asukasluku on 5 128.[3] Pyhtää on Suomen itäisin kaksikielinen kunta[9] ja myös Kymenlaakson ainoa kaksikielinen kunta[10], mistä syystä se kuuluu Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Seutukuntajaossa se kuuluu Kotka–Haminan seutukuntaan ja on sen läntisin kunta. Pyhtään naapurikunnat ovat Loviisa, Kotka ja Kouvola (Anjalankoski ja Elimäki vuoteen 2008).

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtään pinta-ala 743,26 km², josta 9,01 km² on sisävesistöjä. Kallioperältään se kuuluu Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen. Kunta sijaitsee mantereen puolelta kokonaan Kymijoen suuhaarojen välissä, ja Pyhtäänhaara virtaa kokonaan kunnan alueella. Kunnan eteläosissa on viljelysmaisemaa Siltakylänjoen varrella, Heinlahdessa, Purolassa ja Pyhtäänhaaran varrella, sekä pohjoisessa Hirvikosken kylässä. Pienen Siltakylänjoen vesistöalue jää Kymijoen suuhaarojen väliin. Pohjoisessa on laajoja suoalueita, jotka kuuluvat Valkmusan kansallispuistoon. Eteläisen Kymenlaakson suurimman järven Tammijärven itäosa kuuluu Pyhtääseen. Muuten järviä on vähän, niihin kuuluvat Länsikylänjärvi, Huutjärvi ja Kärsäjärvi.

Suomenlahden saariston merkittävimmät saaret Pyhtäällä ovat vain kapeiden salmien mantereesta erottama Munapirtti ja ulompana merellä sijaitseva Kaunissaari. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Merialueita kuntaan kuuluu 446 km².

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsinkieliset tulivat Pyhtään alueelle 1200-luvulla osana ruotsalaisten Suomen rannikon kolonisaatiota. Pyhtää mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1380, mitä ennen se on ollut luultavasti Pernajan kappeliseurakunta. Pyhtäästä on erotettu itsenäisiksi Kymi, Elimäki ja Ruotsinpyhtää.[11]

Turun rauhassa vuonna 1743 osa Kaakkois-Suomea liitettiin Venäjään, jolloin raja tuli kulkemaan Kymijokea ja sen suiston läntisintä haaraa pitkin. Tällöin raja jakoi siihenastisen Pyhtään pitäjän kahtia. Ruotsin puolelle jääneestä osasta muodostettiin Ruotsinpyhtää, Pyhtään ja sen kirkonkylän jäädessä Venäjän puolelle.

Pyhtääseen liitettiin lakkautetusta Ruotsinpyhtään kunnasta Haaviston ja Vastilan kylien alue vuonna 2010 tehdyssä Loviisan, Ruotsinpyhtään, Pernajan ja Liljendalin kuntaliitoksessa.[12]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtään kunnanjohtaja on vuodesta 2022 Terhi Lindholm.[13] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kahdeksan on kokoomuksen, viisi SDP:n, viisi perussuomalaisten, neljä keskustan, kaksi RKP:n, kaksi vihreiden ja yksi vasemmistoliiton hallussa kaudella 2021–2025.[8]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Intermarketing, lääkärikeskus ATA-Diagnostiikka ja toimitiloja vuokraava Tuusulan Yrityskeskus.[14] Suurin työnantaja on paperin jatkojalostusta tekevä Pyroll, alkujaan Pyhtään Paperi Oy.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtää on kaksikielinen, 88,4 prosenttia asukkaista puhuu suomea äidinkielenään ja 7,8 prosenttia ruotsia.[15] Ruotsinkielisten osuus on suurin kunnan länsi- ja lounaisosissa, kun taas itä- ja pohjoisosat ovat voittopuolisesti suomenkielisiä. Suurimmat väestökeskittymät ovat idässä Kotkan suunnassa sijaitseva Siltakylän, Huutjärven ja Heinlahden alue sekä lännessä sijaitseva Pyhtään kirkonkylän alue. Väestötiheys on 16,6 asukasta/km².

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pyhtään väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 218
1985
  
5 372
1990
  
5 482
1995
  
5 428
2000
  
5 253
2005
  
5 138
2010
  
5 355
2015
  
5 321
2020
  
5 162
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pyhtään ainoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta on Pyhtään seurakunta (ruots. Pyttis församling).[17]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Pyhtäällä toimii Hirvikosken helluntaiseurakunta.[18]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pyhtään alueella toimii Kotkan ortodoksinen seurakunta.[19]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtään tärkein tieväylä on Valtatie 7 eli Eurooppatie 18, joka Pyhtään osalta valmistui moottoritieksi vuonna 2014. Ennen sen valmistumista tärkein tie oli vanha valtatie 7 eli nykyinen seututie 170, joka kulkee kunnan läpi etelässä lähellä rannikkoa. Seututie 170 noudattelee vanhan Kuninkaantien suuntaa ja myös kunnan tärkeimmät taajamat ovat kehittyneet tämän tien varrelle. Stockforsin sähkörautatie liikennöi Pyhtäällä vuosina 1905–1971.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtäällä on neljä peruskoulua, jotka antavat opetusta vuosiluokille 1–6. Alakouluista kolme on suomenkielisiä eli Huutjärven koulu, Suur-Ahvenkosken koulu ja Hirvikosken koulu. Purolassa sijaitseva Pyttis svenska skola on ruotsinkielinen. Huutjärven koulussa on esikoulun ja alakoulun lisäksi Pyhtään ainoa yläkoulu. Pyttis svenska skolan oppilaat siirtyvät seitsemännelle vuosiluokalle Loviisaan tai Kotkaan. Huutjärven uusi koulurakennus valmistui vuonna 2007 ja sitä käy nykyään noin 470 oppilasta. Koulun ensimmäisenä vuotena koulussa oli yli 520 oppilasta. Toisen asteen koulutusta ei ole. Lähimmät lukiot ovat Loviisassa ja Kotkassa.

Lopetettuja kouluja ovat Heinlahden koulu, Purolan koulu, Kankaan koulu ja Munapirtin ruotsinkielinen kansakoulu.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siltakylän silta Siltakylänjoen yli
  • Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko.
  • Pyhtäällä sijaitsee kahden kansallispuiston alueita. Valkmusan kansallispuisto kunnan pohjoisosissa on suurimmaksi osaksi Pyhtäällä ja ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.
  • Kaunissaari.[20]
  • Tapahtuma- ja elämyskeskus Aeronautica Arena tarjoaa m.m. tuulitunnelilentoa, sisäsurffausta ja melontaa Kymijoella.
  • Strukan kanava ja käsikäyttöiset sulut. Kanavasta on mahdollista kulkea veneellä Pyhtään kirkonkylästä Suomenlahdelle. Strukan sulut rakennettiin yli sata vuotta sitten munkkien lohiapajille – nyt siellä on Suomen ainoa käsikäyttöinen sulkuportti merelle.
  • Stockforsin historiallinen tehdasalue on saanut alkunsa vuonna 1902, kun Ole Nerdrum ja Olaf Bulow perustivat alueelle sillä hetkellä Suomen suurimman puuhiomon. Kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö toimii nyt monipuolisen yritys- ja tapahtumatoiminnan näyttämönä. Alueella sijaitsee pakkausmuseo, lintuhoitola ja karting-rata. Kaarihallissa on järjestetty myös tanssitapahtumia.

Kylät ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenkoski (Abborfors), Alakylä (Nerbyn), Haavisto, Harjunkylä, Heinlahti (Heinlax), Hinkapyöli (Hinkaböle), Hirvikoski (Österhirvikoski), Huutjärvi, Itäkirkonkylä (Österkyrkoby), Itämyllykylä (Österkvarnby), Jonakorpi (Bjånakärret), Kangas, Kaunissaari (Fagerö), Kiviniemi (Lillkuppis), Loosari/Loosaari (Klåsarö), Länsikirkonkylä (Västerkyrkoby), Länsikylä (Västerby/Västerkuppis), Länsimyllykylä (Västerkvarnby), Malmi (Malm), Metsäkylä (Skogsbyn), Munapirtti (Mogenpört), Mutankylä (Mudasbyn), Pirtnuora (Pörtnor), Purola (Svartbäck), Roones (Rånäs), Siltakylä (Broby/Storkuppis), Struka (Stråka), Tuuski (Tuskas), Ulkokylä (Utby), Vastila, Ylikylä (Uppbyn).

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 lopussa Pyhtäällä oli 5 187 asukasta, joista 3 781 asui taajamissa, 1 329 haja-asutusalueilla ja 77:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pyhtään taajama-aste on 74,0 %.[21] Pyhtään taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[22]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2018)
1 Siltakylä 2 861
2 Pyhtään kirkonkylä 671
3 Purola 249

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtään pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lohikeitto, suolasilakat ja klimppisoppa.[23]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kunta pyhtaa.fi. Viitattu 2.8.2020.
  2. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  4. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  6. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  7. Terhi Lindholm on Pyhtään uusi kunnanjohtaja – ”Yhteistyötä, positiivista ilmapiiriä ja yrittäjäasennetta” Pyhtään kunta. Viitattu 16.8.2022.
  8. a b Kuntavaalit 2021, Pyhtää Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  9. Perustietoa Pyhtäästä Pyhtään kunta. Viitattu 22.1.2013.
  10. Aluehallinnon uudistamishanke
  11. http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat
  12. Pyhtää esittää vaatimuksia Haavisto-Vastila -alueesta 19.1.2009. YLE Kymenlaakso.
  13. Kotkan nykyinen kehitysjohtaja Terhi Lindholm valittiin Pyhtään kunnanjohtajaksi Yle Uutiset. 17.5.2022. Viitattu 16.8.2022.
  14. Alueen Pyhtää yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 4.3.2018.
  15. Väestö iän (1-v.), sukupuolen, siviilisäädyn ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2016 2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 28.12.2017. Viitattu 28.12.2017.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 28.12.2017.
  17. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  19. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/kotkan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 288, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  21. Taajama-aste alueittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 102–103. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]