1990-luku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

1990-luku oli vuosikymmen, joka alkoi maanantaina 1. tammikuuta 1990 ja päättyi perjantaina 31. joulukuuta 1999. Vuosikymmen oli toisen vuosituhannen sekä 1900-luvun viimeinen vuosikymmen.

Maailmanpolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991.

Vuosikymmenen suurin maailmanpolitiikan muutos oli Neuvostoliiton ja sen itäblokin romahdus 1991. Kylmä sota päättyi ja Yhdysvallat jäi ainoaksi supervallaksi ja otti ”maailman poliisin” -roolin. Entisissä itäblokin maissa pidettiin 1990-luvulla ensimmäiset vapaat vaalit moneen vuosikymmeneen. Unkari, Tšekkoslovakia ja Puola hyväksyttiin jo heti vuosikymmenen alussa Euroopan neuvoston jäseniksi.

Varsovan liitto ja sosialististen maiden talousjärjestö SEV lakkautettiin vuonna 1991. Neuvostoliiton hajotessa sen talousapu Kuubaan loppui.

Viro, Latvia, Liettua, Ukraina, Valko-Venäjä, Kazakstan, Turkmenistan, Tadžikistan, Kirgisia, Georgia, Armenia ja Azerbaidžan itsenäistyivät 1991. Venäjästä tuli Neuvostoliiton seuraajavaltio.

Kylmän sodan aikaisen kauhun tasapainon poistuttua äärivasemmistolaisten terrorijärjestöjen toiminta hiipui, ja niiden jättämää tyhjiötä alkoivat 1990-luvun aikana täyttää uskonnolliset, etenkin jyrkkää islamin tulkintaa edustaneet ääriliikkeet, jotka vastustivat Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden läsnäoloa Lähi-idässä sekä Yhdysvaltain avointa tukea Israelille. Myös terrori-iskujen luonne muuttui: niiden kohteina eivät enää olleet valtionpäämiehet ja muut näkyvät yksittäiset henkilöt, vaan niillä pyrittiin aiheuttamaan mahdollisimman paljon henkilövahinkoja, jolloin uhreina olivat tavalliset ihmiset.[1]

Eurooppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Serbiarmeijan tykistön pommittama Bosnia ja Hertsegovinan parlamenttirakennus tulessa Sarajevossa vuonna 1992 Bosnian sodan aikana.

Balkanilla alkoi 1991 Jugoslavian hajoamissodat, jonka eri näyttämöinä toimivat Slovenian sota 1991, Kroatian sota 1991–1995, Bosnian sota 1992–1995 ja viimeisenä Kosovon sota 1996–1999. Sotien seurauksena entinen Jugoslavia hajosi viiteen valtioon. Sotilasliitto Nato puuttui vahvasti sotiin. Tšekkoslovakia jakautui Tšekiksi ja Slovakiaksi vuoden 1993 alussa.

Keski-Euroopassa sen sijaan tapahtui yhdentymistä. Saksat yhdistyivät 1990 ja Euroopan yhteisöstä kehittyi vuonna 1992 solmitussa Maastrichtin sopimuksessa nykyinen Euroopan unioni. Unioni laajeni Itävallan, Suomen ja Ruotsin liityttyä siihen 1995. Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) jäseniksi jäivät tämän jälkeen enää Sveitsi, Liechtenstein, Norja ja Islanti.

Kolmessa Länsi-Euroopan maassa tapahtui vuosikymmenen aikana merkittäviä vallanvaihdoksia. Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Margaret Thatcher erosi yllättäen virastaan syksyllä 1990, ja uudeksi pääministeriksi tuli valtiovarainministeri John Major. Konservatiivipuolue kärsi tappion vuoden 1997 parlamenttivaaleissa ja pääministeriksi nousi työväenpuolueen Tony Blair.

Ranskan presidenttinä kaksi kautta toiminut François Mitterrand jätti paikkansa vuoden 1995 vaaleissa ja uudeksi presidentiksi valittiin Pariisin pormestari Jacques Chirac.

Saksan liittokansleri Helmut Kohl luopui virastaan syksyllä 1998 ja uudeksi liittokansleriksi tuli Ala-Saksin osavaltion pääministeri Gerhard Schröder.

Solidaarisuus-liikkeen johtaja, aiemmin useaan otteeseen vangittuna ollut Lech Wałęsa valittiin Puolan presidentiksi vuonna 1990. Wałęsan virkakauden lopulla hänen suhteensa Puolan parlamenttiin kiristyivät, ja vuonna 1995 pidetyt uudet presidentinvaalit voitti Aleksander Kwasniewski.[2]

Vuonna 1991 Saksassa alkoivat oikeudenkäynnit Erich Honeckeria ja muita Saksan demokraattisen tasavallan johtomiehiä vastaan länteen pyrkineiden itäsaksalaisten pakolaisten surmaamisesta. Honeckerin osalta oikeudenkäynti lopetettiin pian hänen sairautensa vuoksi, mutta hänen seuraajansa Egon Krenz tuomittiin vuonna 1997 vankeuteen.

Aasia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persianlahden sota.

Yksi seuratuimmista sodista maailmalla oli 1990–1991 käyty Persianlahden sota, jossa Yhdysvallat liittolaisineen vapauttivat Irakin miehittämän Kuwaitin. Muualla Lähi-idässä sen sijaan alkoi rauhanprosessi. Pohjois-Jemen ja Etelä-Jemen yhdistyivät 1990.

Israel sopi rauhan palestiinalaisten kanssa 1993 ja Jordanian kanssa 1994. Israelin pääministeri Jitzhak Rabin ja ulkoministeri Shimon Peres sekä Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) johtaja Jasser Arafat saivat Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1994. Israelin ja palestiinalaisten rauhanprosessia vastustanut nuori äärijuutalainen murhasi Rabinin vuonna 1995. Vuonna 1996 PLO poisti peruskirjastaan kohdat, joissa oli vaadittu Israelin valtion tuhoamista, ja vastavuoroisesti Israelin työväenpuolue poisti ohjelmastaan itsenäistä Palestiinan valtiota vastustaneen periaatteen.

Intian pääministeri Rajiv Gandhi murhattiin vuonna 1991.

Etelä-Ossetian sodassa 1991–1992 Georgian maakunta Etelä-Ossetia kapinoi Georgiaa vastaan, ja käytännössä irtautui keskushallinnossa. Myös Venäjä soti kapinoivaa tasavaltaa, Tšetšeniaa, vastaan ensimmäisen Tšetšenian sodan 1994–1997, mitä seurasi toinen Tšetšenian sota, joka alkoi 1999. Intian ja Pakistanin välillä käytiin lyhyt Kargilin sota kesällä 1999.

Taliban taisteli vallasta Afganistanissa koko 1990-luvun, ja hallitsi suurinta osaa maasta 1996 lähtien syrjäytettyään ja murhattuaan maan johtajan Najibullahin.

Pohjois-Koreaa sen perustamisesta lähtien johtanut Kim Il-sung kuoli vuonna 1994 ja hänen seuraajakseen tuli hänen poikansa Kim Jong-il.

Hongkong palautettiin Kiinalle 1997 ja Macao 1999. Vuonna 1999 Itä-Timor äänesti itsenäisyydestä, jota alettiin toteuttaa YK:n johdolla.

Afrikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruandan kansanmurhan uhreja.

Afrikassa oli lukuisia sisällissotia, joihin länsimaat myös sekaantuivat. Jo 1980-alkanut Somalian sisällissota kiihtyi, maan presidentti Mohamed Siad Barre syöstiin vallasta vuonna 1991, ja Yhdysvallat tuli YK:n valtuutuksella väliin, mutta joutui vetäytymään maasta kolmen vuoden jälkeen 1995.[3] 1990 alkanut Ruandan sisällissota huipentui 1994 Ruandan kansanmurhaan, jossa yli 800 000 ihmistä tapettiin.[4] Vuonna 1998 alkanutta Kongon toista sisällissotaa kutsutaan myös Afrikan maailmansodaksi, sillä siihen osallistui yhteensä kahdeksan Keski-Afrikan valtiota.[5] Angolan sisällissota jatkui koko vuosikymmenen ajan.

Sisällissotia oli myös Sierra Leonessa, Algeriassa, Burundissa, Tšadissa, Kongon tasavallassa ja Liberiassa. Monet näistä pitkittyivät seuraavalle vuosikymmenelle ja ne usein eskaloituivat myös naapurimaihin.[6] [7] [8] [9] [10]

Etelä-Afrikassa vapautettiin vuonna 1990 yksi maailman tunnetuimmista poliittisista vangeista, vuodesta 1962 vankilassa ollut ANC-järjestön johtaja Nelson Mandela. Vuonna 1993 tuli voimaan uusi perustuslaki, jolla lakkautettiin lopullisesti apartheid-politiikka. Vuonna 1994 maassa järjestettiin ensimmäiset monirotuiset parlamenttivaalit ja Mandelasta tuli Etelä-Afrikan ensimmäinen mustaihoinen presidentti. Mandela sai yhdessä pääministeri Frederik de Klerkin kanssa Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1993.

Namibia itsenäistyi Etelä-Afrikasta vuonna 1990 ja maan ensimmäiseksi presidentiksi tuli vapautusjärjestö SWAPOn johtaja Sam Nujoma. Suomen myöhemmällä presidentillä Martti Ahtisaarella oli merkittävä rooli Namibian itsenäistymisprosessissa.

Liberian presidentti Samuel Doe kukistettiin vallankaappauksessa vuonna 1990.

Etiopian diktaattori Mengistu Haile Mariam luopui vallasta tärkeimmän tukijansa Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 ja pakeni maasta. Eritrea irtautui Etiopiasta itsenäiseksi valtioksi vuonna 1993. Maiden välejä jäi hiertämään rajakiista, joka puhkesi avoimeksi sodaksi vuonna 1998.

Zairen presidentti Mobutu Sese Seko luopui vallasta vuonna 1997. Uudeksi presidentiksi tuli oppositiojohtaja Laurent Kabila ja maan nimi muutettiin Kongon demokraattiseksi tasavallaksi. Vallanvaihdoksella ei kuitenkaan ollut vaikutusta maan sisäisiin levottomuuksiin, joihin myös monet naapurivaltiot sekaantuivat.

Pohjois- ja Etelä-Amerikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton vaimonsa Hillary Clintonin ja varapresidentti Al Goren kanssa 20. tammikuuta 1997.

Demokraattipuolueen ehdokas Bill Clinton voitti istuvan presidentin, republikaani George H. W. Bushin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa syksyllä 1992. Syksyn 1996 vaaleissa Clinton valittiin toiselle virkakaudelle.

169 ihmistä sai surmansa ja yli 400 loukkaantui Oklahoman osavaltion pääkaupungissa Oklahoma Cityssä huhtikuussa 1995 tehdyssä pommi-iskussa. Teosta pidätettiin Timothy McVeigh, joka tuomittiin myöhemmin kuolemaan ja teloitettiin. Iskun taustavoimaksi syytettiin Yhdysvaltain äärioikeistoa. Columbinen kouluampuminen 1999 järkytti Yhdysvaltoja.

Oppositiojohtaja Violeta Chamorro voitti sandinistipresidentti Daniel Ortegan Nicaraguan presidentinvaaleissa vuonna 1990. Maan uudeksi presidentiksi tuli vuonna 1997 Arnoldo Alemán.

Kenraali Raoul Cedrasin johtama sotilasjuntta syrjäytti Haitin presidentin Jean-Bertrand Aristiden virastaan syksyllä 1991. Yhdysvallat pakotti sotilashallituksen luopumaan vallasta vuonna 1994, jolloin Aristide palasi presidentin virkaan.

Ecuadorin presidentti Abdala Bucaram erotettiin virastaan vuonna 1997. Parlamentti valitsi väliaikaiseksi presidentiksi Fabián Alarcónin ja uudeksi presidentiksi tuli seuraavana vuonna Jamil Mahuad.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain talous kasvoi. Kuva New York Citystä vuonna 1995.

Monissa vauraissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Japanissa, Australiassa ja joissakin Länsi-Euroopan maissa elettiin 1990-luvulla nousukautta. Talouskasvua nosti muun muassa Internetin laajeneminen. Maailman seuratuin pörssi-indeksi, Dow Jones Industrial Average -indeksi, nousi merkittävästi etenkin vuosikymmenen loppupuoliskolla. Yhdysvaltain keskuspankin puheenjohtaja Alan Greenspan nimesi osakemarkkinoilla toimivien sijoittajien toimintaa "järjettömäksi innostuneisuudeksi".

Entisen Neuvostoliiton maissa bruttokansantuote kuitenkin laski. Myös Suomi syöksyi vuosikymmenen alussa historiansa syvimpään lamaan muun muassa siksi, että idänkauppa romahti Neuvostoliiton hajottua sekä 1980-luvulla oli vapautettu rahamarkkinoita liian nopeasti sekä harjoitettu vahvan markan politiikkaa.

Maailman kauppajärjestö syntyi GATT-sopimuksen pohjalta vuoden 1995 alussa.

1990-luvulla taloudessa vallitseva ilmiö oli Kiina-ilmiö, joka vain kiihtyi koko vuosikymmenen. Länsimaat investoivat runsaasti Kiinaan ja monet yritykset siirsivät tuotantoaan sinne halpojen tuotantokustannusten perässä, mikä nostatti Kiinan talouden valtavaan kasvuun. Toinen merkittävä investointimaa oli Intia.[11]

Aasian talouskriisi alkoi vuonna 1997 ja vaikutti valuuttoihin ja pörssimarkkinoihin.

Vuoden 1999 alussa euro otettiin käyttöön tilivaluuttana yhdessätoista Euroopan unionin jäsenmaassa, mukaan lukien Suomessa, mutta käteisvaluuttana maiden omia valuuttoja käytettiin aina vuoteen 2002 asti.

Tiede ja tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman ensimmäinen www-palvelin CERN:issä.

Informaatioteknologia kehittyi vuosikymmenellä valtavasti. CERN:ssä kehitettiin World Wide Web, ja 1990-luvun lopulla tietokoneet ja internet yleistyivät. GSM-verkkojen rakentaminen alkoi ja matkapuhelimet yleistyivät. Lisäksi tapahtui CD-teknologian läpimurto. Suomessa Linus Torvalds aloitti Linuxin kehitystyön.

1990-luvulla myös ensimmäiset digitaalikamerat ja DVD-soittimet tulivat markkinoille. Bensiiniautojen katalysaattorit tulivat pakollisiksi EU-maissa vuonna 1992.

1990-luvulla löytyi viisi uutta alkuainetta: 1994 darmstadtium ja röntgenium, 1996 kopernikium ja 1999 ununkvadium. Hubble-avaruusteleskooppi lähetettiin Maan kiertoradalle 1990. Muita merkittäviä tieteen saavutuksia olivat ensimmäisen eksoplaneetta löytö vuonna 1992 ja ensimmäinen onnistunut nisäkkään kloonaus, Dolly-lammas vuonna 1996.

1990-luvun lopun arkkitehtuurissa alettiin käyttää entistä useammin terästä ja lasia. Esimerkkejä ajan arkkitehtuurista ovat Oriental Pearl Tower (1994), Hongkongin kansainvälinen lentoasema (1998) ja Burj al Arab (1999). Vuonna 1999 valmistuneet Petronas Towers -pilvenpiirtäjät Malesian pääkaupungissa Kuala Lumpurissa olivat aikanaan maailman korkeimmat rakennukset.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suosituimpia televisiosarjoja olivat muun muassa Seinfeld (1989–1998), Salaiset kansiot (1993–2002), Frasier (1993–2004), Frendit (1994–2004) ja Sinkkuelämää (1998–2004). Aikuispiirretyt yleistyivät 1990-luvulla, esimerkkeinä South Park, Simpsonit ja Kukkulan kuningas.

Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvun ylivoimaisesti tuottavin elokuva on Titanic, joka julkaistiin vuonna 1997.[12] Muita runsaasti tuottaneita elokuvia ovat muun muassa Ghost – näkymätön rakkaus (1990), Terminator 2 – Tuomion päivä (1991), Jurassic Park (1993), Forrest Gump (1994), Independence day – Maailmojen sota (1996) ja Tähtien sota: Episodi I – Pimeä uhka (1999). Disney-elokuvista erityisen suosittuja olivat Aladdin (1992) ja Leijonakuningas (1994). Marraskuussa 1995 sai ensi-iltansa Toy Story – leluelämää, joka on maailman ensimmäinen kokonaan tietokoneella tehty täyspitkä animaatioelokuva.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spice Girls vuonna 1997.

Tunnusomaista 1990-luvun musiikille on muun muassa grunge ja muu vaihtoehtorock, joiden merkittävimpiä edustajia ovat muun muassa Nirvana, Beck, Oasis ja Pearl Jam. Myös teknomusiikki ja elektroninen tanssimusiikki oli suosittua. Euroopassakin kehittyi joitakin elektronisen tanssimusiikin tyylejä, kuten trance ja eurodance. Musiikkivideot vakiintuivat osaksi musiikkikokemusta, etenkin musiikki-tv:ssä kuten MTV-videot, jotka myös saattoivat vaikuttaa musiikkikappalen suosioon. Suosittua musiikkitelevisiokanavien esitysmateriaalia olivat vaihtoehtorockin edustajista muun muassa Nirvanan kappale Smells Like Teen Spirit ja Beckin Loser, ja eurodancen edustajista esimerkiksi Sash!in Stay ja 2 Unlimitedin No limit. 1990-luvulla tapahtui myös poikabändibuumi. Tunnetuimpia poikabändejä olivat muun muassa Backstreet Boys ja Take That. Näiden ohella nuorten suosioon tulivat myös useat tyttöbändit, joista erityisesti Spice Girls oli suurmenestys ja ilmiö. Backstreet Boysin menestyskappaleita on muun muassa I Want It That Way ja Spice Girlsin esimerkiksi Wannabe.

Monet perinteisen hard rock- tai heavy metal -yhtyeet menestyivät hyvin, kuten Mr Big, Metallica, Aerosmith ja Bon Jovi. Monia metallin alalajeja syntyi, kuten Groove Metal, jonka aloittajana ja edelläkävijänä pidetään Panteraa. Black metal -musiikki syntyi nykyisessä muodossaan Pohjoismaissa. Yhdysvalloissa countrymusiikista tuli osa valtavirtaa: sen edustajia olivat muun muassa Garth Brooks ja Alan Jackson. Myös hip hop -kulttuuri kukoisti: sen tärkeimpiä edustajia olivat muun muassa Public Enemy, Tupac Shakur, The Notorious B.I.G., N.W.A, Cypress Hill ja Nas.

Monet 1960- ja 1970-luvun rock-yhtyeet ja artistit nousivat 1990-luvulla uuteen suosioon erilaisten elokuvien, ohjelmien, comebackien tai erilaisten julkaisujen kautta. Esimerkkejä näistä olivat The Doors, ZZ Top, Led Zeppelin ja The Eagles.

Dubstep syntyi 1990-luvun lopussa mutta tuli suosituksi vasta 2000-vuosikymmenen lopussa.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

J. K. Rowling julkaisi esikoisromaaninsa Harry Potter ja viisasten kivi vuonna 1997. Harry Potter -kirjasarja niitti suurta suosiota vuosikymmenen loppupuolelta alkaen. Muita menestyneitä kirjailijoita olivat John Grisham, Stephen King, Danielle Steel, Michael Crichton ja Tom Clancy.

Muoti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloista lähtöisin olevaa nuorten hip hop-muotia, joka tuli laajalti muotiin 1990-luvulla.

1990-luvun muoti-ilmiöitä olivat muun muassa flanellipaidat, vyölaukut ja bandanat. Nuorten hip hop-tyylissä herätti huomiota ainakin hyvin alhaalla olevat housut, joista saattoi näkyä alushousun yläosa ja jopa takapuolen yläosan alkua.

Monet 1990-luvun elokuvat vaikuttivat vuosikymmenen muotiin. Naisten suosiossa oli esimerkiksi Jennifer Anistonin esittämän Rachel Greenin hiustyyli, kun taas nuorten miesten hiustyyli sai vaikutteita esimerkiksi elokuvasta Terminator 2 – Tuomion päivä (1991). Tamagotchi-leikkikalut olivat erityisen suosittuja lasten keskuudessa etenkin vuosikymmenen loppupuolella.lähde?

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingissä juhlitaan Suomen ensimmäistä jääkiekon MM-kultamitalia toukokuussa 1995.

Formula 1:ssä menestyneimmät kuljettajat olivat Ayrton Senna, Michael Schumacher ja Mika Häkkinen, jotka voittivat maailmanmestaruuden kahdesti 1990-luvun aikana. Senna kuitenkin kuoli onnettomuudessa vuonna 1994. Koripallossa supertähti oli Michael Jordan, joka niitti runsaasti maailmanlaajuista suosiota ja esiintyi lukuisissa mainoksissa. Tenniksessä supertähti oli Andre Agassi, nyrkkeilyssä Mike Tyson ja hiihdossa Bjørn Dæhlie. Kaikkien aikojen jääkiekkolegenda Wayne Gretzky lopetti uransa vuonna 1999.

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1990 Italiassa, jolloin Saksan jalkapallomaajoukkue voitti mestaruuden. Vuoden 1994 turnaus pelattiin Yhdysvalloissa, jolloin Brasiliasta tuli mestari, ja vuoden 1998 turnaus pelattiin Ranskassa, jolloin kotijoukkue voitti mestaruuden. Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa menestynein maa oli Ruotsi, joka voitti kultaa vuosikymmenen aikana kolmesti. Suomi voitti historiansa ensimmäisen kerran jääkiekon MM-kultaa 1995.

Kesäolympialaiset järjestettiin vuonna 1992 Barcelonassa ja 1996 Atlantassa. Talviolympialaiset järjestettiin vuonna 1992 Albertvillessä, 1994 Lillehammerissa ja 1998 Naganossa.

Muita merkittäviä tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autolautta M/S Estonia upposi Itämerellä vuonna 1994 vaatien yli 800 kuolonuhria. Kuvassa yksi Estonian pelastuslautoista.

Merkittäviä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioiden johtajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2003, s. 170. Helsinki: Otava, 2002.
  2. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuoskirja 1997, s. 35. Helsinki: Otava, 1996.
  3. Somaliaa repivät klaanien yhteenotot global.finland.fi: Ulkoasiainministeriö. Viitattu 10.11.2009.
  4. Ruandan kansanmurha on nyky-Afrikan suurin tragedia global.finland.fi: Ulkoasiainministeriö. Viitattu 10.11.2009.
  5. Virgil Hawkins: Stealth Conflicts: Africa’s World War in the DRC and International Consciousness Journal of Humanitarian Assistance. Viitattu 10.11.2009. (englanniksi)
  6. Rauhanturvaoperaation Sierra Leonessa päättynyt global.finland.fi: Ulkoasiainministeriö. Viitattu 10.11.2009.
  7. Berndl, Hattsten, Knebel, Udelhoven: Maailmanhistoria, s. 595. Parragon, 2007. ISBN 978-1-4054-8283-7.
  8. Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput, s. 215, 309. Otava, 2004. ISBN 951-1-18177-7.
  9. Republic of Congo Civil War globalsecurity.org. Viitattu 10.11.2009. (englanniksi)
  10. Lapsisotilaita kotiutetaan Liberian konfliktin jäljiltä global.finland.fi: Ulkoasiainministeriö. Viitattu 10.11.2009.
  11. Anita Kelles-Viitanen: Mikä Kiina-ilmiö on ja kuinka se muuttaa globaalia taloutta? maailmantalous.net. Viitattu 9.11.2009.
  12. Worldwide Box Office Box Office Mojo. Viitattu 20.5.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]