Finavia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Finavia Oyj
Finavia logo.svg
Tunnuslause For Smooth Travelling
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Perustettu 1991 (Ilmailulaitos)
Toimitusjohtaja Kimmo Mäki
Kotipaikka Vantaa, Suomi
Toiminta-alue Suomi
Toimiala ilmailu
Tuotteet lentoasemapalvelut, lentoliikenteen palvelut
Liikevaihto Laskua 373,6 milj. € (2017)[1]
Liikevoitto Nousua 60,0 milj. € (2017)[1]
Henkilökuntaa 1 181 (31.12.2017)[1]
Omistaja Suomen valtio 100 %
Kotisivu finavia.fi
Finavian entinen logo
Finavian pääkonttori, Lentäjäntie 3, Vantaa
Finavian kunnossapitokeskus Turun lentoasemalla

Finavia Oyj on Suomen valtion kokonaan omistama julkinen osakeyhtiö eli valtionyhtiö, joka ylläpitää ja kehittää omistamaansa 21 lentoasemaa.[2] Finavian toimintaa ei tueta verovaroin. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia.

Vuonna 2017 Finavian lentoasemien kautta matkusti noin 22,7 miljoonaa matkustajaa.[3] Helsinki-Vantaan lentoasema on erittäin tärkeä Pohjois-Euroopan lentoliikenteen solmukohta erityisesti aasialaismatkustajille. Vuonna 2017 vaihtomatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla kasvoi 17,6 prosenttia.[4] Finavian pääkonttori sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla Vantaalla. Tammikuusta 2018 alkaen yhtiön toimitusjohtaja on ollut Kimmo Mäki.

Finavian toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavian asiakkaita ovat lentoyhtiöt, muut alan toimijat sekä lentomatkustajat. Liiketoiminta-alueet ovat Helsinki-Vantaan lentoasema ja Lentoasemaverkosto.[5] Yhtiöllä on lisäksi liiketoimintaa harjoittavia tytäryhtiötä: Lentoasemakiinteistöt Oyj ja Airpro Oy.[6]

Finavian tuottamat keskeisimmät palvelut lentoyhtiöille ja matkustajille:

  • Lentoasemat: Finavian vastuulla ovat muun muassa lentoasematerminaalien ja kiitoteiden ylläpito sekä asemataso- ja turvatarkastuspalvelut. Matkustajille Finavia tuottaa yhteistyökumppaneidensa kanssa lentoasemapalveluita.
  • Kiinteistöliiketoiminta: Finavian tytäryhtiö Lentoasemakiinteistöt Oyj vuokraa toimitiloja lentoasemilla ja niiden läheisyydessä.
  • Airpro-liiketoiminta: Airpro tuottaa muun muassa lentoliikenteen maapalveluita ja turvatarkastuspalveluita, joiden asiakkaita ovat lentoyhtiöt, matkustajat ja lentoasemat.[5]

Maaliskuun 2017 loppuun saakka Finavia vastasi myös Suomen ilmatilan käytön hallinnasta sekä lentoreitti- ja lennonvarmistuspalveluista Finavian lentoasemilla, mutta huhtikuun 2017 alussa nämä tehtävät siirtyivät Air Navigation Services Finlandille.[7][8]

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavia on Suomen valtion omistama julkinen osakeyhtiö ja sen omistajaohjauksesta vastaa Valtioneuvoston kanslia.[9] Finavian yleiset toiminta- ja tulostavoitteet asettaa valtioneuvosto.

Hallitus ja toimitusjohtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavian hallitus vuonna 2018:[10]

  • Harri Sailas, ekonomi. Hallituksen puheenjohtaja, jäsen 21.12.2015 alkaen.
  • Katja Keitaanniemi, liiketoimintajohtaja, Finnvera Oyj. Hallituksen jäsen 3.3.2016 alkaen.
  • Nina Kiviranta, lakiasiainjohtaja, Outotec Oyj. Hallituksen jäsen 3.3.2016 alkaen.
  • Erkka Valkila, insinööri, Sato Oyj:n entinen toimitusjohtaja. Hallituksen jäsen 3.3.2016 alkaen.
  • Stefan Wentjärvi, toimitusjohtaja, Doctagon Ab. Hallituksen jäsen 3.3.2016 alkaen.
  • Esko Pyykkönen, kauppatieteiden maisteri, valtioneuvoston kanslia, omistajaohjausosasto, neuvotteleva virkamies, Hallituksen jäsen 19.3.2018 alkaen
  • Annaleena Kiikonen, Finavia Oyj, Hankintapäällikkö 2016–, Hallituksen jäsen (henkilöstön edustaja) 17.3.2017 alkaen

Finavian toimitusjohtajana on toiminut Kimmo Mäki 1.1.2018 alkaen.

Lentoasemaverkosto ja matkustajamäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavian ylläpitämä ja kehittämä lentoasemaverkosto käsittää 21 lentoasemaa Suomessa: 15 siviililentoasemaa, neljä yhteistoimintalentoasemaa ja kaksi sotilaslentoasemaa. Siviililentoasemia ovat Helsinki-Vantaa, Oulu, Turku, Vaasa, Kittilä, Joensuu, Ivalo, Kokkola-Pietarsaari, Kuusamo, Kajaani, Kemi-Tornio, Maarianhamina, Pori, Enontekiö ja Savonlinna. Yhteistoimintalentoasemia, joissa on sekä siviili- että sotilasliikennettä ovat Jyväskylä, Kuopio, Rovaniemi ja Tampere-Pirkkala. Pääosin sotilaslentoasemia ovat Halli ja Utti.

Lappeenrannan lentoasema siirtyi Saimaan lentoasemasäätiölle vuoden 2016 alussa.

Finavian 21 lentoaseman kautta lensi vuonna 2017 22,7 miljoonaa matkustajaa (+9,2 % vuoteen 2016 verrattuna). Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä vuonna 2017 oli lähes 19 miljoonaa; Suomen suurimman lentoaseman matkustajamäärä kasvoi vuodessa yhteensä 9,9 ja kansainvälisen lentoliikenteen 11,4 prosenttia.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ilmailuhallinto keskitettiin perustamalla lailla liikenneministeriön alainen Ilmailuhallitus 1. maaliskuuta 1972 alkaen. Sen pääjohtajina ehtivät toimia Kaarlo J. Temmes 1972–1983 ja Carl-Eric Calás 1983–1991[12]. Virasto muutettiin Ilmailulaitos-nimiseksi (lyhenne ILL[13]) valtion liikelaitokseksi vuoden 1991 alusta. Sen pääjohtajana toimi Mikko Talvitie 1991–2005, ja 2005 alkaen Samuli Haapasalo.[14] Ilmailuhallitus sai ensimmäisen oman toimirakennuksen Helsinki-Vantaan lentoaseman alueelle 1977.

Vuoden 2005 loppuun saakka Ilmailulaitoksen yhteydessä toimi myös Lentoturvallisuushallinto Suomen kansallisena ilmailuviranomaisena. Viranomaistehtävissään Lentoturvallisuushallinto teki päätökset itsenäisesti Ilmailulaitoksen liiketoiminnasta ja Ilmailulaitoksen johdosta riippumatta. Tästä huolimatta Ilmailulaitoksen kaksoisrooli yhtäältä ilmailualan liiketoimintaa harjoittavana laitoksena ja toisaalta ilmailualaa valvovana viranomaisena herätti ajoittain keskustelua. Ilmailulainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyen vuoden 2006 alussa perustettiinkin uusi ilmailuviranomainen, Ilmailuhallinto, jolle ilmailun viranomaistehtävät siirrettiin.[15]

Vuoden 2009 loppuun asti Finavia toimi valtion liikelaitoksena nimellä Ilmailulaitos Finavia (ruots. Luftfartsverket Finavia). Ilmailulaitos Finavia muutettiin kokonaan valtion omistamaksi osakeyhtiöksi 1.1.2010 alkaen, ja yhtiön nimeksi tuli Finavia Oyj.[16]

Finavian viime vuosien tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin miljardin euron kehitysohjelma Helsinki-Vantaalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavia sai lokakuussa 2013 Suomen valtiolta 200 miljoonan euron pääomituksen, joka mahdollistaa laajan, noin miljardin euron, kehittämisohjelman käynnistämisen Helsinki-Vantaalla. Investointien tavoitteena on varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä. Kehittämisohjelma käynnistyi tammikuussa 2014 ja ulottuu vuoteen 2022 asti. Kehitysohjelman ensimmäinen merkittävä etappi saavutettiin heinäkuussa 2017, kun eteläsiipi avattiin matkustajaliikenteen käyttöön. [17] Kehittämisohjelman työllisyysvaikutus on arviolta 14 000 henkilötyövuotta. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärän arvioidaan nousevan 20 miljoonaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, jolloin lentoasemalle syntyy lisäksi eri yrityksiin noin 5 000 uutta pysyvää työpaikkaa.[18]

Finavian 55 miljoonan euron investointiohjelma Lapin matkailuun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavia tekee Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemille tuntuvat laajennukset ja palveluja lisätään vastaamaan voimakkaasti kasvavia matkustajamääriä. Työt alkoivat toukokuun alussa 2018. Matkustajamäärien kasvu Lapin lentoasemilla on ollut ennätyksellistä, ja vuonna 2017 saavutettiin 1,3 miljoonan matkustajan raja. Kasvua edelliseen vuoteen oli 23 prosenttia. Eniten kasvoivat Rovaniemen (+19 %), Kittilän (+26 %) ja Ivalon (+17 %) lentoasemat. Investointiohjelman myötä Lapin lentoasemat pystyvät palvelemaan vuosittain kahta miljoonaa matkustajaa. [19]

Ryanair vähentää lentojaan Turusta ja Tampereelta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halpalentoyhtiö Ryanair ilmoitti joulukuussa 2012 vähentävänsä lentojaan Tampereelta. Yhtiö lakkauttaa reitit Tampereelta Edinburghiin, Roomaan sekä Trapaniin ja vähentää vuoroja Bremenin ja Budapestin reiteillä. Syyksi Ryanair ilmoitti, että valtio on korottanut lentoliikenteen valvontamaksuja. Lakkautettujen reittien määrä on neljäsosa yhtiön kahdestatoista Suomen-reitistä. Yhtiön mukaan muutos ei johda henkilöstövähennyksiin, vaan matkustamohenkilökunta siirretään muille reiteille. Ryanair ilmoitti aiemmin syksyllä lopettavansa Turun reittien liikennöinnin. Ryanair kertoo Turun ja Tampereen vähentämisen syyksi Finavian toimet ja palauttaa liiketoiminnan ennalleen kunnes Finavia poistaa liikenteen korotetut valvontamaksut Finnairin kilpailijoiden osalta.[20] Finavian mukaan valvontamaksun suuruus lentoa kohden on noin 150 euroa ja että suomalaismaksut ovat kansainvälisesti vertaillen kilpailukykyiset. Yhtiö myös ilmoitti, että Suomesta on hyvät lentoyhteydet Aasiaan ja Eurooppaan.[21]

Toimitusjohtaja Samuli Haapasalon irtisanominen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo irtisanottiin elokuussa 2011. Yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimettiin lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen.[22]

Finavian hallituksen puheenjohtaja Soili Suonojan mukaan toimitusjohtaja Samuli Haapasalo oli tehnyt hyvää työtä. Ilta-Sanomien mukaan potkujen salattuna syynä oli se, että liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Mika Mäkilä ei tullut toimeen Haapasalon kanssa ja Haapasalo pyrki sopimaan puolustusministeriön maksut samoilla säännöillä kuin muiden. Helsingin Sanomat kummasteli ministeriön toimintaa ja salailua, joka mahdollistaa piilotetut vaikutussuhteet ja tavoitteet.[23] Mika Mäkilä kiisti nämä väitteet. Hänen mukaansa Haapasalon irtisanominen oli täysin Finavian hallituksen ratkaisu.[24]

Talouselämä-lehden entinen päätoimittaja Pertti Monto kirjoitti, että Finavia pitäisi siirtää pikaisesti liikenneministeriöstä omistajaohjausyksikköön, koska nykyisellään valtio rikkoo räikeästi omaa ohjeistustaan omistajaohjauksesta, vaikka ohjeistus on yksiselitteisesti OECD:n suositteleman hyvän hallintotavan takana. Monton mukaan liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) on puuttunut Finavian johtamiseen, vaikka kansliapäällikkö Harri Pursiainen ja neuvotteleva virkamies Mika Mäkilä kiistävät sen. Hyvän hallintotavan mukaan heidän tulisi pysyä erossa asioista, jotka ovat toimitusjohtajan tai hallituksen vastuulla. Finavia oli muun muassa subventoinut puolustusvoimien toimintaa, vaikka puolustusmenot tulisi varata avoimesti budjettivaroista.[25]

Auto, tekniikka ja kuljetus -lehtikin arvosteli liikenneministeriön toimintaa ja osaamista jatkoi, että kun liikenneministeriön keskusvirastot osoittivat mielipiteensä ministeriöstä, kansliapäällikkö Harri Pursiainen pyrki ostamaan alaistensa kunnioituksen kirjaamalla keskusvirastojen työsopimuksiin palkanlisän "kunnioittavasta suhtautumisesta" ministeriöön ja suuremman palkanlisän "erityisen kunnioittavasti suhtautumisesta".[26]

Tappiot johdannaissopimuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiontalouden tarkastusvirasto teki vuonna 2013 Finaviassa tuloksellisuustarkastuksen, joka koski yhtiön vuosina 2009–2011 tekemiä johdannaissopimuksia.[27] Viraston mukaan yhtiössä ilmeni puutteita rahoitukseen liittyvässä riskienhallinnassa, raportoinnissa ja seurannassa.[28] Finavian hallituksen todettiin kuitenkin korjanneen riskienhallintaa.[28] Johdannaisista kertyi vuonna 2013 noin 9 miljoonan euron arvostustappio.[28] Kun johdannaissopimuksien tekeminen alkoi vuonna 2009, Finavia oli vielä valtion liikelaitos.[16]

Tappioihin johtaneita johdannaissopimuksia tehtiin vuosina 2009–2011.[29] Kun sijoitusten tekeminen alkoi, Finavian hallituksen puheenjohtajana oli Jussi Järventaus.[29] Vuoden 2010 alusta 28. kesäkuuta 2011 asti hallituksen puheejohtajana oli Seppo Paatelainen ja hänen jälkeensä 29. kesäkuuta 2011 alkaen Soili Suonoja, joka oli ollut aikaisemmin hallituksen jäsenenä.[29] Muut hallituksen jäsenet olivat Rita Linna, Erja Takala, Pirkko Juntti, Pauli Manninen, Antti Vehviläinen ja Harri Pynnä.[29] Yhtiön toimitusjohtaja oli Samuli Haapasalo 2011 elokuuhun saakka ja liikenneministerinä oli Anu Vehviläinen.[29]

Finavian hallituksen puheenjohtaja Riitta Tiuraniemi erosi tehtävästään 4. joulukuuta 2015 protestina sille, että hallituksen syyskuussa 2015 tekemää päätöstä nostaa vahingonkorvauskanne yhtiön aikaisempaa hallitusta ja johtoa vastaan ei voitu toteuttaa.[30] Liikenne- ja viestintäministeriö edellytti ministeriön kannan muodostamista asiassa ja Tiuraniemen mukaan ministeriön kantaa ei saatu aikaiseksi ajoissa, koska kanneoikeus vanheni ensimmäisen vuoden johdannaissopimuksista vuoden 2015 lopussa.[30] Hänen eroonsa vaikutti myös se, että hallitus päätti lopettaa oikeustoimet Finavian entistä tilintarkastustoimistoa Deloitte & Touchea vastaanlähde tarkemmin?.[30] Oikeustoimet olivat alkaneet kesällä 2015 ja loppuivat yhtiön ja tilintarkastustoimiston väliseen sopimukseen joulukuun 2015 alussa.[30] Tiuraniemen mukaan sopimusta ei olisi tullut tehdä yhtiölle epäedullisen lopputuloksen takia.[30] Hänen mukaansa ministeri Berner oli puuttunut hallitustyöskentelyyn sopimattomalla tavalla.[30] Hallituksen jäsen Pirkko Salminen erosi 16. joulukuuta 2015, Tiuraniemen tavoin hän oli ollut erimielinen hallituksen enemmistön kanssa entisen hallituksen vastuukysymyksistä päätettäessä.[31] Harkinta siitä, nostaako Finavia kanteen entistä hallitusta vastaan vai ei koski vuosina 2010–2011 tehtyjä sopimuksia, vuoden 2009 sopimusten osalta kanneoikeutta ei enää ollut.[29]

Yhtiön hallitus päätti 18. joulukuuta 2015, että se ei nosta kannetta yhtiön entistä hallitusta eikä johtoa vastaan johdannaistappioiden takia.[32] Hallitus päätti kuitenkin pyytää Finanssivalvontaa tutkimaan, ovatko yhtiölle aikanaan johdannaissopimuksia myyneet pankit toimineet asiallisesti.[33] Pankit eivät ole suostuneet tappiollisiksi osoittautuneiden sopimusten purkuun.[33]

Joulukuussa 2015 tarkastusvirasto päätti tehdä laillisuustarkastuksen koskien Finavian nykyhallituksen ja liikenne- ja viestintäministeriön toimintaa.[34] Virasto haluaa selvittää, onko vuosina 2009–2011 toteutettujen johdannaiskauppojen selvittelyissä toimittu valtion eli veronmaksajien kokonaisedun mukaisesti.[34] Tarkastuspäätöstä edelsi Finavian hallituksen puheenjohtajan Riitta Tiuraniemen ja jäsenen Pirkko Salmisen ero yhtiön hallituksesta joulukuussa 2015.[34] Johdannaissopimusten tappioksi kertyi kaikkiaan 34,3 miljoonaa euroa.[35]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Avainluvut Vuosikertomus 2017. Finavia. Viitattu 17.7.2018.
  2. Tietoa Finaviasta Finavia. Viitattu 7.3.2017.
  3. Finavia: Finavian vuosikertomus 2017, s. https://www.finavia.fi/sites/default/files/documents/Finavia_Vuosi2017.pdf?navref=paragraph. Finavia.
  4. Finavia löi pöytään lentomatkustajien Suomen-ennätyslukemat vuodelta 2017 | Finavia Viitattu 23.7.2018.
  5. a b Liiketoiminta Vuosikertomus 2013. Finavia. Viitattu 4.4.2014.
  6. Hallinnointi Vuosikertomus 2013. Finavia. Viitattu 4.4.2014.
  7. Finavian lennonvarmistuspalvelut Air Navigation Services Finland Oy:lle (AIC A 4/2017) Aeronautical Information Service. 30.3.2017. Vantaa: Finavia. Viitattu 11.4.2017.
  8. Valtion lennonvarmistusyhtiö aloittaa toimintansa, omistajaohjaus LVM:lle 30.3.2017. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 11.4.2017.
  9. Yhtiöt Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 7.3.2017.
  10. Finavia Oyj:n hallitus 2018 Finavia Oyj. Viitattu 17.7.2018.
  11. https://www.finavia.fi/fi/uutishuone/2018/finavia-loi-poytaan-lentomatkustajien-suomen-ennatyslukemat-vuodelta-2017
  12. Ilmailulaitos: Ilmailuhallituksen entinen pääjohtaja Carl-Eric Calàs kuollut 20.7.1999. Finavia.
  13. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 16.3.2013.
  14. Pääjohtajakunta, s. 168–170. SKS, Helsinki 2005.
  15. Ilmailuhallinto aloittaa toimintansa 1.1.2006, Ilmailulaitos jatkaa liikelaitoksena 29.12.2005. Finavia. Viitattu 4.4.2014.
  16. a b Liikennesektorille kolme valtion osakeyhtiötä 12.11.2009. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 4.4.2014.
  17. Finavia: Helsinki-Vantaan kehitysohjelma 17.7.2018. Finavia.
  18. Iltalehti: Miljoonasatsaus Helsinki-Vantaalle tuo jopa 5000 uutta työpaikkaa 16.10.2013. Iltalehti.
  19. Finavia käynnistää 55 miljoonan euron investointiohjelman Lapin lentoasemilla | Finavia Viitattu 17.7.2018.
  20. Helsingin Sanomat: Ryanair vähentää lentojaan ja sata työpaikkaa Tampereelta 12.12.2012. Helsingin Sanomat.
  21. Tekniikka&Talous: Turun-lennot lopetetaan – Finavia kummastelee Ryanairin perusteluita 23.10.2012. Tekniikka&Talous.
  22. Tekniikka&Talous: Finavian toimitusjohtaja meni vaihtoon 23.8.2011. Tekniikka&Talous.
  23. Helsingin Sanomat: Finavian johtajan potkut herättävät kysymyksiä 30.8.2011. Helsingin Sanomat.
  24. Helsingin Sanomat: Finavia-johtajan potkujen taustalla riita virkamiehen kanssa 30.8.2011. Helsingin Sanomat.
  25. "Valtio rikkoo räikeästi omia ohjausohjeitansa", Pertti Monto, Helsinki. HS Mielipide 10.9.2011
  26. Huttu ajaa Suomea suohon, pääkirjoitus, Auto, tekniikka ja kuljetus -lehti 7/2011, 29.8.2011 (lehden pdf-kopio)
  27. Tuloksellisuustarkastuskertomus: Finavia Oyj:n johdannaissopimukset vuosina 2009–2011 (PDF) 13.12.2013. Valtioontalouden tarkastusvirasto. Viitattu 24.12.2015.
  28. a b c Tarkastusvirasto toruu Finavian rahoitusjärjestelyä Hs.fi. 17.12.2013. Viitattu 24.12.2015.
  29. a b c d e f Hänninen, Jyri: Kuinka käy Finavian hallitusten entisten jäsenten? 18.12.2015. Yle. Viitattu 31.12.2015.
  30. a b c d e f Pietiläinen, Tuomo: Finavian hallituksen puheenjohtaja erosi protestina ministeri Bernerille – taustalla 34 miljoonan euron johdannaistappiot 14.12.2015. Viitattu 31.12.2015.
  31. Pietiläinen, Tuomo: Taas yllätyslähtö Finaviasta – valtionyhtiön hallitus on pienentynyt alle puoleen syksyn aikana Hs.fi. 17.12.2015. Viitattu 31.12.2015.
  32. Finavia ei aio syyttää entistä hallitustaan johdannaiskaupoista kauppalehti.fi. 22.12.2015. Viitattu 31.12.2015.
  33. a b Santaharju, Teija: Finavia kantelee pankeista Finanssivalvonnalle 18.12.2015. Yle. Viitattu 31.12.2015.
  34. a b c Pietiläinen, Tuomo: Finaviaan ja ministeriöön tehdään poikkeuksellinen laillisuustarkastus – ”Onko veronmaksajien kokonaisetua mietitty?” Hs.fi. 22.12.2015. Sanoma Media Finland. Viitattu 24.12.2015.
  35. Pietiläinen, Tuomo: Rikospoliisi tutkii Finavian sijoitussotkut – syynissä yhtiön vanha johto ja hallitus Hs.fi. 13.11.2015. Viitattu 24.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]