Ilma-alus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ilma-alus on ilmakehässä lentävä laite. Yleisimpiä ilma-aluksia ovat lentokoneet, helikopterit, kuumailmapallot ja ilmalaivat. Jotkut niistä pysyvät ilmassa, koska ovat ilmaa kevyempiä (kuumailmapallot ja ilmalaivat), toisten nostovoima syntyy aerodynaamisesti ilman virratessa vaakasuoraan liikkuvan laitteen tai sen osien ohi.

Määritelmistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilma-alus on on Suomessa määritelty ilmailulaissa (864/2014). Lain 2 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan ilma-alus on laite, ”jota kannattavat ilmakehässä muut ilman reaktiot kuin ilman reaktiot maan tai veden pintaa vastaan”.[1] Määritelmä vastaa pitkälti kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen (Chicagon yleissopimuksen) liitteissä käytettyä.

Satelliitit ja avaruusraketit eivät ole ilma-aluksia, koska ne liikkuvat ilmakehän ulkopuolella. Maaefektialukset, jotka ”lentävät” veden pinnan yläpuolella niin kutsutun maavaikutuksen avustamana, ja pintaliitäjät eli ilmatyynyalukset (hovercraft-alukset), eivät ole ilma-aluksia vaan niitä koskevat merenkulkuun liittyvät säädökset.[2][3]

Ilma-aluksiin liittyviä ennätyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman suurin käyttöön päässyt lentokone on Antonov An-225. Se painaa 640 tonnia, on 84 m tpitkä ja siipien kärkiväli on 88 metriä.[4]

Nopein ilma-alustyyppi on avaruussukkula. Sen nopeus nousee 29 000 kilometriin tunnissa. Suihkukoneista nopein on SR-71 Blackbird 3418 km/h.[5] Nopein sotilaskone oli Mikojan MiG-31.[6] Nopeimmat matkustajakoneet olivat Tupolev Tu-144 ja Concorde.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilma-aluksen propulsio voi tulla potkurista, suihkumoottorista tai raketista.

Ilma-alusten tunnukset ilmaistaan kirjain- ja numerokoodilla, kuten esimerkiksi OH-CAA (moottorikone) tai OH-999 (purjelentokone), missä OH on Suomen maatunnus.

Maapallon lisäksi myös Venus planeetan yläilmakehässä on lentänyt ilma-alus, tarkemmin sanottuna automaattinen vetypallo tai heliumpallo.

Ilma-alustyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmaa kevyemmät eli aerostaatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aerostaatit pysyvät ilmassa, koska ovat ilmaa kevyempiä (kuumailmapallot ja ilmalaivat). On myös kapeampi määritelmä sanalle aerostaatti. Siinä se tarkoittaa vain kaapelilla / hihnalla maahan, laivaan tai meren pohjaan kiinnitettyä ilmaa kevyempää alusta, toiselta nimitykseltään kiintopallo. On myös kiintopallotyyppi, jossa on leijan kaltainen aerodynamiikka, jotta se pysyy tuulessa vakaampana. Näistä käytetään nimiä helikite tai kytoon.

Ilmaa raskaammat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ilmailulaki Finlex. 2014. Viitattu 11.6.2017.
  2. Vaatimustenmukaisuusvakuutus Trafi. Viitattu 11.6.2017.
  3. MUUTOKSET KANSAINVÄLISISTÄ SÄÄNNÖISTÄ YHTEENTÖRMÄÄMISEN EHKÄISEMISEKSI MERELLÄ VUONNA 1972 TEHTYYN YLEISSOPIMUKSEEN Finlex. Viitattu 11.6.2017.
  4. Jeffrey Lin and P.W. Singer: China Will Resurrect The World's Largest Cargo Plane Popular Science. 7.9.2016. Viitattu 11.6.2017.
  5. What is faster, a supersonic aircraft or a rocket? Smithsonian National Air and Space Museum. 2014. Viitattu 11.6.2017.
  6. How the Mig-31 repelled the SR-71 Blackbird from Soviet skies The Aviationist. 2013. Viitattu 11.6.2017.
Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.