Huhu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ihmisten väliseen viestintään liittyvää käsitettä. Huhu on myös elokuva ja Huhu on suomalainen yhtye.

Huhu on tieto tai uutinen, jolla ei ole luotettavaa lähdettä. Huhut saavat usein alkunsa väärinkäsityksestä tai tiedon puutteesta. Toisinaan huhua voi verrata myös valheeseen, jos sillä ei ole todellista alkuperää. Huhulla voi olla todellinen alkuperä, jonka osuus on huhun levitessä vähentynyt.

Huhua ei pidä sekoittaa vitsiin. Vitsi kertoo asioita esimerkiksi yhdistelemällä asioita todellisuudessa poikkeavalla tavalla. Vitsissä kuulija ymmärtää asioiden todellisen laidan ja huvittuu yllättävistä mielleyhtymistä.

Juorujournalismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juorutoimittajat ja heidän toimittamansa juorupalstat tyydyttävät lehtien lukijoiden uteliaisuutta julkisuuden henkilöiden yksityisasioista. Juorujournalismi syntyi 1920-luvun Yhdysvalloissa elokuvatähtien synnyttämän julkkiskulttuurin myötä, jolloin sanomalehdet alkoivat julkaista heistä kevyitä uutisia ja niitä julkaisemaan perustettiin myös uusia lehtiä, kuten Town Topics. Toimittaja Walter Winchell aloitti vuonna 1924 ”Mainly for Mainstreeters” -nimisen juorupalstan tabloid-lehdessä Graphic. Palstaa alettiin syndikoida muihinkin lehtiin ympäri Yhdysvaltoja, ja parhaimmillaan kaksi kolmasosaa USA:n aikuisväestöstä luki Winchellin juoruja tai kuunteli hänen radio-ohjelmaansa. Winchellin kilpailijoita olivat Hollywood-juoruihin erikoistuneet Louella Parsons (1893–1972) ja Hedda Hopper (1890–1966).[1]

Juorujournalismi on synnyttänyt oman mediatyypin, keltaisen lehdistön, ja edennyt elinvoimaisena myös verkkouutisoinnin aikakauteen. Toimittaja Matt Drudge (1967–) alkoi 1990-luvulla levittää internetissä huhuja presidentti Bill Clintonin avioliiton ulkopuolisista suhteista, joista kehittyi sitten suuri skandaali.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Edelman, Rob: "Gossip Columns." Bowling, Beatniks, and Bell-Bottoms: Pop Culture of 20th-Century America. Gale. 2002. Haettu 19.10.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen).

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Neubauer, Hans-Joachim: Huhu: Kuulopuheen kulttuurihistoriaa. (Fama – Eine Geschichte des Gerüchts, 1998.) Suomentanut Ilona Nykyri. Jyväskylä: Atena, 2004. ISBN 951-796-355-6.
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.