Kesäranta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kesäranta
Bjälbo
Kesäranta Helsingin Meilahdessa
Kesäranta Helsingin Meilahdessa
Osoite Kesärannantie
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60°11′05″N, 24°54′22″E
Rakennustyyppi virka-asunto
Valmistumisvuosi 1873
Suunnittelija Frans Ludvig Calonius
Omistaja Suomen valtio
Käyttäjä Suomen pääministeri
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kesäranta on Suomen pääministerin virka-asunto Helsingin Meilahdessa. Kesäranta oli alun perin arkkitehti Frans Ludvig Caloniuksen (1833-1903) kesähuvila. Rakennus valmistui vuonna 1873 ja sai nimekseen Bjälbo. Myöhemmin huvilasta ryhdyttiin käyttämään nimeä Kesäranta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehti Frans Ludvig Calonius suunnitteli ja rakennutti Kesärannan kesähuvilakseen vuonna 1873. Huvila sijaitsi valmistuessaan Helsingin kaupungin rajojen ulkopuolella, Meilahden huvila-alueella, jonne monet varakkaat helsinkiläiset rakennuttivat kesähuvilansa 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 1885 Kesäranta siirtyi Suomen Pankin kassanhoitajan Carl Robert Ignatiuksen (1846-1904) omistukseen. Ignatius teetti puutarhaan ja rakennukseen mittavia muutostöitä.[1]

Vuonna 1904 Kesäranta siirtyi Ignatiukselta keisarillisen palatsin omistukseen, ja siitä tuli Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto. Kunnostuksen jälkeen rakennuksen ensimmäinen käyttäjän piti olla Nikolai Bobrikov, joka ei kuitenkaan ehtinyt asettua Kesärantaan, sillä hänet ammuttiin kesäkuun alussa. Bobrikovin seuraajat Ivan Obolenski, Nikolai Gerard, Vladimir von Boeckmann ja Franz Albert Seyn asuivat kukin vuorollaan Kesärannassa.[1]

Sisällissodan jälkeen talossa asui Saksan Itämeren divisioonan komentaja Rüdiger von der Goltz ja myöhemmin valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim. Itsenäistymisen jälkeisinä vuosina rakennuksesta tuli pääministerin kesäasunto siihen asti kunnes se 1952 kunnostettiin ympärivuotiseksi.[1]

Nykyisin Kesärannassa pidetään usein keskiviikkoisin hallituksen neuvottelu, jota kutsutaan iltakouluksi. Nimi juontaa juurensa 1930-luvun lopulta, jolloin ensimmäinen pääministeriasukas[1] A. K. Cajander alkoi kutsua ministereitä Kesärantaan keskustelemaan torstaisin pidettävän valtioneuvoston yleisistunnon asioista.

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen, Frans Ludvig Caloniuksen suunnittelema huvilarakennus muodostaa yhä Kesärannan rungon. C. R. Ignatius uudisti huvilaa 1880-luvulla rakennusmestari Elia Heikelin suunnitelmien mukaan, jolloin se sai 20-metrisen torninsa ja kuistit sekä maan että meren puolelle. Valtion ostettua Kesärannan siihen lisättiin arkkitehti Johan Jacob Ahrenbergin suunnittelemat keittiösiipi ja meren puoleinen lasikuisti.[1]

1950-luvulla valtio saneerasi Kesärannan vastaamaan moderneja vaatimuksia. Tässä yhteydessä huonokuntoinen torni purettiin ja sisustus muutettiin 1950-lukulaiseksi. Vuosina 1981–1983 Kesärannassa tehtiin peruskorjaus, jossa se pyrittiin palauttamaan mahdollisimman alkuperäiseen asuun. Torni rakennettiin uudelleen vanhojen valokuvien avulla ja rakennus sisustettiin kenraalikuvernöörien aikaiseen tyyliin.[1]

Kesärantaan tehtiin laaja peruskorjaus vuosina 2003–2004. Silloin kiinteistö uudistettiin vastaamaan edustamisen, asumisen, kokousten ja lehdistötilaisuuksien vaatimuksia. Tiloja muutettiin paremmin yksityisasumiseen sopiviksi, ja kovasta käytöstä ja merellisestä sijainnista johtuneet kulumisvauriot korjattiin.[1]

Kesäranta on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena.[1]

Kesärannassa asuneita pääministereitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesärannassa ovat asuneet mm.:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Salonen, Kati & Schalin Mona: Meilahden huvila-alueen ympäristöhistoriallinen selvitys, osa II - Huvilapalstat (pdf) (Sivut 32–39) 6.3.2013. Maisemasuunnittelu Hemgård. Viitattu 3.7.2017.
  2. a b c Pääministerin virka-asunnon korjaustyöt valmistuivat (Tiedote 113/2004) 5.4.2004. Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 7.5.2015.
  3. STT: Pääministerin Kesäranta odottaa tyhjillään Ilta-Sanomat Asuminen. 12.7.2011. Ilta-Sanomat. Viitattu 21.9.2014.
  4. STT: Kiviniemi muuttaa perheineen Kesärantaan Keskisuomalainen Uutiset Kotimaa. 30.6.2010. Keskisuomalainen. Arkistoitu 25.12.2014. Viitattu 21.9.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]