Perheyritys

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee yritystoimintaa. Elokuvalle on oma artikkeli.

Perheyritys on yritys, jonka osakkeista pääosa on yhden perheen jäsenten tai läheisten sukulaisten hallussa.[1][2]

Suomen suurimmat perheyritykset liikevaihdolla mitaten ovat Kone, Cargotec, Sanoma-WSOY, Lemminkäinen, Onvest, Ahlstrom, Wihuri, Veho, Uponor, Fazer ja Kuusakoski Group.[3]

Perheyrityksen määritelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perheyhtiö tarkoittaa tiukan määritelmän mukaan yksityistä yritystä, jossa vähintään kaksi perheenjäsentä osallistuu yrityksen strategiseen johtamiseen (hallituksen jäsen) ja/tai operatiiviseen johtamiseen (toimitusjohtaja tai johtoryhmä). Perheellä/suvulla on määräysvalta yrityksen liiketoiminnasta. Perheyhtiön yhtiömuotona on avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai julkinen osakeyhtiö.

Kauppa- ja teollisuusministeriön (2005) määritelmän mukaan yritys on perheyhtiö, jos

  • Äänivaltaenemmistö on yrityksen perustaneella/perustaneilla luonnollisilla henkilöllä/henkilöillä tai yrityksen osakekannan hankkineella luonnollisella henkilöllä/hankkineilla luonnollisilla henkilöillä tai heidän puolisoillaan, vanhemmillaan, lapsellaan tai lapsen rintaperillisillään.
  • Äänivaltaenemmistö voi olla välillistä tai välitöntä.
  • Vähintään yksi suvun tai perheen edustajista on mukana yrityksen toiminnassa, johdossa tai hallinnossa.
  • Listatut pörssiyhtiöt täyttävät perheyhtiömääritelmän, mikäli yrityksen perustajalla tai yrityksen (osakekannan) ostaneella henkilöllä tai heidän perheellään tai jälkeläisillään on 25 prosentin osuus yhtiön osakkeiden tuottamasta äänivallasta.

Perheyritysten koko ja taloudellinen asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perheyritysten koko vaihtelee suuresti. Usein perheyritys mielletään pieneksi yritykseksi, mutta se ei ole synonyymi sanalle PK-yritys[4]. Vaikka perheyritykset mielletään usein pieniksi yrityksiksi, niin liikevaihdolla tarkasteltuna viidennes suomalaisista TOP 500 yrityksistä oli perheyrityksiä[5]. Norjassa 500 suurimman yrityksen joukossa vuonna 1997 oli 150 perheen omistamia yritystä eli 30 prosenttia suuryrityksistä[6]. Vastaavasti Yhdysvalloissa Fortunen listan 500 suurimman yrityksen joukossa on 35 prosenttia suuria perheyrityksiä[7][8].

Talouselämä-lehden tutkimuksen mukaan 100 suurimman suomalaisen perheyhtiöiden omavaraisuusasteen mediaani oli 49 prosenttia, kun muiden Talouselämä 500 -yhtiöiden omavaraisuusasteen mediaani oli 42 prosenttia[9].

Perheyritykset ja työllistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perheyritykset ovat niin länsieurooppalaisen kuin yhdysvaltalaisenkin talouden selkäranka[10]. Yhdysvalloissa on 10 miljoonaa yksityistä yritystä, jotka työllistävät lähes 44 miljoonaa ihmistä[11]. Perheyritykset työllistävät yli 50 prosenttia työvoimasta Yhdysvalloissa[12][13]. Kanadassa perheyritykset työllistävät 50 prosenttia työvoimasta ja 70–85 prosenttia uusista työpaikoista Kanadassa[14]. Perheyritykset saavat aikaan puolet Yhdysvaltojen maksetuista kokonaispalkoista[15]. Käytetystä perheyrityksen määritelmästä riippuen voidaan sanoa, että perheyritykset työllistävät 15–59 prosenttia Yhdysvaltojen työvoimasta[16]. Kanadassa perheyritykset työllistävät yli 6 miljoonaa kanadalaista[17]. Länsi-Euroopassa perheyritykset työllistävät yli puolet työvoimasta[18] [19]. Suomessakin perheyrityksiä voidaan pitää talouselämän moottorina ja selkärankana, sillä yksityisen sektorin työvoimasta perheyritykset työllistävät enemmän kuin 2/3 ja 48 prosenttia työvoimasta[20][21][22].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Taru T. Hautala (2006), Osaamisen ja johtajuuden siirto ravitsemisalan perheyritysten sukupolvenvaihdoksessa, väitöskirja, Vaasan yliopisto.
  • Perheyritysten liitto ry
  • Perheyritysten liiton strategia 2004–2007.
  • Matti Kankare & Jukka Saarelainen (2002). 100 suurinta perheyritystä – Perheet pitävät huolta. Talouselämä 65:40, s. 20−30.
  • Kauppa- ja teollisuusministeriö (2005). Perheyrittäjyys: Perheyritykset jatkuvuuden, uusiutumisen ja kasvuhakuisuuden moottorina. KTM Elinkeino-osaston julkaisuja 16/2005.
  1. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: perheyritys. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370.
  2. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: perheyhtiö. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370.
  3. Perheyritysten liitto. Palsta Usein kysytyt kysymykset. Viitattu 31.8.2015.
  4. Winter ym. 1998, s. 239.
  5. Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005, s. 20.
  6. Karlsson Stider 2000, s. 4.
  7. Lansberg 1983, s. 39.
  8. Carsrud 1994
  9. Kankare & Saarelainen 2002, s. 20-21.
  10. Neubauer & Lank 1998.
  11. Davis 1983: 47.
  12. Schulze & Dino 1995.
  13. Kets de Vries 1996
  14. Cadieux ym. 2002.
  15. Dyer 1986: ix.
  16. Shanker ja Astrachan 1996.
  17. Sharma, Chrisman, Pablo & Chua 2001.
  18. Lank 1995, s. 3.
  19. Koiranen 1998, s. 9.
  20. Koiranen 2002, s. 10.
  21. Heinonen & Toivonen 2003, s. 31.
  22. Perheyritysten liitto 2004lähde tarkemmin?

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]