Miehittämätön ilma-alus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”UaV” ohjaa tänne. UaV on myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan lyhenne.
Hakusana ”Drone” ohjaa tänne. Drone voi tarkoittaa myös bordunaa musiikissa.
Blue calendar icon with dates crossed out.svg
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Käsitettä UAV käytetään artikkelissa melko sekavasti, myös laajemmassa järjestelmän (UAS) merkityksessä. Monet tekstiosuudet ja väitteet lähteistämättömiä. Artikkeli ei ole ajan tasalla.
Yhdysvaltalainen RQ-1 Predator

Miehittämätön ilma-alus (engl. Unmanned Aerial Vehicle, UAV) on ilma-alus, jossa ei ole ihmislentäjää.

Monesti miehittämättömästä lennokista tai helikopterista käytetään nimitystä drone tai drooni[1]. Droneja ohjataan kauko-ohjauksella ja/tai siinä on automaattiohjaus.[2]

Siviilikäytössä droneja on käytetty esimerkiksi leluna ja ilmakuvauksessa. Sotilaskäytössä drone saattaa tiedustelun lisäksi laukaista aseen; lisäksi on kohteeseen ohjattavia tai ohjautuvia, samalla tuhoutuvia malleja.[2]

Ensimmäiset kauko-ohjatut lennokit kehitettiin ensimmäisen maailmansodan lopussa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maverick-ohjuksella varustettu Ryan BGM-34 asennettuna kuljetuskoneeseen.

Vuonna 1916 englantilainen Archibald Low kehitti radio-ohjauksen lennokkiin. Maaliskuussa 1917 sen pohjalta hän kehitti miehittämättömän, kauko-ohjatun lentokoneen Ruston Proctor Aerial Target, jota oli tarkoitus edelleen kehitettynä käyttää zeppeliinejä vastaan.[3] [4]Tätä eikä myöskään amerikkalaista lokakuussa 1918 menestyksellä testattua "ilmatorpedoa" Kettering Bug:ia ehditty käyttää itse sotatoimissa.[5][6]

Sotien välillä alkaen 20-luvulta, mutta varsinkin 30-luvulla englantilaiset kehittelivät radio-ohjattavia lennokeita. 40-luvulla lennokkeja käytettiin ilmatorjunnan harjoitusmaaleina. 1960-luvulla Ryan Aeronautics kehitti Model 147-lennokin, joka lähetettiin kuljetuskoneesta ja laskeutui laskuvarjolla. Sitä käytettiin tiedusteluun. Lasikuituisessa lennokissa saattoi olla kamera tai signaalitiedustelutaitteisto. Lennokki lensi 1100 km/h. Vietnamin sodassa lennokeiden hankkimien tietojen pohjalta kehitettiin häirintäjärjestelmä, joka esti tehokkaasti tutkaohjautuvan SA 2-ohjuksen osumista.[7]

Yhdysvaltain laivasto kehitti 50-luvulla miehittämättömän helikopterin, joka pystyi kantamaan torpedoa. Se jäi käytöstä jo 60-luvun lopulla. Ilmavoimat alkoivat kehittää lennokkia, joka tuhoaisi vihollisen ilmatorjunnan. Tuloksena oli BGM-34A, B ja C vuosina 1971-1974. Nämä kuljettivat joko ohjuksia tai TV-ohjattuja pommeja. Muutkin maat kehittivät lennokeita. Israel käytti lennokeita tiedusteluun Jom Kippur-sodassa.[8]

Vuonna 1986 Yhdysvaltain aselajit ottivat käyttöön Pioneer-lennokin. Armeija teki sillä tiedustelutehtäviä muun muassa Persianlahden sodassa vuonna 1991.[9]

Yhdysvallat alki kehittää Predator-lennokkia tiedusteluun vuonna 1994. Koelennot tehtiin vuoteen 1996 mennessä. Aseistus asennettiin Predatoriin ensi kertaa vuonna 2000. Tämän jälkeen Yhdysvallat kehitteli suurempia malleja. Yhdysvallat on käyttänyt taistelulennokkeja paljon terrorismin vastaisessa sodassa. Toisaalta myös terroristit ovat alkaneet käyttää niitä. Tämä on johtanut lennokkitorjunnan parantamiseen.lähde?

Kiinnostus pienten lennokkien kaltaisiin MAV (micro air vehicle) UAV-aluksiin on noussut 2000-luvulla lähinnä kameroiden koon kutistumisen vuoksi.[10] Lennokeiden lennätys on monissa maissa tarkoin säänneltyä.[1]

Armenian ja Azerbaidžanin vuonna 2020 käymässä sodassa azerit voittivat sodan lennokeiden antaman tiedustelutiedon ja tulivoiman ansiosta.[11]

Dronen historia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2019 Suomessa oli rekisteröitynyt 2 416 droneja hyödyntävää kaupallista toimijaa, joilla oli käytössään 3 073 dronea. Vuoden 2020 heinäkuun 1. päivästä lähtien on dronen lennättäjän suoritettava ilmailuun liittyvä verkkokurssi ja -tentti. Tähän liittyy myös rekisteröitymisvaatimus. Vaatimusten taustalla ovat uudet EU-asetukset. [12]

Toukokuussa 2021 kerrottiin, että Helsingin yliopistollinen sairaala alkaa testata sähkökäyttöisiä droneja pääkaupunkiseudun ensihoidossa keväällä 2023. Euroopan komission rahoittaman ja VTT:n koordinoiman Airmour-hankkeen putteissa tehtävillä testilennoilla kuljetetaan sekä ensihoitohenkilöstöä esittäviä nukkeja että hoitovälineitä ja -tarvikkeita. VTT arvioi, että miehitettyjä dronelentoja voidaan tehdä vakituisesti vasta 2030-luvulla.[13][14]

Yleisiä teknisiä ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UAV-alus ei nykyisin vastaa lentokoneen määritelmää ilmailulainsäädännön silmissä.lähde? Oleellinen ero on kuitenkin sen ohjauksen automaattisuus tai etäohjaus. Tällöin UAV ei nykykäsityksen mukaan pysty tekemään törmäyksen uhatessa niin järkeviä päätöksiä kuin lentokoneessa istuva ohjaaja. Ylipäätään ilmailulainsäädäntö tehtiin 1900-luvulla miehitettyjä ilma-aluksia varten. Sotilasilmailussa on rajoitetulla alueilla tehty miehittämättömiä lentoja jo vuosikymmeniä. Toisaalta esimerkiksi alle 4 kg painavat mini-UAV:t eivät vaaranna lentokoneita enempää kuin isot linnut, joiden törmäyksiä matalalla lentävien lentokoneiden on joka tapauksessa pakko kestää.lähde?

Dronet siviilikäytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siviilikäyttöön tarkoitettu DJI Phantom.


Dronet geotekniikan apuvälineenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan käyttää myös esimerkiksi kartoitustyön apuvälineenä. Ilma-alus pystytään ohjelmoimaan skannaamaan haluttua maa-aluetta ja saatu data pystytään hyödyntämään kartoituksessa. Maanmittaustyöhön soveltuvia korkeatasoisia laitteita valmistetaan myös Suomessa.lähde?

Dronet sotilaskäytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehittämättömillä ilma-aluksilla on useita eri käyttökohteita, joista ehkä tunnetuimpia esimerkkejä ovat ilmakuvaus, sotilastiedustelu ja -taistelutehtävät. Tiedustelutehtävissä lennokit ovat usein varustettu erilaisilla sensoreilla (esim. kamera, lämpökamera, säteilymittari). Niitä voidaan käyttää alueilla, joille perinteisten miehitettyjen lentokoneiden lähettäminen olisi liian riskialtista (esim. katastrofialueet, sota-alueet). Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan hyödyntää myös palontorjunnassa[15]. Yhdysvallat kokeili miehittämättömiä lentokoneita ensimmäisen maailmansodan aikana, joten UAV:llä on pitkä historia. V-1-ohjusta ja 1980-luvulla käyttöönotettuja risteilyohjuksia on 2000-luvun UAV-innostuksessa kutsuttu UAV:eiksi. Vuonna 2010 UAV-alusten myynti ylitti viisi miljardia dollaria.[16]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotilaskäytössä UAV-alukset voivat olla täysikokoisia lentokoneita, joita lennetään etäohjauksen avulla. Hyvin korkealla lentävillä HALE-aluksilla (Hight Altitude Long Endurance) voi olla hyvinkin suuri kärkiväli, mutta niiden kuormankantokyky on pieni. Siviilipuolen miehittämättömät ilma-alukset eivät usein eroa perinteisestä lennokista muussa kuin ohjaustavassaan.lähde?

UAV vaikuttaa usein ulkomuodoltaan samanlaiselta kuin esimerkiksi ilmatorjuntatykistön tai ohjuskokeiden käyttämät suuret maalilennokit (drone), joista osa on tehty muokkaamalla vanhanaikaisia suihkulentokoneita miehittämättömiksi maalialuksiksi.lähde?

Ilma-aluksen lisäksi UAV:ssä on yleensä laukaisujärjestelmä, ellei alus nouse ilmaan lentokentältä, kuten lentokone, tai pystysuoraan, kuten helikopteri. Maajärjestelmään kuuluu myös UAV:n ohjauskeskus.selvennä Koska UAV-toiminta on monessa maassa vielä kokeellista, niiden lentoja varten on varattu ilmatilaa. Esimerkiksi Suomessa Kemijärvellä on UAV-koelentoalue. Sen lisäksi järjestelmään kuuluu UAV:n ohjaajien koulutusjärjestelmät.lähde?

Eräs tapa torjua UAV-koneita on seurata UAV-konetta esimerkiksi UCAV-koneella, ja tuhota maa-asema.

On myös kehitetty miehittämättömien ilmalaitteiden (UAS) torjuntalaitteistoja (C-UAS, engl. Counter-UAS) erilaisilla kantamilla ja muilla ominaisuuksilla.[17][18][19][20][21]

Turkin lennokit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkin valtion omistama puolustusalan yhtiö STM on kehittänyt Kargu-nimisen dronen, joka esiteltiin vuonna 2017. Kargu, suomeksi Haukka, pystyy löytämään maalinsa ja ohjautumaan siihen itsenäisesti. Laitetta ohjaa syväoppiva algoritmi ja sen sensoreissa on kasvojentunnistusjärjestelmä. Turkin erikoisjoukot ovat käyttäneet ihmisen kauko-ohjaamia Kargu-droneja hyökkäyksessään Syyriaan lokakuussa 2019. Turkin ensimmäinen vakinainen Kargu-yksikkö on toimintavalmis vuoden 2020 alkupuolella. Yksikössä on 30 Kargu-nelikopteria, ja laitteita voidaan käyttää niin sanottuna parviaseena: aseistettujen lentolaitteiden joukkona. Itsenäisesti toimiva Kargu-kopteri paikantaa kohteen itse tai yhdessä parven muiden dronien kanssa, ohjautuu kohteeseen ja laukaisee kuljettamansa taistelukärjen. Droneen voidaan ladata eri tyyppisiä räjähdyspanoksia tai ammuksia, maalista ja tehtävästä riippuen. Hyökkäysparvessa dronet ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa. Jos yksi aseistettu drone tuhoutuu tai menee epäkuntoon, toinen voi ottaa sen tehtävät. Yhdessä toimien droneparvi voi kyetä tuhoamaan jopa sota-aluksia, tukikohtia ja ilmapuolustusjärjestelmiä. Niiden kantama on 15 kilometriä, ja ne voivat pysytellä ilmassa 30 minuuttia räjähtein ladattuina. [22]

Lennokit ilmatorjunnan harjoitusmaalina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampumaharjoitusten maaliksi tarkoitettua lennokkia kutsutaan maalilennokiksi (engl. Target drone). Mallilennokkia ohjataan tyypillisesti radio-ohjauksella, mutta käytössä on myös itsenäisesti autopilotin avulla lentäviä malleja.lähde?

Vanhentuneita suihku- ja potkurilentokoneita on käytetty myös miehittämättöminä harjoitusmaaleina. Tämäntyyppisten miehitettyjen lentokoneiden pohjalta rakennettujen maalilennokkien ongelma on tosin usein ollut niiden korkea hinta ja käyttökulut.lähde?

Sotilaskäyttöön tarkoitettuja UAV-koneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanti:

Etelä-Afrikka

Intia

  • Aeronautical Development Agency (ADA) Nishant
  • HAL Lakshya
  • Searcher MkII (Israelin kanssa)
  • HAL Heron (Israelin kanssa)

Israel

Iran

Japani

Jordania

  • Jordan Falcon ja Jordan Arrow
  • I-wing
  • Silent Eye

Kiina

Pakistan

  • UAV Vector

Ranska

Ruotsi

Saksa

Suomi

  • Maavoimilla on ollut vuodesta 2002 alkaen 11 RUAG Ranger -tiedustelulennokkia.[25]
  • Patria on myös kehittänyt itse pienen MASS-nimisen lennokin.[26]
  • Puolustusvoimilla on käytössään Avartek AT-04 -maalilennokkeja

Sveitsi

Turkki

Yhdysvallat

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Drone vai drooni? Kielikello. 3/2018. Viitattu 26.12.2019.
  2. ↑ a b Annika Martikainen: Suomi testaa USA:n jättidroonia – miehittämättömiä aluksia haluavat nyt sekä asevoimat että terroristit 9/2020. 24.8.2021. Viitattu 27.8.2021. (suomeksi)
  3. ↑ Taylor, John W. R.. Jane's Pocket Book of Remotely Piloted Vehicles.
  4. ↑ Professor A. M. Low FLIGHT, 3 October, 1952 page 436 “The First Guided Missile”
  5. ↑ A Brief History of Drones Imperial War Museums. Viitattu 13.12.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Jimmy Stamp: Unmanned Drones Have Been Around Since World War I Smithsonian Magazine. Viitattu 13.12.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Näin CIA varasti Neuvostoliiton ohjussalaisuudet Vietnamin taivaalla www.iltalehti.fi. Viitattu 30.11.2020.
  8. ↑ The Israeli Air Force www.iaf.org.il. Viitattu 30.11.2020.
  9. ↑ Pioneer RQ-2A UAV National Air and Space Museum. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  10. ↑ esim. http://www.mavinci.de/
  11. ↑ Tutkijan mukaan Vuoristo-Karabahin sota on varoitus Euroopalle verkkouutiset.fi. 29.11.2020. Viitattu 30.11.2020.
  12. ↑ Vuoden kuluttua eivät dronet enää ilman lupia lentele – uusi EU-asetus vaatii lennättäjiltä kurssin ja tentin www.iltalehti.fi. Viitattu 6.7.2019.
  13. ↑ Tulevaisuudessa droonit voivat lennättää onnettomuuspaikalle tarvikkeita ja jopa ensihoitajan Yle Uutiset. Viitattu 21.9.2021.
  14. ↑ Ensihoito | Helsingissä testataan keväällä 2023 droneja ensihoidon tukena Helsingin Sanomat. 11.5.2021. Viitattu 21.9.2021.
  15. ↑ https://www.firehouse.com/operations-training/ems/article/12041104/drones-in-the-fire-service
  16. ↑ http://www.spacedaily.com/reports/UAV_Market_Exceeds_Five_Billion_Dollars_In_2010_999.html
  17. ↑ Countering Threats from Unmanned Aerial Systems (C-UAS) (Guidance) 2.11.2020. gov.uk. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  18. ↑ Counter-Unmanned Aircraft Systems - Technology Guide 9/2020. National Urban Security Technology Laboratory (NUSTL)/ U.S Department of Homeland Security (DHS), dhs.gov. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  19. ↑ Brian Pitre: What Is A Counter-Unmanned Aircraft System (C-UAS) And Why Is It So Important? Forbes. 23.8.2021. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  20. ↑ Saab's Giraffe AMB Gets Counter-Unmanned Air Systems Capabilities 14.9.2015. defenseworld.net. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  21. ↑ Counter Unmanned Aerial Systems (C-UAS) northropgrumman.com. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  22. ↑ Jouko Juonala: Turkki kehittää autonomisia tappaja-droneja – pelottava ase hyökkää parvena ilmasta Ilta-Sanomat. 13.10.2019. Viitattu 13.10.2019.
  23. ↑ https://www.saab.com/products/skeldar-v-200
  24. ↑ http://www.spacewar.com/reports/Euro_Hawk_UAV_Completes_Structural_Assembly_For_Germany_999.html
  25. ↑ http://equipment-of-the-finnish-army.co.tv/ [vanhentunut linkki]
  26. ↑ Situational Awareness. Patria. Viitattu 29.8.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta UAV.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Miehittämätön_ilma-alus&oldid=20010220”