Suomen kenraalikuvernööri

Suomen kenraalikuvernööri
Tunnus
Virka-asunto	Bockin talo Kesäranta
Nimittäjä	Ruotsin kuningas Venäjän keisari
Perustettu	1595
Ensimmäinen	Klaus Fleming
Viimeinen	Nikolai Nekrasov
Lakkautettu	1917
Infobox OK

Suomen kenraalikuvernööri (ruots. generalguvernör över Finland; ven. генерал-губернатор Финляндии) oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen. Ruotsin vallan ajan kenraalikuvernööri oli oikeastaan ylimaaherra, joka lisäksi oli vastuussa sotilashallinnosta. Suomen suuriruhtinaskunnassa kenraalikuvernööri oli keisaria edustava virkamies, senaatin puheenjohtaja ja lisäksi siviilihallinnon ja armeijan päällikkö. Näissä tehtävissä auttoi kenraalikuvernöörinkanslia.

Ruotsin vallan aika

Niin sanotun ”Ruotsi-Suomen ajan” kenraalikuvernöörit.

Kenraalikuvernööri		Virkakausi
	Klaus Fleming	1595–1597
	Nils Tuurenpoika Bielke	1623–1631
	Gabriel Pentinpoika Oxenstierna	1631–1633
	kreivi Pietari Brahe	1637–1641 ja 1648–1654
	Herman Klaunpoika Fleming	1664–1669
	Carl Nieroth	1710–1712
	kreivi Gustav Otto Douglas (isoviha)	1717–1721
1742–1743	vapaaherra Johan Balthasar von Campenhausen (pikkuviha)	1742–1743
	kreivi Gustaf Fredrik von Rosen	1747–1753

Venäjän vallan aika

Suomen suuriruhtinaskunnan ajan kenraalikuveröörit.

Kenraalikuvernööri		Virkakausi
	vapaaherra Georg Magnus Sprengtporten	1808–1809
	ruhtinas Michael Barclay de Tolly	1809–1810
	kreivi Gustaf Mauritz Armfelt	1812–1813 vt.
	kreivi, kenraaliluutnantti, myöh. jalkaväenkenraali, Fabian Steinheil	1810–1823
	kreivi Arseni Zakrevski	1824–1831
	ruhtinas Aleksandr Sergejevitš Menšikov	1831–1855
	kenraaliluutnantti, myöhemmin jalkaväenkenraali, Alexander Amatus Thesleff	1833–1847, vt.
	kreivi Fredrik Vilhelm Berg	1855–1861
	vapaaherra Platon Rokassovski	1861–1866
	kreivi Nikolai Adlerberg	1866–1881
	kreivi Fjodor Heiden	1881–1897
	Stepan Gontšarov	1897–1898 vt.
	Nikolai Bobrikov	1898–1904
	Nikolai Turbin	1904 vt.
	ruhtinas Ivan Obolenski	1904–1905
	todellinen salaneuvos Nikolai Gerard	1905–1908
	ratsuväenkenraali Woldemar von Boeckmann	1908–1909
	Franz Albert Seyn	1909–1917
	salaneuvos Adam Lipski	1917 vt.
	Mihail Stahovitš	1917
	ministeri Nikolai Nekrasov	1917

Aateluus

1850-luvulle saakka oli tapana, että kenraalikuvernööreille annettiin jossain vaiheessa kunnianosoituksena Suomen aateliin kuuluva aatelisarvo tai heidän sukunsa merkittiin muuten Suomen ritarihuoneelle. Suomalaisen kreivin arvon saivat Sprengtporten (kuului jo valmiiksi Suomen aateliin), Steinheil, Zakrevski ja von Berg, Rokassovskille annettiin alempi vapaaherran arvo ja Menšikovin venäläinen ruhtinaan arvo liitettiin sellaisenaan Suomen aateliin. Varhaisista kenraalikuvernööreistä vain Barclay de Tolly ei saanut tätä kunnianosoitusta. Tavasta luovuttiin myöhemmin. Osalla viimeisistä kenraalikuvernööreistä ei ollut syntyperäistä aatelisarvoa, mutta tšin-järjestelmän ansiosta he olivat venäläisessä katsannossa joka tapauksessa aatelisia.

Kenraalikuvernöörin apulaiset

• Alexander Amatus Thesleff 1833–1847
• Platon Rokassovski 1848–1854
• Bernhard Indrenius vt. 1873–1881
• Edvard Gustaf af Forselles 1885–1891
• Stepan Gontšarov 1893–1898
• Nikolai Šipov 1899–1902
• Vladimir Fjodorovitš Deutrich 1902–1905
• Franz Albert Seyn 1907–1909
• Adam Lipski 1910–1917
• S. A. Korff 1917

Katso myös

• Ministerivaltiosihteeri
• Luettelo Suomen hallitsijoista
• Pavel Šiško
• Ivar Smilga

Lähteet

• Finland – Governors-general. WorldStatesmen.org. (englanniksi)
• Låstbom, August Theodor: Swea och Götha höfdinga-minne sedan 1720. Tredje Afdelningen: General-Gouverneurer och Landshöfdingar i Finland, s. 1–5. Uppsala: 1843. (ruotsiksi)
• Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen kenraalikuvernööri Wikimedia Commonsissa

• Tietoa kenraalikuvernöörin asiakirjojen tutkimisesta (Arkistolaitos)