Hallituksen iltakoulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hallituksen iltakoulu on Suomen valtioneuvoston epävirallinen työskentelymuoto. Se on kerran viikossa järjestettävä ministerien epävirallinen kokous, jossa valmistellaan asioita ennen valtioneuvoston yleisistuntoa. Iltakoulussa ei tehdä muodollisia päätöksiä.[1] Iltakoulu on tärkeä osa Suomessa vakiintuneesta yhteistyökulttuurista hallituspuolueiden kesken, vaikka se ei sisälly valtiosääntöön.[2]

Iltakoulun kutsuu koolle Suomen pääministeri.[1] Iltakoulun nähdään antavan pääministerille virallisia hallituksen istuntoja enemmän vaikutusvaltaa, koska hän mm. päättää esityslistasta. Toisaalta se tarjoaa ministereille keskustelufoorumin ministerivaliokuntien ja ministeriryhmien työskentelyn ohella.[2]

Iltakoulu pidetään yleensä joka keskiviikko kello 17.00. Siihen voivat osallistua ministerien ohella hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat, oikeuskansleri, pääministerin valtiosihteeri sekä valtioneuvoston viestintäjohtaja. Valtioneuvoston yleisistunto pidetään normaalisti torstaisin kello 13.00 ja presidentin esittely perjantaisin kello 11.00.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministeri Aimo Kaarlo Cajander, ensimmäisen iltakoulun "rehtori".

Iltakoulukäytäntö aloitettiin A. K. Cajanderin III hallituksen aikana. Pääministeri kutsui hallituksen keskiviikkoiltaisin virka-asuntoonsa. Nimensä työmuoto sai alkuperäisestä kokoontumisajankohdastaan ja puhetta johtavan pääministerin viiksistä, joita pidettiin "rehtorimaisina". Aluksi keskustelu oli yleisluonteista, mutta pian tilaisuudesta tuli osa seuraavan yleisistunnon valmistelua.[2] J. K. Paasikiven ja Mauno Pekkalan sihteerinä 1940-luvulla toiminut Toivo Heikkilä muisteli, että A. K. Cajander tarjosi iltakoulun yhteydessä vain kahvia ja hedelmiä, mutta hänen seuraajiensa aikana tuli tavaksi aloittaa iltakouluistunto lounaalla.[3]

Iltakoulussa ovat läsnä ministerien lisäksi oikeuskansleri ja pääministerin sihteeri. Kalevi Sorsan I hallituksen aikana mukaan alettiin kutsua hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat. 1980-luvulta alkaen iltakouluihin on osallistunut valtioneuvoston tiedotuspäällikkö. Myös valtiovarainministeriön valtiosihteeri on ajoittain kuulunut iltakoulun kokoonpanoon tarvittaessa käytettävien asiantuntijoiden ja esittelijän lisäksi.

J. K. Paasikivi aloitti pääministerinä iltakoulun pöytäkirjakäytännön. Pöytäkirjaa pitää pääministerin sihteeri, erityisavustaja tai muu pääministerin määräämä henkilö. Pöytäkirjat eivät ole julkisia.[2][1]

Urho Kekkonen puolestaan innokkaana saunojana liitti pääministerikaudellaan iltakoulun alkuun saunomisen pääministerin virka-asunnon, Kesärannan, saunassa. Tämä perinne katkesi työskentelytahdin tiivistymiseen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Selovuori, Jorma (toim.): ”Valtioneuvosto (kirj. Jaakko Numminen)”, Valta ja byrokratia Suomessa 1809–1998, s. 58-59. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia ja Edita, 1999. ISBN 951-37-2783-1. (suomeksi)
  • Perustietoa valtioneuvostosta (Iltakoulu) Valtioneuvosto. Viitattu 16.8.2012. (suomeksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Perustietoa valtioneuvostosta (osio Iltakoulu) Valtioneuvosto. Viitattu 16.8.2012. (suomeksi)
  2. a b c d e Selovuori, Jorma (toim.): ”Valtioneuvosto (kirj. Jaakko Numminen)”, Valta ja byrokratia Suomessa 1809-1998, s. 58-59. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia ja Edita, 1999. ISBN 951-37-2783-1. (suomeksi)
  3. Toivo Heikkilä: Paasikivi peräsimessä: pääministerin sihteerin muistelmat 1944–1948, s. 98–99. Helsinki: Otava, 1965.