Berner

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo yrityksestä. Nimen muita merkityksiä löytyy täsmennyssivulta.
Berner Oy
Berner logo.svg
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1883
Perustaja Sören Berner
Toimitusjohtaja Antti Korpiniemi
Puheenjohtaja Hannes Berner
Kotipaikka Helsinki
Toimiala monialayritys
Liikevaihto Nousua 314,4 milj. euroa (2016)
Henkilökuntaa 546 (2016)
Omistaja Bernerin suku
Kotisivu berner.fi

Berner Oy on vuonna 1883 perustettu suomalainen, monella alalla toimiva Bernerin suvun omistama perheyritys. Yhtiön perusti norjalainen Sören Berner, joka tuli Helsinkiin 1800-luvun lopulla myymään kalaa.[1] Toimitusjohtajana toimii nyt Antti Korpiniemi.[2]

Berner Oy jakautuu seuraaviin osastoihin: Agentuuri, Kuluttajatuotteet, Viljelijän Berner, Koneet ja Pro. Bernerillä on oma tuotekehitys ja tuotantolaitokset Heinävedellä. Suomen lisäksi Bernerillä on toimintaa myös Ruotsissa ja Baltiassa. Vuoden 2016 lopussa Berner-konserni työllisti 546 työntekijää ja konsernin liikevaihto oli 314,4 miljoonaa euroa.[3]

Samasta sukunimestä huolimatta liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerillä ei ole yhteyksiä Berner Oy:hyn tai sen omistajasukuun.[4]

Berner Oy:n omistuspohja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tällä hetkellä perheyhtiön toiminnassa ovat mukana 4. ja 5. sukupolvi Sören Bernerin jälkeläisiä.[5]

Teknokemia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berner Oy kehittää ja valmistaa Suomessa kosmeettisia ja henkilökohtaisen hygienian tuotteita sekä ammattikäyttöön tarkoitettuja pesu- ja puhdistusaineita. Berner Oy tunnetaan muun muassa Korrek-autovahasta, XZ-hiustenhoitoaineista, LV- ja Herbina-hygieniatuotteista sekä Tummeli-voiteesta. Bernerin maahantuomia kosmetiikkasarjoja ovat muun muassa Clarins, Gatineau ja Sensai.[6]

Muu valmistus ja maahantuonti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berner toimii myös muun muassa sairaala- ja laboratoriotarvikkeiden, eläinlääkintätarvikkeiden ja kasvinsuojelun tuotealueilla. Berner omistaa Nokian Jalkineet -tuotemerkin. Bernerin kasvinsuojelu- ja puutarhanhoito-osasto edustaa golfkenttien ja muiden urheilunurmikoiden hoitoaineita. Kuluttajien tuntemia tuotemerkkejä ovat Cooper, GreenCare ja Free. Berner tuo lisäksi maahan ammattisiivouksen ja kiinteistöhuollon koneita ja kemikaaleja, trukkeja, kasvinsuojeluaineita sekä tuoreita hedelmiä. Berner valmistaa Rajamäen etikkatuotteita ja tuo maahan muun muassa Kikkoman-soijakastiketta.[6]

Paikkakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berner Oy:n pääkonttori sijaitsee Helsingissä osoitteessa Eteläranta 4. Bernerillä on omat tehtaat Heinävedellä. Heinäveden tehtaalla valmistetaan omia, kotimaisia päivittäishygienia- ja kosmetiikkatuotteita, Rajamäen etikoita, pesu- ja puhdistusaineita sekä kodin -ja puutarhan torjunta-aineita. Tehtailla on myös alihankintavalmistusta. Omien tuotemerkkien tuotekehitys ja tehtaiden keskitetty ostotoiminta sijaitsee Helsingin Herttoniemessä. Yhtiön logistiikkakeskus sijaitsee Vantaan Viinikkalassa[7]lähde?

Tuotealojen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sillintuonnista alkunsa saanut Berner laajeni 1890-luvulta alkaen nopeasti erilaiseen agentuuritoimintaan, sekä tuontiin että vientiin. Aluksi Berner toimitti ruisjauhoa ja ohraa olutpanimoille ja laajensi sitten viljaliiketoimintaansa amerikkalaisen vehnän tuontiin. Perustajan Sören Bernerin kuoltua yrityksen johtaminen siirtyi aluksi leski Bertha Bernerille, joka sittemmin avioitui yrityksen prokuristin Fritz Achilleksen kanssa. Achilleksesta tuli myös liikkeen omistaja, ja hän vahvisti Bernerin kauppasuhteita erityisesti synnyinmaahansa Saksaan. Sieltä Suomeen tuotiin marsipaania, lakritsia, rusinoita ja erilaisia säilykkeitä. Saksaan vietiin muun muassa suomalaisia rapuja.[8]

Bernerin vientitoiminta laajentui 1920-luvulla paperin vientiin muun muassa Egyptiin ja Kreikkaan. Uusia tuontialoja olivat kahvi ja sokeri. Kahvi ostettiin aluksi Hampurista ja Kööpenhaminasta, kunnes Berner loi omat yhteytensä Brasiliaan. Eräässä vaiheessa myös Paulig osti kahvinsa Bernerin kautta.[8]

Berner perusti auto-osaston vuonna 1953 ja solmi ensimmäisen maahantuontisopimuksensa yhdysvaltalaisen Chrysler Corporationin kanssa. [9] Yhtiö oli eräässä vaiheessa Suomen suurin autojen maahantuoja. Sen edustamia automerkkejä olivat Chrysler, DeSoto, Honda, Plymouth ja Simca sekä saksalaiset Magirus-Deutz-kuorma-autot. 1960-luvun alkupuolella Suomen myydyin automalli oli Bernerin maahantuoma Simca 1000. Japanilaisen Hondan maahantuonti alkoi vuonna 1968 pienillä N360- ja N600-malleilla. Yhtiö luopui autotuonnista vuonna 1976 ja autojen edustukset siirtyivät muille alan toimijoille.[8] [10] Toimiessaan autojen vähittäiskauppiaana Auto-Bernerillä oli autoliikkeet Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Berner Oy myi autoliiketoiminnan LänsiAutolle lokakuussa 2012.[11]

Berner on oman tuotekehityksensä ja maahantuontinsa lisäksi laajentanut tuotevalikoimaansa vuosikymmenien mittaan myös ostamalla yrityksiä tai niiden tuotemerkkejä. 1980-luvulla Berner osti Facotek Ky:n, josta muodostui siivousalan tarvikkeita ja koneita maahantuova Puhtaus & Hygienia -osasto. Vuonna 1990 ostettiin Alkolta teknokemiatoiminnot, mukaan lukien Lasol- ja Masinol-autokemikaalit ja sairaaladesinfiointituotteet. Vuonna 1995 Berner hankki omistukseensa Sareko Agro -kasvinsuojeluliiketoiminnan sekä useita suomalaisisa brändejä. Vuonna 1998 Berner osti Bergenheimin kosmetiikkamaahantuonnin Instrumentariumilta. Vuonna 2001 ostettiin herkän ihon LV-tuotesarja Unileveriltä sekä ruotsalainen kasvinsuojeluaineiden tukkuliike Gullviks. Vuonna 2004 Berner hankki omistukseensa Herbina-tuotesarjan Noirolta sekä Nokian Jalkineet -tuotemerkin. Rajamäen etikka ostettiin Altialta 2007, Konstrumed Oy 2009 vahvistamaan Terveys ja tutkimus -osaston toimintaa.[3]

Johdon sukupolvenvaihdoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1941 siihen saakka avoimena yhtiönä toiminut Sören Berner & Co muutettiin osakeyhtiöksi, jonka omistivat tasaosuuksin Fritz Achilles ja Sörenin esikoispoika Rolf Berner (1894–1978). Sotien jälkeen Berner joutui liittoutuneiden mustalle listalle käytyään kauppaa Saksan kanssa. Pääkonsuliksi nimitetty Fritz Achilles joutui jättämään yrityksen ja luopumaan sen osakkeista, ja 51-vuotiaasta Rolf Berneristä tuli yhtiön ainoa omistaja.[8]

Vuonna 1958 kauppaneuvos Rolf B. Berner siirsi yhtiön operatiivisen johdon esikoispojalleen Harry Bernerille (1920–2010), mutta jäi itse hallituksen puheenjohtajaksi kuolemaansa 1978 saakka, jolloin tähän tehtävään siirtyi Harry Berner ja veljeksistä seuraavaksi vanhimmasta Erik Berneristä (1922–2011) tuli yhtiön toimitusjohtaja. 1980-luvun lopulla Harry ja Erik keskittyivät hallitustyöskentelyyn, ja neljättä sukupolvea edustava Harryn poika George Berner (s. 1948) aloitti toimitusjohtajana.[8] Hän jäi eläkkeelle 1. syyskuuta 2013 ja uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin yrityksen hallituksen jäsen, kasvinsuojelu- ja puutarhanhoito-osaston johtaja Antti Korpiniemi.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Historia Berner Oy. Viitattu 16.6.2011.
  2. Ajankohtaista Berner Oy. Viitattu 7.4.2014.
  3. a b Berner Vuosikatsaus 2016. Helsinki: Berner Oy, 2017. Teoksen verkkoversio (verkkosivu) (viitattu 12.5.2017).
  4. Miksi hallitus tekee sellaisia päätöksiä kuin tekee? Täti sinivihreä, Anne Bernerin henkilökuva Image. 2015. Viitattu 23.1.2017.
  5. Usein kysyttyä: Berner Oy:n omistussuhteet - Berner Oy Berner Oy. 16.1.2017. Viitattu 12.5.2017.
  6. a b Brändit. Berner Oy. Viitattu 1.2.2017.
  7. Tuotekehitys ja tuotanto - Berner Oy Berner Oy. Viitattu 12.5.2017.
  8. a b c d e Komsi, Pauli – Lindström, Jan – Zetterberg, Seppo: Omistamisen taito – perheyritykset kansakuntaa rakentamassa, s. 36–40. Keuruu: Otava, 2002. ISBN 5-951-1-17455-X.
  9. U. E. Moisala: Auto Suomessa: Auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1983, s. 218. Helsinki: Autoalan Keskusliitto ja Autotuojat ry, 1983. ISBN 951-99459-8-9.
  10. Moisala 1983, s. 218.
  11. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä te2014 ei löytynyt

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]