Gabriel Pentinpoika Oxenstierna (18. maaliskuuta 1586 – 12. joulukuuta 1656) oli ruotsalainen aatelismies, valtaneuvos ja Suomen kenraalikuvernööri 1631–1633.
Oxenstierna oli valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan ja valtadrotsi Gabriel Gustafinpoika Oxenstiernan serkku.[1] Hän jäi nuorena isättömäksi ja opiskeli ulkomaisissa yliopistoissa. Pian kotiinpaluunsa jälkeen hänet palkattiin kuningas Kaarle IX:n hoviin. Kustaa II Aadolf nimitti hänet moniin vastuullisiin virkoihin. Vuosina 1611–1617 Oxenstierna toimi kuninkaan asiainhoitajana Tallinnassa. Sen jälkeen hän vastasi armeijan varusteista. Vuonna 1631 hänet lähetettiin Suomeen kenraalikuvernööriksi, mutta vuonna 1633 hän luopui tehtävästä osallistuakseen hallitukseen. Vuodesta 1634 hänellä oli merkittävä virka Ruotsin valtaneuvostossakamarimestarina (rikskattsmästare), mutta hän ei kyennyt kontrolloimaan hallituskumppaniensa toimia. Axel Oxenstiernan mukaan Gabriel-serkku oli omaneduntavoittelija. 1640-luvulla hän ehti olla vähän aikaa myös Liivinmaan kenraalikuvernööri. Vuonna 1651 hänet nimitettiin Korsholman ja Vaasan kreiviksi ja vuonna 1652 valtakunnanamiraaliksi.[2]
Oxenstierna meni naimisiin vuonna 1610 Anna Gustafsdotter Banérin kanssa. Heille syntyi seitsemän tytärtä ja neljä poikaa.[3]
