Nokia (yritys)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nokia Oyj

Nokia wordmark.svg

Tunnuslause Connecting People
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake NYSE: NOK
OMXH: NOK1V
FWB: NOA
Markkina-arvo 21,606 mrd. € (31.12.2013)[1]
Perustettu Suomen lippu 1865 (Tampere, Suomi)
yhtiöitetty 1871 (Nokia, Suomi)
Perustaja Fredrik Idestam
Toimitusjohtaja Timo Ihamuotila (väliaikainen)[2]
Puheenjohtaja Risto Siilasmaa
Jouko Karvinen (varapuheenjohtaja)
Kotipaikka Flag of Finland.svg Helsinki, Suomi[3]
Toimiala Tietoliikenne
Tuotteet Matkapuhelimet
Multimedia
Kartat
Yritysratkaisut
Liikevaihto Laskua 30 176 milj. (2012)[4]
Liikevoitto Laskua -2 303 milj. € (2012)[4]
Tilikauden tulos Laskua -3 798 milj. € (2012)[4]
Henkilökuntaa 97 265 (31.12.2012)[4]
Tytäryhtiöt Flag of Finland.svg Nokia Solutions and Networks
Flag of the United States.svg Navteq
Kotisivu www.nokia.fi
Nokian pääkonttori Espoon Keilaniemessä.
Nokian tuotekehitysyksikkö Tampereen Hervannassa.

Nokia Oyj on suomalainen maailmanlaajuisesti toimiva tietoliikennealan yhtiö, jonka päätuotteita ovat tietoliikenneverkot sekä matkapuhelimet, Yhtiö ilmoitti vuonna 2013 myyvänsä matkapuhelinliiketoiminnot Microsoftille.

Yhtiö valmistaa myös muita tietoliikennetuotteita. Jorma Ollilan toimitusjohtajakautena 1992–2006 yhtiö nousi maailman johtavaksi ja suurimmaksi matkapuhelinyhtiöksi, mutta menetti asemansa sittemmin.

Nokian pääkonttori sijaitsee Espoon Keilaniemessä. Yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana toimii Timo Ihamuotila ja hallituksen puheenjohtajana Risto Siilasmaa. Nokia oli Suomen suurin yritys henkilöstömäärän ja liikevaihdon mukaan mitattuna vuonna 2011.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokia Oyj:n historia:

Pääartikkeli: Nokia Oyj:n historia

Virstanpylväät:

1865–1990-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulrik Wilhelm Eduard Polón (1861–1930) oli suomalainen yritysjohtaja ja Nokia-yhtymän isä ja perustaja.[5]

Hän oli Suomen Gummitehtaan perustaja, toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja ja oli edustajana porvarissäädyssä valtiopäivillä 1905–1906. Hän vastusti sortovuosien aikana venäläistämispyrkimyksiä ja oli aktiivinen kagaalin johdossa. Hän oli karkotettuna Venäjälle 1916–1917. Hänen aloitteestaan Suomeen syntyi kumiteollisuus ja myöhemmin nykyaikainen puu ja kaapeliteollisuus.

Ensimmäisen maailmansodan suhdanteiden ansiosta hankkimallaan varallisuudella Polónin omistama ja johtama Suomen Gummitehdas loi sen yhtymän, jota nykyisin kutsutaan Nokia Oyj:ksi. Polón osti vuonna 1918 Gummitehtaalle ensin Nokialla naapurissa toimivan puunjalostusta ja sähkövoiman tuotantoa harjoittavan Nokia Ab:n, jonka Fredrik Idestam oli perustanut 1860-luvulla. Sitten Gummitehdas osti vuonna 1922 Suomen Kaapelitehdas Oy:n, jonka juuret ulottuivat Arvid Wikströmin vuonna 1912 perustamaan Suomen Punomotehtaaseen.

Eduard Polón päätti ottaa kumituotteidensa kuten kalossiensa nimeksi Nokia jo vuosisadan alussa silloisen paikkakunnan mukaan jotta heidän tuotteensa erottuisi selvästi venäläisistä kilpailijoistaan. Koko yritysrypästä ruvettiinkin kutsumaan Nokiaksi emoyhtiön Suomen Gummitehtaan kumituotteiden seurauksena jotka siis saivat nimensä paikkakunnan mukaan eikä niin kuin virheellisesti joskus uskotaan sen takia että yksi heidän tytäryhtiönsä nimi oli sama (eli Nokia Ab jolla oli isoja taloudellisia vaikeuksia Polónin ostaessa yhtiön). Suomen Gummitehtaan tavaramerkki ja brändi "NOKIA" oli heidän kulutustavara mainoksissaan jo useita vuosia ennen kuin yhtiö osti Nokia Ab:n.

Vaikka näitä kolmea yllämainittua yritystä ei muodollisesti yhdistetty, koska laki ei siihen aikaan sallinut sitä, syntyi Eduard Polónin sijoittaja-aivojen ja hänen tehtaansa kumituotteiden kaupallisen menestyksen ansiosta 1920-luvun alussa omistuksen yhdistämä kolmen suuryrityksen rypäs, "tosiasiallinen konserni", jonka "holding-yhtiön hallituksena" toimi Gummitehtaan johtokunta ja sen vahva toimitusjohtaja, omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Eduard Polón. Kun yhtiöt virallisesti fuusioituivat Oy Nokia Ab:ksi, voidaan Eduard Polónia pitää sen todellisena perustajana.[6]

Nokian edeltäjiä olivat siis emoyhtiö, Suomen Gummitehdas Oy ja sen tytäryhtiöt [7]Suomen Kaapelitehdas Oy ja Nokia Aktiebolag.

Vanhin näistä kolmesta yhtiöstä oli Nokia Aktiebolag, jonka historia alkaa Fredrik Idestamin vuonna 1865 Tammerkoskelle, Tampereelle perustamasta puuhiomosta. Vuonna 1868 Idestam perusti toisen tehtaan Nokianvirran rannalle Nokialle,[8] ja vuonna 1871 yritys muutettiin osakeyhtiömuotoon saaden nimekseen Nokia Aktiebolag (Nokia Osakeyhtiö).[9] Enemmistöosakkaaksi tuli Idestam ja perustajaosakkaisiin kuului muiden muassa tuleva senaattori Leo Mechelin. Myöhemmin yhtiön osakkaaksi ja hallituksen jäseneksi tuli muiden muassa C. G. E. Mannerheim.

Nokia Aktiebolag oli vararikon partaalla 1910-luvulla, jolloin sen osti 1898 Helsingissä perustettu kalosseja valmistava Suomen Gummitehdas Oy. Tehdas oli muuttanut Nokiankosken rannalle vuonna 1904 ja se sai käyttövoimansa puuhiomon voimalaitoksesta. Turvatakseen energiansaantinsa Gummitehdas osti konkurssikypsän puuhiomon 1918.[10]

Suomen Gummitehdas käytti tuotemerkkinään "Nokia" heti muuton jälkeen korostaakseen tuotteiden suomalaisuutta venäläisiä kilpailevia kalossituotteita vastaan. Yhtiö laajentui myöhemmin valmistamaan muitakin kumituotteita, tunnetuimpina kumisaappaat ja autonrenkaat.

Vuonna 1922 Suomen Gummitehdas osti Suomen Kaapelitehdas Oy:n, joka valmisti puhelin- ja lennätinkaapeleita.[11]

Nokia Aktiebolagin nimi muutettiin vuonna 1944 muotoon Nokia Osakeyhtiö – Nokia Aktiebolag ja Gummitehtaan nimi vaihtui vuonna 1959 Suomen Kumitehdas Oy:ksi.

Vuodenvaihteessa 19661967 Suomen Kumitehdas, Nokia Osakeyhtiö ja Suomen Kaapelitehdas fuusioitiin Oy Nokia Ab:ksi, josta tuli nykyisen Nokia-konsernin emoyhtiö Nokia Oyj.[12]

Kaapelitehtaalle oli perustettu elektroniikka-osasto vuonna 1960 ja vuonna 1964 tehdas julkaisi ensimmäisen VHF-puhelimensa. Samaan aikaan Salora kehitti oman VHF-puhelimensa ja seitsemän vuotta myöhemmin autoradiopuhelimen. Vuonna 1979 Nokia ja Salora perustivat Mobira-yhtiön. Vuorineuvos Kari Kairamon johdolla monialayhtiö alkoi kehittää NMT-tekniikkaa. Mobira julkaisi ensimmäisen NMT-puhelimensa 1982. Nokia osti Saloran 1984. Vuonna 1986 Mobiran nimi muutettiin Nokia-Mobiraksi osoittamaan Nokian yksinomistusta. GSM-tekniikan kehitysvaiheessa yhtiöstä lähtenyt Jorma U. Nieminen kumppaneineen perusti Benefonin (nyk. GeoSentric). Vuonna 1989 Nokia-Mobiran nimeksi muutettiin Nokia Mobile Phones ja kahta vuotta myöhemmin Nokia julkisti ensimmäisen GSM-puhelimensa.

Samanaikaisesti puhelinlaitteiden kanssa yhtiössä kehitettiin myös puhelinverkkoja. 1970-luvulla yritys julkaisi Nokia DX200 -nimisen Euroopan ensimmäisen digitaalisen puhelinvaihteen. 1977 perustettu Telefenno Oy oli valtionyritys Televa Oy:n ja Nokia Oy:n yhteisyritys, joka jatkoi puhelinverkkojen kehitystä. 1981 yrityksen nimeksi vaihtui Telenokia Oy ja radiopuhelintoiminnot siirrettiin 1983 Mobira Oy:lle. Valtio myi osuutensa Telenokia Oy:stä Nokia Oy:lle, ja 1992 yrityksen nimeksi vaihdettiin Nokia Telecommunications.

Nokia kehitti ja valmisti myös tietokoneita ja niiden oheislaitteita, muiden muassa Mikko- ja MikroMikko-tuotenimillä. 1990-luvulla Nokia käytti resurssinsa hyvin pitkälle pelkästään matkapuhelimiin, niiden verkkotuotteisiin ja muihin tietoliikennealan järjestelmiin. Tällöin se luopui televisio- ja tietokonetoiminnoistaan. Puunjalostus myytiin 19891991, kumiteollisuus 19881995, tietokoneet ICL:lle 1991, kaapelituotanto 1995 NKF:lle ja televisiot 1996 Semi-Techille.

1990-luvusta tähän päivään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jorma Ollila

Jorma Ollila toimi Nokian toimitusjohtajana vuosina 1992–2006, jolloin yhtiö nousi maailman johtavaksi ja suurimmaksi matkapuhelinyhtiöksi. 1990-luvulla matkapuhelimet yleistyivät eri puolilla maailmaa ennennäkemättömällä vauhdilla. Nokiassa ennustettiin oikein Kiinan ja Intian kaltaisten maiden merkitys tulevaisuudessa. Vuosi 1999 oli erittäin menestyksellinen, ja markkinat arvioivat yhtiön peräti 203 miljardin euron arvoiseksi.[13] 2000-luvulla on aina vain leimaa-antavampaa ollut Nokian laajentuminen puhelinten ja verkkojen valmistajasta palvelubisnekseen.

19. kesäkuuta 2006 Nokia ja Siemens ilmoittivat verkkoliiketoimintojen yhdistämisestä. Yhteisyrityksen nimeksi tuli Nokia Siemens Networks, ja se aloitti toimintansa 1. huhtikuuta 2007.[14] Alun perin yhteisyrityksen oli tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2007 alussa, mutta Siemensin lahjussyytteiden takia aloitusta lykättiin.

Saksan Bochumin tehdas suljettiin kesäkuussa 2008 ja yhtiö ilmoitti marraskuussa 2008 aloittavansa neuvottelut Turun toimipisteen lopettamisesta tammikuussa 2009.[15][16] Helmikuussa 2009 Nokia ilmoitti sulkevansa Jyväskylän toimipisteensä (320 työntekijää), joka siirrettiin Jyväskylään 1990-luvun lopulla Äänekoskelta.

Yhtiön palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa yli 97 000 henkilöä. Liikevaihto vuonna 2012 oli 30,2 miljardia euroa ja liiketappio noin kaksi miljardia euroa.[4] Vuoden 2010 helmikuussa Nokialla oli 10 matkapuhelintuotantolaitosta yhdeksässä eri maassa (Manaus Brasilia, Fleet Britannia, Masan Etelä-Korea, Chennai Intia, Peking ja Dongguan Kiina, Reynosa Meksiko, Cluj-Napoca Romania, Salo Suomi, Komárom Unkari). Tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstöä Nokialla oli joulukuussa 2008 yli 39 000.[17] Nämä toimivat 16 eri maassa.[17]

Syyskuussa 2010 Olli-Pekka Kallasvuo irtisanottiin ja hänen seuraajakseen tuli kanadalainen Stephen Elop. Pian sen jälkeen ilmoitti irtisanoutumisestaan Nokian Mobile Solutions -yksikköä johtava, yrityksen toinen vahva henkilö, Anssi Vanjoki, joka oli ollut vahva ehdokas Kallasvuon seuraajaksi.[18] Kilpailu globaaleilla älypuhelinmarkkinoilla on kiristynyt. Nokia hallitsee maailmanlaajuisia markkinoita, mutta uudet kilpailijat uhkaavat Yhdysvalloissa ja halpamarkkinoilla.[19][20][21] Vuodesta 2007 lähtien Nokian osakkeen hinta onkin romahtanut.

Nokia ilmoitti vuonna 2011, että se luopuu älypuhelimissaan Symbian-käyttöjärjestelmästä ja alkaa yhteistyöhön Microsoftin kanssa ja kehittämään älypuhelimia ensisijaisesti Microsoftin Windows Phone -käyttöjärjestelmällä. Samoihin aikoihin Nokia luopuu Ovi-brändistään. Nokian sovelluskauppa Ovi-Store muuttuu Nokia Storeksi. Myös Ovi-Maps:n nimi muutetaan Nokia Maps:ksi.

Pian Nokia ilmoitti 6800 työpaikan vähentämisestä tutkimuksesta ja tuotekehityksestä ja myöhemmin 3500 työpaikan vähentämisestä tuotannosta.[22] Nokian on sanottu tehneen vuonna 2012 irtisanomisten Suomen ennätyksen 3700 irtisanotullaan.[23] Yhtiön ensimmäiset Windows Phone -puhelimet olivat Nokia Lumia 800 ja Lumia 710, jotka esiteltiin Nokia World -tapahtumassa Lontoossa 26. lokakuuta 2011.[24][25]

Kesäkuussa 2012 Nokia ilmoitti sulkevansa Salon tehtaansa.[26] Suomen 3700 irtisanottavasta 850 lähtee Salon matkapuhelintehtaasta, mikä on Suomen yrityshistorian suurin yksittäinen irtisanominen.[27] Nokialla oli Suomessa 24 495 työntekijää vuonna 2000, mutta määrä oli pudonnut jo 15 900 työntekijään vuonna 2012.[28] Joulukuussa 2012 Yle uutisoi, että Nokian irtisanomisista on aiheutunut Oulussa parisuhdeongelmia erityisesti pienten lasten vanhemmilla. [29]

Tammikuussa 2013 Nokian veronkiertoepäilyjä Intiassa selviteltiin ministeritasolla asti.[30] Samaan aikaan Nokia ilmoitti ulkoistavansa 715 tietohallinnon työntekijää intialaisille HCL Technologies ja TATA Consultancy Services yhtiöille.[31] Helmikuussa 2013 Nokia ilmoitti irtisanovansa yli 200 työntekijää tietohallinnostaan.[32] Huhtikuussa 2013 intialainen TATA Consultancy Services ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut koskien kaikkia Nokiasta siirtyneitä it-osaajia Suomessa.[33] YTN:n puheenjohtajan Pertti Porokarin mukaan Nokia ulkoistaa näin irtisanomisensa alihankkijoilleen kuten Accenture -yhtiön kanssa aiemmin.[34]

3. syyskuuta 2013 ilmoitettiin, että Microsoft ostaa Nokian matkapuhelinliiketoiminnan.[35] Samalla Nokian toimitusjohtajana toiminut Stephen Elop siirtyy Microsoftille. Risto Siilasmaa siirtyi Nokian väliaikaiseksi pääjohtajaksi ja Timo Ihamuotila toimitusjohtajaksi. Microsoft maksaa ostosta 5,44 miljardia euroa. Yritysjärjestely toteutunee vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä.[36] Yksikön myynnin jälkeen Nokia keskittyy omilla toimialoillaan johtaviin Nokia Solutions & Networksiin (NSN), HERE-liiketoimintaan ja Advanced Technologies -liiketoimintaan. [37]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokian organisaatio koostui 1. heinäkuuta 2010 alkaen kolmesta toimialaryhmästä, jotka olivat Mobile Solutions, Mobile Phones ja Markets.

  • Mobile Solutions: Älypuhelimet ja mobiilitietokoneet. Internet-palvelut Ovi-brändillä, painopistealueina kartat, navigaatio, musiikki, viestipalvelut ja media.
  • Mobile Phones: Edulliset matkapuhelimet sekä niihin kuuluvat palvelut.
  • Markets: Toimitusketju ja myyntikanavat, brändi- ja markkinointitoiminnot sekä ratkaisut.

Näiden lisäksi keskeisessä asemassa olivat tytäryhtiöt Nokia Solutions and Networks ja Navteq.

  • Nokia Solutions and Networks: Langattomia ja kiinteitä verkkoratkaisuja sekä palveluita operaattoreille ja muille tietoliikennepalvelujen tarjoajille.
  • Navteq: Digitaalisten karttatietojen sekä niihin liittyvien paikkatietoisten sisältöjen ja palvelujen toimittaja autoteollisuudelle, langattomiin navigaatiolaitteisiin, Intenet-karttapalveluihin sekä viranomais- ja yritysjärjestelmiin.

Nokian hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokian väliaikaisena toimitusjohtajana toimii tällä hetkellä Timo Ihamuotila. Aiempi toimitusjohtaja Stephen Elop siirtyi 3. syyskuuta 2013 Devices & Services -yksikön johtoon[38]. Elop siirtyi Microsoftilta Nokialle syyskuussa 2010, kun hänen edeltäjänsä Olli-Pekka Kallasvuo erotettiin toimitusjohtajan tehtävästään.

Nokian hallituksen kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokian johtokunnan kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokian brändiarvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markkinatutkimusyritys Millward Brownin mukaan vuonna 2009 Nokialla oli maailman 13. arvokkain tuotemerkki. Edellisestä listauksesta Nokia-brändi oli laskenut neljä sijaa. Nokian tuotemerkin arvo oli Millward Brownin laskelmien mukaan 35,2 miljardia dollaria. Tuotemerkin arvo oli laskenut viidenneksen edellisvuodesta, jolloin se oli ollut lähes 44 miljardia dollaria. Vuonna 2007 tuotemerkin arvo oli 31,7 miljardia dollaria.[40] Nokia oli maailman arvokkain ei-yhdysvaltalainen brändi, sijalla 8.[41]

Yhdysvaltalainen BusinessWeek-lehti puolestaan arvioi Nokian maailman viidenneksi arvokkaimmaksi tavaramerkiksi vuonna 2007 ja laski sen brändin arvoksi tuolloin 33,7 miljardia dollaria (noin 25 miljardia euroa).[42] Interbrandin raportin mukaan Nokia oli vuonna 2009 viidenneksi paras globaalinen brändi maailmassa. Nokia oli samalla sijalla vuodesta 2007.[43] Nokian markkinaosuus oli vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä arviolta 39%.[44]

Fortune-lehden vuosittaisen ihailluimpien yhtiöiden vertailun mukaan Nokia katosi vuonna 2011 maailman 350 ihailluimman yrityksen joukosta, vaikka yhtiö oli vielä edellisenä vuonna listalla 41. sijalla.[45]

Nokia putosi sadan arvostetuimman brändin listalta vuonna 2012.[46] Vuonna 2013 Nokian brändin arvo oli pudonnut sijalle 57. [47]

Osake[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokian osake noteerataan Helsingin ja New Yorkin pörsseissä. Nokia Oyj on liikevaihdoltaan Helsingin pörssin suurin yritys, ja sen osake on Helsingin pörssin vaihdetuin osake. Vuoden 2012 lopussa 27 % yhtiön osakkeista oli suomalaisten omistuksessa, ja rekisteröityjä osakkeenomistajia oli yli 250 000. Nokian osakekannan markkina-arvo vuoden 2012 lopussa oli 10,9 mrd. € (2011: 14 mrd. €, 2010: 28,7 mrd. €, 2009: 33 mrd. €, 2008: 41 mrd. €, 2007: 102 mrd. €)[48]. Nokian osake on ollut korkeimmillaan 65 euroa[49] ja matalimmillaan 2000-luvulla 1,33.[50]

Soittoääni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokia-puhelinten soittoääni "Nokia tune" perustuu espanjalaisen muusikon Francisco Tárregan kitaralle tekemään sävellykseen Gran Vals. Soittoäänen nimenä yrityksen matkapuhelimissa oli vuoteen 1998 Grande Valse, mistä lähtien se on tunnettu nimellä Nokia Tune.

Logot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokian toiminnan arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön alihankkijoiden kautta on tullut tietoa, että Nokia harjoittaisi sanelupolitiikkaa, ja työntekijöiden edustajat ovat julkisuudessakin arvostelleet yhtiön toimintatapoja.[54]

Saksassa Nokian toiminta kuumensi mielipiteitä alkuvuodesta 2008, kun yhtiö sulki matkapuhelintehtaan Bochumissa (300 työpaikkaa) ja siirsi tuotannon halvemman työvoiman Romaniaan. Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Kurt Beck sanoi Bild am Sonntag -lehden haastattelussa, että "hänen kodissaan ei tästä lähtien ole Nokian puhelimia". Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö DGB kehotti boikotoimaan Nokian tuotteita, ja liittokansleri Angela Merkel vaati Nokialta selitystä, miksi Bochumin tehdas oli suljettu. Saksassa keskusteltiin myös siitä, että Nokian saamat tuet pitäisi periä takaisin. Bochumin tehtaan ammattiosaston johto järjesti mielenosoituksia, ja tehtaassa oli ainakin yksi täydellinen työnseisaus.[55] Nokian Bochumin tehdas oli viimeinen Saksassa oleva minkään yhtiön matkapuhelintehdas.[56][57]

Taloustoimittaja Risto Pennanen on arvellut, että Bochumin tehdasta olisi tuskin lopetettu yhtä "tökerösti", jos Nokia olisi miettinyt asiaa paitsi juridiikan ja talouden, myös viestinnän kannalta. Hänen mukaansa Nokia yrittää kaikin voimin näyttää tehokkaalta ja kannattavalta. Sijoittajille se onkin tärkeää, mutta syntynyt imago ei kuitenkaan houkuttelee ihmisiä ostamaan matkapuhelimia.[54]

Myös Nokian alihankintaketjussa tapahtuvia työntekijöiden oikeuksiin liittyviä puutteita on arvioitu. Selvityksissä ongelmalliseksi on todettu työntekijöiden epävarmat työsuhteet ja elämiseen riittämättömät palkat.[58]

Nokian 11. maaliskuuta 2008 julkaisema musiikkikauppa[59] saa osakseen arvostelua siitä, että palvelu toimii ainoastaan Internet Explorer -selaimella ja musiikki on DRM-suojattua[60]. Aikaisemmin Nokiaa on arvosteltu siitä, että Nokia PC Suite -ohjelmistoa ei ole käännetty muille käyttöjärjestelmille kuten Linuxeille ja Mac OS X:lle.

Nokia-kirjan Menestyksen hinta kirjoittaja Ari Hakkarainen arveli syksyllä 2009, että Nokia ei ole menestynyt online-bisneksessä. Syynä voi olla sekin, ettei Nokialla ole globaaliin hankkeeseen tarvittavaa kärsivällisyyttä, kun vuosineljännestulokset ovat usein tärkeämpiä kuin pitkälle tähtäävät hankkeet.[61]

Nokiasta eriytyneitä yhtiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nokia Oyj - Tulostiedot Kauppalehti. Viitattu 19.2.2014.
  2. http://www.nokia.com/fi-fi/tietoa-nokiasta/hallinto/johtokunta/nokian-johtokunta/
  3. Nokia Oyj YTJ.fi. Viitattu 6.3.2010.
  4. a b c d e Nokia Oyj:n vuoden 2012 viimeisen neljänneksen ja koko vuoden 2012 katsaus (PDF) 24.1.2013. Nokia Oyj. Viitattu 25.1.2013.
  5. Martti Häikiö: Nokia Oyj:n historia, s.12-13
  6. Martti Häikiö: Nokia Oyj:n historia, s.12-13
  7. Nokian historiikki Edita 2001, sibu 12-13
  8. Idestam, Fredrik (1838 – 1916): Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
  9. Nokia - The birth of Nokia - Nokia's first century (englanniksi)
  10. Kumi. Kumin ja Suomen kumiteollisuuden historia. Tampere, 1998, s. 43–53. ISBN 951-609-065-6.
  11. Häikiö, Martti: Nokia Oyj:n historia. Edita, 2001. ISBN 951-37-3467-6.
  12. Nokian historia lyhyesti Nokia Oyj. Viitattu 28.4.2007.
  13. http://www.digitoday.fi/bisnes/2010/05/10/kuinka-nokia-kaannetaan/20106697/66
  14. Nokia ja Siemens julkistivat tulevia tuotteitaan Taloussanomat. 12. helmikuuta 2007. Viitattu 4.2.2010.
  15. Seppälä, Jarmo: Nokialta 200 miljoonaa euroa Bochumiin Tekniikka & talous. 9.4.2008. Viitattu 4.11.2008.
  16. Nokia viilaa taas Talouselämä. 4.11.2008. Viitattu 4.11.2008.
  17. a b Nokia vs Apple Complaint 22.10.2009. Scribd: Nokia Oyj. Viitattu 23.10.2009. (englanniksi)
  18. Mika Koskinen: Vanjoki oli vahva ehdokas Nokian toimitusjohtajaksi Ilta-Sanomat. Viitattu 13.9.2010.
  19. Will Nokia’s global strategy win?(The Edge Financial Daily)
  20. Apple Vs. Nokia: The Global Smartphone Rivalry(The Globalist)
  21. Apple iPhone4 Success Masks Global Strategic Challenges (Harvard Business Review)
  22. Nokia Cuts 3,500 Manufacturing Jobs SEPTEMBER 30, 2011. The Wall Street Journal Digital Network.
  23. Nokialta irtisanomisten Suomen ennätys 14.06.2012. MTV3.fi. Viitattu 23.5.2013.
  24. Nokia esitteli ensimmäisen Windows Phone -puhelimensa: Lumia 800 Puhelinvertailu.com. Viitattu 27.10.2011.
  25. Nokia esitteli edullisen Windows Phone -puhelimen: Lumia 710 Puhelinvertailu.com. Viitattu 27.10.2011.
  26. Nokian Salon tehdas menee kiinni 14.06.2012. YLE. Viitattu 23.5.2013.
  27. Nokia vähentää Suomesta 3 700 14.06.2012. YLE. Viitattu 23.5.2013.
  28. Näin Nokia kasvoi ja kutistui Suomessa 14.06.2012. YLE. Viitattu 23.5.2013.
  29. Nokian irtisanomiset ovat lisänneet avio-ongelmia 03.12.2012. YLE. Viitattu 23.5.2013.
  30. Ministeri otti esiin Nokian veronkiertovyyhdin Intiassa 17.01.2013. Taloussanomat. Viitattu 23.5.2013.
  31. Nokia ulkoistaa tietohallintoa Intiaan 17.01.2013. IT-viikko. Viitattu 23.5.2013.
  32. Nokia irtisanoo tietohallinnostaan yli kaksisataa 27.02.2012. Helsingin sanomat. Viitattu 23.5.2013.
  33. Nokian ulkoistamat it-osaajat joutuivat irtisanomisuhan alle 23.04.2012. Salon seudun sanomat. Viitattu 23.5.2013.
  34. Ex-nokialaisten ilo jäi lyhytaikaiseksi 24.04.2012. YTN. Viitattu 23.5.2013.
  35. http://www.taloussanomat.fi/porssi/2013/09/03/microsoft-ostaa-nokian-matkapuhelimet/201312189/170
  36. Microsoft ostaa Nokian puhelinliiketoiminnan Yle. Viitattu 3.9.2013.
  37. 5,44 miljardia - Nokia myy puhelinliiketoimintansa Microsoftilla Arvopaperi. Viitattu 20.9.2013.
  38. a b Johtokunta syyskuu 2013. Nokia Oyj. Viitattu 3.9.2013.
  39. Tutustu hallitukseemme Nokia Oyj. Viitattu 4.9.2013.
  40. Taloussanomat: Nokian tuotemerkki putoaa Digitoday. 29.4.2009. Viitattu 4.5.2009.
  41. Best Global Brands 2010. Interbrand. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)
  42. Top 100 Global Brands Scoreboard BusinessWeek. Viitattu 30.1.09.
  43. Nokia jumittui top5-brändiksi Taloussanomat. 18.9.2009. Viitattu 19.9.2009.
  44. Osavuotiskatsaus (PDF) 28.1.2010. Nokia. Viitattu 28.1.2010.
  45. Perttu Pitkänen: Apple on maailman ihailluin yhtiö, Nokia romahti listalta Digitoday.fi. 9.3.2011. Viitattu 9.3.2011.
  46. http://yle.fi/uutiset/nokia_putosi_ulos_karki-brandien_listalta/6105068
  47. http://www.hs.fi/talous/Nokia+suurin+putoaja+brändivertailussa/a1380504712167
  48. Nokia vuonna 2012. Nokia Oyj, 2013. s. 81
  49. Pietarinen, Harri: Näin hävisit rahasi Nokiassa 24.2.2011. Taloussanomat. Viitattu 16.6.2012.
  50. Santaharju, Teija: Nokian osakekurssi piristyi tuloksesta 19.7.2012. Yle uutiset. Viitattu 19.7.2012.
  51. 21 Logo Evolutions of the World’s Well Known Logo Designs BredPanda. Viitattu 5.8.2010. (englanniksi)
  52. Bonsdorff, Lars G. von: Nokia Osakeyhtiö 1865-1965. Nokia Osakeyhtiö - Nokia Aktiebolag, 1965.
  53. Helsingin Sanomat 2003-06-01
  54. a b Risto Pennanen: Outoa iloa Nokian vaikeuksista Taloussanomat. 19.10.2009. Viitattu 28.1.2010.
  55. Nokia-boikotti laajenee Saksassa DigiToday. 19.1.2008. Viitattu 18.9.2009.
  56. Nokiaa haukutaan Saksassa heinäsirkaksi Talouselämä. 16.1.2008. Viitattu 7.10.2010.
  57. Nokiawill Werk in bochum shclissen Handelsblatt (saksaksi). 15.1.2008. Viitattu 7.10.2010.
  58. Phony Equality - Labour standards of mobile phone manufacturers in India. (PDF) 13.9.2011. Finnwatch ry, Cividep & SOMO. (englanniksi)
  59. http://www.nokia.fi/musiikkikauppa
  60. IE-lisäosa avaa Nokian musakaupan Firefoxiin 11.3.2008. DigiToday. Viitattu 30.1.2009.
  61. Nokian Ovin on onnistuttava, muuten vaihtuu johto Digitoday. 6.6.2009. Viitattu 28.1.2010.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Steinbock, Dan: Winning Across Global Markets: How Nokia Creates Strategic Advantage in a Fast-changing World. Jossey Bass, 2010. ISBN 978-0470339664. (englanniksi)
  • Palmu-Joronen, Anne-Liisa: Nokia-vuodet: Mitä johtamisesta voi oppia. Atena, 2010. ISBN 978-951-79-6644-3.
  • Hakkarainen, Ari: Menestyksen hinta: Nokian matkapuhelinten tarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hullujen sammakoiden maailmassa. (Behind the screen: Nokia’s success story in an industry of navel-gazing executives and crazy frogs, 2009). Suom. Marko Niemi. Helsinki: Readme.fi, 2009. ISBN 978-952-220-112-6.
  • Häikiö, Martti: Nokia: Matka maailman huipulle. Helsinki: Edita, 2009. ISBN 978-951-37-5492-1.
  • Häikiö, Martti: Nokia Oyj:n historia 1-3. Helsinki: Edita, 2001. ISBN 978-951-37-3467-1.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nokia.