Siirry sisältöön

Suomen kenraalikuvernööri

Wikipediasta
Suomen kenraalikuvernööri
Virka-asunto Bockin talo
Kesäranta
Nimittäjä Ruotsin kuningas
Venäjän keisari
Perustettu 1623
Ensimmäinen Nils Bielke
Viimeinen Nikolai Nekrasov
Lakkautettu 1917
Suomen vaakuna Ruotsin vallan alla.

Suomen kenraalikuvernööri (ruots. generalguvernör över Finland; ven. генерал-губернатор Финляндии) oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen. Ruotsin vallan ajan kenraalikuvernööri oli oikeastaan ylimaaherra, joka lisäksi oli vastuussa sotilashallinnosta. Suomen suuriruhtinaskunnassa kenraalikuvernööri oli keisaria edustava virkamies, senaatin puheenjohtaja ja lisäksi siviilihallinnon ja armeijan päällikkö. Näissä tehtävissä auttoi kenraalikuvernöörinkanslia.

Ruotsin vallan aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niin sanotun ”Ruotsi-Suomen ajan” kenraalikuvernöörit.

nro Kenraalikuvernööri Virkakausi
1 Klaus Eerikinpoika Fleming lähde? 1594–1597
2 Nils Tuurenpoika Bielke 1623–1631
3 Gabriel Pentinpoika Oxenstierna 1631–1633
4 Pietari Brahe 1637–1641 lähde? ja 1648–1654
5 Erik Karlsson Gyllenstierna 1657
6 Kustaa Evertinpoika Horn 1657–1658
7 Karl Maurits Levenhaupt 1664
8 Herman Klaunpoika Fleming 1664–1669
9 Carl Nieroth 1710–1712
10 Gustav Otto Douglas 1717–1721
11 Johan Balthasar von Campenhausen 1742–1743
12 Gustaf Fredrik von Rosen 1747–1753

Venäjän vallan aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen vaakuna Suomen suuriruhtinaskunnan aikana.

Suomen ollessa Suomen sodan sotatoimialueena siviilihallinto oli alistettu venäläisten joukkojen komentajan kenraali Friedrich Wilheln von Buxhoevdenin alaisuudessa toimineelle siviilikanslialle. Joulukuun 1. päivänä 1808 annetulla asetuksella siviilikanslian tehtävät siirrettiin uudelle viranomaiselle, kenraalikuvernöörille, jonka kansliassa oli sekä venäläisiä että suomalaisia. Kenraalikuvernöörin ohjesääntö vahvistettiin helmikuussa 1812. Sen mukaan kenraalikuvernöörin tuli toimia hallituskonseljin puheenjohtajana, maan korkeimpana hallinto- ja järjestysviranomaisena ja maassa olevan sotaväen päällikkönä.[1]

Suomen suuriruhtinaskunnan ajan kenraalikuveröörit.

nro Kenraalikuvernööri Virkakausi
1 Georg Magnus Sprengtporten 1808–1809
2 Michael Barclay de Tolly 1809–1810
3 Fabian Steinheil 1810–1823
4 Gustaf Mauritz Armfelt 1812–1813 vt.
5 Arseni Zakrevski 1824–1831
6 Aleksandr Sergejevitš Menšikov 1831–1855
7 Alexander Amatus Thesleff 1833–1847 vt.
8 Fredrik Vilhelm Berg 1855–1861
9 Platon Rokassovski 1861–1866
10 Nikolai Adlerberg 1866–1881
11 Fjodor Heiden 1881–1897
12 Stepan Gontšarov 1897–1898 vt.
13 Nikolai Bobrikov 1898–1904
14 Nikolai Turbin 1904 vt.
14 Ivan Obolenski 1904–1905
15 Nikolai Gerard 1905–1908
16 Woldemar von Boeckmann 1908–1909
17 Franz Albert Seyn 1909–1917
18 Adam Lipski 1917 vt.
19 Mihail Stahovitš 1917
20 Nikolai Nekrasov 1917

1850-luvulle saakka oli tapana, että kenraalikuvernööreille annettiin jossain vaiheessa kunnianosoituksena Suomen aateliin kuuluva aatelisarvo tai heidän sukunsa merkittiin muuten Suomen ritarihuoneelle. Suomalaisen kreivin arvon saivat Sprengtporten (joka kuului jo valmiiksi Suomen aateliin), Steinheil, Zakrevski ja von Berg, Rokassovskille annettiin alempi vapaaherran arvo ja Menšikovin venäläinen ruhtinaan arvo liitettiin sellaisenaan Suomen aateliin. Varhaisista kenraalikuvernööreistä vain Barclay de Tolly ei saanut tätä kunnianosoitusta. Tavasta luovuttiin myöhemmin. Osalla viimeisistä kenraalikuvernööreistä ei ollut syntyperäistä aatelisarvoa, mutta tšin-järjestelmän ansiosta he olivat venäläisessä katsannossa joka tapauksessa aatelisia.[2]

Kenraalikuvernöörin apulaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[3]

  • Finland – Governors-general. WorldStatesmen.org. (englanniksi)
  • Låstbom, August Theodor: Swea och Götha höfdinga-minne sedan 1720. Tredje Afdelningen: General-Gouverneurer och Landshöfdingar i Finland, s. 1–5. Uppsala: 1843. (ruotsiksi)
  • Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  1. Zetterberg, Seppo & Pulma, Panu: Autonominen suuriruhtinaskunta, s. 376–378. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0 Teoksen verkkoversio.
  2. Snellman, Alex: Suomen aateli – yhteiskunnan huipulta uusiin rooleihin 1809–1939, s. 80–81. Helsingin yliopisto 2014.
  3. Suomen keskushallinnon historia 1809–1996, s. 60. Hallintohistoriakomitea/Edita, Helsinki 1996.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv: Generalguvernör över Finland
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: ru: Финляндский генерал-губернатор