Suomen kenraalikuvernööri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen kenraalikuvernööri
Tunnus
Tunnus
Virka-asunto Bockin talo
Kesäranta
Nimittäjä Ruotsin kuningas
Venäjän keisari
Perustettu 1595
Ensimmäinen Klaus Fleming
Viimeinen Nikolai Nekrasov
Lakkautettu 1917

Suomen kenraalikuvernööri (ruots. generalguvernör över Finland; ven. генерал-губернатор Финляндии) oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen. Ruotsin vallan ajan kenraalikuvernööri oli oikeastaan ylimaaherra, joka lisäksi oli vastuussa sotilashallinnosta. Suomen suuriruhtinaskunnassa kenraalikuvernööri oli keisaria edustava virkamies, senaatin puheenjohtaja ja lisäksi siviilihallinnon ja armeijan päällikkö. Näissä tehtävissä auttoi kenraalikuvernöörinkanslia.

Ruotsin vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niin sanotun ”Ruotsi-Suomen ajan” kenraalikuvernöörit.

Kenraalikuvernööri Virkakausi
Klaus Fleming[1] 1595–1597lähde?
Porträtt. Nils Bielke - Skoklosters slott - 87271.tif Nils Tuurenpoika Bielke 1623–1631
Gabriel Bengtsson Oxenstierna SP081.jpg Gabriel Pentinpoika Oxenstierna 1631–1633
David Beck - Per Brahe the Younger (1602 – 80) - Google Art Project.jpg kreivi Pietari Brahe 1637–1641lähde? ja 1648–1654
Herman Klaunpoika Fleming.jpg Herman Klaunpoika Fleming 1664–1669
Carl Nieroth 1710–1712
Gustaf Otto Douglas 1687-1771.jpg kreivi Gustav Otto Douglas (isoviha) 1717–1721
Generalleutnant Balthasar Freiherr von Campenhausen.jpg 1742–1743 vapaaherra Johan Balthasar von Campenhausen (pikkuviha) 1742–1743
Gustaf Fredrik von Rosen.jpg kreivi Gustaf Fredrik von Rosen 1747–1753

Venäjän vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen suuriruhtinaskunnan ajan kenraalikuveröörit.

Kenraalikuvernööri Virkakausi
Georg Magnus Sprengtporten, 1740-1819 (Carl Fredrich Brander) - Nationalmuseum - 40295.tif vapaaherra Georg Magnus Sprengtporten 1808–1809
Barclay1829.jpg ruhtinas Michael Barclay de Tolly 1809–1810
Armfelt.png kreivi Gustaf Mauritz Armfelt 1812–1813 vt.
Fabian F. von Steinheil.jpg kreivi, kenraaliluutnantti, myöh. jalkaväenkenraali, Fabian Steinheil 1810–1823
Zakrevskiy Arseniy Andreevich.jpg kreivi Arseni Zakrevski 1824–1831
Франц Крюгер - портрет князя А. С. Меншикова.jpg ruhtinas Aleksandr Sergejevitš Menšikov 1831–1855
A.A. Thesleff.jpg kenraaliluutnantti, myöhemmin jalkaväenkenraali, Alexander Amatus Thesleff 1833–1847, vt.
Jan Michał Strzałecki - Portrait of Friedrich Berg - MP 685 MNW - National Museum in Warsaw.jpg kreivi Fredrik Vilhelm Berg 1855–1861
PGRS 1 081 Rokasovsky - full.jpg vapaaherra Platon Rokassovski 1861–1866
Adlerbergnv.jpeg kreivi Nikolai Adlerberg 1866–1881
Frederick Maurice van Heiden (Kramskoy).jpg kreivi Fjodor Logginovitš Heiden 1881–1897
Goncharov Stepan Osipovitch (1892).jpg Stepan Gontšarov 1897–1898 vt.
Nikolai Bobrikov.jpg Nikolai Bobrikov 1898–1904
Turbin Nikolaj Matveevitch.jpg Nikolai Turbin 1904 vt.
1903 ball - Iv. Mikh. Obolenskiy.jpeg ruhtinas Ivan Obolenski 1904–1905
Nikolai Gerard by Järnefelt.jpg todellinen salaneuvos Nikolai Gerard 1905–1908
Bekman VA.jpg ratsuväenkenraali Woldemar von Boeckmann 1908–1909
Kenraaliluutnantti Franz Albert Aleksandrovits Seyn 1909.jpg Franz Albert Seyn 1909–1917
salaneuvos Adam Lipski 1917 vt.
Stakhovich MA.jpg Mihail Stahovitš 1917
Nikolay Vissarionovich Nekrasov.jpg ministeri Nikolai Nekrasov 1917

Aateluus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1850-luvulle saakka oli tapana, että kenraalikuvernööreille annettiin jossain vaiheessa kunnianosoituksena Suomen aateliin kuuluva aatelisarvo tai heidän sukunsa merkittiin muuten Suomen ritarihuoneelle. Suomalaisen kreivin arvon saivat Sprengtporten (kuului jo valmiiksi Suomen aateliin), Steinheil, Zakrevski ja von Berg, Rokassovskille annettiin alempi vapaaherran arvo ja Menšikovin venäläinen ruhtinaan arvo liitettiin sellaisenaan Suomen aateliin. Varhaisista kenraalikuvernööreistä vain Barclay de Tolly ei saanut tätä kunnianosoitusta. Tavasta luovuttiin myöhemmin. Osalla viimeisistä kenraalikuvernööreistä ei ollut syntyperäistä aatelisarvoa, mutta tšin-järjestelmän ansiosta he olivat venäläisessä katsannossa joka tapauksessa aatelisia.[2]

Kenraalikuvernöörin apulaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Finland – Governors-general. WorldStatesmen.org. (englanniksi)
  • Låstbom, August Theodor: Swea och Götha höfdinga-minne sedan 1720. Tredje Afdelningen: General-Gouverneurer och Landshöfdingar i Finland, s. 1–5. Uppsala: 1843. (ruotsiksi)
  • Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Historian suursanakirja
  2. Alex Snellman: Suomen aateli – yhteiskunnan huipulta uusiin rooleihin 1809–1939, s. 80–81. Helsingin yliopisto 2014.
  3. Suomen keskushallinnon historia 1809–1996, s. 60. Hallintohistoriakomitea/Edita, Helsinki 1996.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietoa kenraalikuvernöörin asiakirjojen tutkimisesta (Arkistolaitos)