Simca

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Simca 1000 päätyi tuotantoon vuonna 1961

Simca on ranskalainen automerkki, jonka valmistus on lopetettu. Simca on lyhennys sanoista Société Industrielle de Mécanique et de Carrosserie Automobile. Simca-autoja on valmistettu paitsi Ranskassa myös Brasiliassa, Espanjassa ja Suomessa.

Suomessa Simca -perinnettä vaalii Club Simca & Vedette Finland.

Simcan perusti vuonna 1934 Henri Pigozzi. Simca valmisti Fiatin automallien jäljitelmiä aina 1950-luvulle saakka, jolloin ensimmäinen Simcan oma automalli, Simca Aronde, otettiin tuotantoon. Arondesta tuli Simcan myydyimpiä automalleja. Aronde (pääskynen) sai nimensä Simcan logossa esiintyvästä valkoisesta pääskysestä.

1954 Simca osti ranskalaisen Ford-tehtaan Poissyssa, ja mallista Ford Vedette tulikin Simca Versailles.

1950–60-lukujen vaihteessa Simcaa toi Suomeen Berner Oy. Vuonna 1961 esitellystä Simca 1000:sta tuli 1960-luvun alkuvuosina Suomen myydyin automalli. Berner lopetti Simcan tuonnin ja samalla koko auto-osastonsa vuonna 1976.[1]

Vuonna 1958 Simca osti Talbotin. 1960-luvulla Simca päätyi Euroopan Chryslerin konserniin. Ensimmäinen Chryslerin tähtilogolla varustettu Simca, Simca 1100, oli 1970-luvun alussa Ranskan myydyin automalli.

Ensimmäinen eurooppalainen Chrysler oli vuonna 1971 esitelty 160/180-sarja. Auto oli suunniteltu Britanniassa ja sen muotoilussa oli samoja piirteitä kuin Hillman Avengerissa. Alun perin tästä mallista kaavailtiin uutta Humberia, mutta se päätyi valmistettavaksi Ranskassa. Chrysler 160/180:ssa käytettiin muun muassa Simcan vaihteistoa.[2]

Chrysler Corporationin myydessä pois Euroopan toimintonsa Simca päätyi PSA Peugeot Citroënin omistukseen vuonna 1977. Simcan valmistamat Alpine/1307- ja Horizon-mallit sinnittelivät 1980-luvun ensimmäisen puoliskon Talbotin merkin alla. 1990-luvun alussa PSA luopui Talbot-brändistä ja sitä myöten myös Simcan toiminta tuli päätökseen.

Simca Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset Simca-autot tuotiin Suomeen 1950-luvun alkupuolella, jolloin maahantuojana toimi Fiatin edustaja Finla Oy. Simcan Fordilta perimät mallit myytiin kuitenkin Oy Ford Ab:n myyntiverkoston kautta.[3] Vuoden 1954 lopussa Suomessa oli rekisterissä 887 Simca-henkilöautoa[4] ja vuoden 1959 lopussa määrä oli noussut noin 2 700 autoon. Chrysler Corporationin ostettua Simcan myös merkin maahantuoja Suomessa vaihtui, kun Chrysleriä jo aiemmin edustanut Berner Oy alkoi tuoda myös Simcoja. Vuonna 1962 – sopivasti henkilöautojen tuontisäännöstelyn päättymisen aikoihin – esitelty Simca 1000 kuului useana vuonna Suomen kymmenen eniten myydyn automallin joukkoon. Huippuvuonna 1964 rekisteröitiin yli 4 300 uutta Simcaa. Vuoden 1969 lopussa rekisterissä oli noin 18 000 Simca-henkilöautoa ja merkki oli tilaston 15. sijalla.[3]

Vuonna 1967 markkinoille tullut Simca 1100 oli ensimmäinen etuvetoinen ja monikäyttökorilla varustettu malli. Suomalaisittain auto oli sikäli merkityksellinen, että siitä löytyivät monet piirteet ja tekniset ratkaisut, jotka tulivat myöhemmin tutuiksi Uudenkaupungin autotehtaalla kootuista Talboteista. Jo lähes kymmenen vuotta vanhaa Simca 1000-mallia rekisteröitiin Suomessa vuonna 1970 vielä lähes 500 kappaletta. 1970-luvun puolella omistajan rooli Ranskan tehtaiden toiminnassa tuli näkyvämmäksi, tehtaiden nimeksi vaihtui Chrysler France ja uusien autojen merkiksi alettiin ottaa aiemman Simcan sijasta Chrysler-Simca, lopulta pelkkä Chrysler. Monialayritys Berner Oy luopui autojen maahantuonnista vuonna 1976 ja Chrysler-Simcan uudeksi edustajaksi tuli Crys-Auto Oy. Samana vuonna esiteltiin Chrysler-Simca 1307, jota alettiin koota Uudenkaupungin autotehtaalla vuonna 1979 nimellä Talbot 1510. Samaan aikaan Uudessakaupungissa otettiin tuotantoon vanhan Saab 96:n rinnalle ja pian sen seuraajaksi Talbot Horizon, joka oli tullut markkinoille vuonna 1977 nimellä Chrysler-Simca Horizon ja joka valittiin Vuoden Autoksi Euroopassa vuonna 1979.[5]

Helmikuussa 1979 Crys-Auto Oy:n koko osakekanta siirtyi SOK:lle.[6] Uudessakaupungissa koottuja Talboteja markkinoitiin kahden myyntikanavan kautta: Talbot Horizoneja myi Saabin edustaja Oy Scan-Auto Ab, Talbot 1510:ä ja sen rinnalle vuonna 1981 tullutta porrasperäistä Solaraa Peugeotin maahantuoja Crys-Auto Oy.[7] SOK sulautti Crys-Auto Oy:n vuonna 1974 ostamaansa Peugeotin maahantuontiyhtiöön Oy Maan Auto Ab:een vuonna 1983.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Komsi, Pauli – Lindström, Jan – Zetterberg, Seppo: Omistamisen taito – perheyritykset kansakuntaa rakentamassa, s. 36–40. Keuruu: Otava, 2002. ISBN 5-951-1-17455-X.
  2. Timo Laitinen: Auto 70-luvulla: nousun ja kriisin vuosikymmenellä (3. painos), s. 164–166. Helsinki: Alfamer Oy, 2013. ISBN 978-952-472-003-8.
  3. a b Olli J. Ojanen: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla, s. 126–128. Helsinki: Alfamer Oy, 2002. ISBN 952-5089-71-1.
  4. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1956, s. 211. Helsinki: Otava, 1955.
  5. Laitinen 2013, s. 164–166.
  6. U. E. Moisala: Auto Suomessa: auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1983, s. 359. Helsinki: Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ry, 1983. ISBN 951-99459-8-9.
  7. Laitinen 2013, s. 170.
  8. Moisala 1983, s. 360.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Simca.