5G

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matkapuhelin- ja data-
standardeja
0G
1G
2G
3G
4G
5G

5G tarkoittaa niin sanottua viidennen sukupolven datayhteyttä mobiilitekniikassa. 5G-tekniikassa voidaan käyttää noin kymmenkertaista tiedonsiirtonopeutta 4G:hen verrattuna, joten se sopii edeltäjäänsä paremmin myös kodin ainoaksi internetyhteydeksi. 5G-tekniikka mahdollistaa myös esineiden internetin laajenemisen itseohjautuviin robottiajoneuvoihin, terveydenhuollon automaattisiin valvontalaitteisiin ja edistyneeseen teollisuusautomaatioon[1]. Myös virtuaalitodellisuuden kokeminen älypuhelimen avulla tulee mahdolliseksi 5G:n myötä[1].

5G-tekniikan on arveltu lisäksi kymmenkertaistavan langattoman laajakaistan nopeuden 10 gigabitin maksiminopeuteen. 5G:tä käyttäen on mobiiliyhteyksillä entistä helpompaa katsoa hyvätasoista tv-ohjelmaa ja teräviä 4096×2160 pikselin 4K-videoita.[2]. Tämä merkitsee sitä, että langattomasta laajakaistasta tulee kilpailukykyinen vaihtoehto kuparikaapelia pitkin kulkevalle internet-yhteydelle.[3]

Nokian toimitusjohtajan Rajeev Suri on arvioinut, että 5G-teknologia voi kasvattaa Yhdysvaltojen tuottavuutta 30-35 prosenttia.[4]

Monilla Suomen alueilla alkaa toimia vuonna 2019 tehokkaita, mikroaalto- ja millimetritaajuuksilla (SHF) eli 3,5–30 gigahertsin taajuudella toimivia 5G-tukiasemia. Uudet tukiasemat lähettävät aluksi 3,5 gigahertsin taajuista mikroaaltosäteilyä. Muutaman vuoden päästä aletaan käyttää todennäköisesti myös niin sanottuja millimetriaaltoja eli 26–28 gigahertsin taajuista mikroaaltosäteilyä.[5] Millimetriaallot eivät kulje seinien läpi.[6]

Suomen liikenne- ja viestintäministeriön alaisilla virastoilla on käynnissä 5G Momentum ekosysteemi -hanke, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta 5G-teknologian kärkimaa[7]. 5G-mobiiliverkot vaativat valokuituverkon laajentamista lisäämistä. Tämä johtuu siitä, että tukiasemia tarvitaan enemmän, koska 5G-teknologiaan liittyvillä taajuuksilla on lyhyempi kantama. Samasta syystä on odotettavissa, etteivät 5G-verkot tule haja-asutusalueiden asukkaiden saataville ainakaan lähitulevaisuudessa.[8]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusia matkapuhelinsukupolvia on otettu käyttöön noin vuosikymmenen välein, alkaen ensimmäisestä sukupolvesta (NMT) vuonna 1981, aina neljänteen sukupolveen (LTE) saakka vuonna 2012. Euroopan komissio ilmoitti vuonna 2013 ohjaavansa 50 miljoonaa euroa 2020-luvulla käyttöön otettavan 5G-tekniikan kehittämiseen.[9] Laajamittainen viidennen sukupolven matkapuhelinverkkojen kehittäminen ja tekniikan standardisoiminen käynnistyi keväällä 2014.[10]

Yhdysvaltojen Sacramentossa, Houstonissa, Indianapolissa ja Los Angelesissa sijaitsevilla kokeilualueilla alettiin myydä lokakuussa 2018 5G-teknologiaa hyödyntäviä mobiililiittymiä, joiden markkinoita on tarkoitus laajentaa vuonna 2019.[11]

5G verkon rakentaminen Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäinen 5G:tä testannut tukiasema asennettiin toukokuussa 2018 Kirkkonummen Jorvaksessa sijaitsevan Ericssonin toimipisteen katolle. Sen avulla on testattu muun muassa beam tracking -tekniikkaa, jossa tukiasema seuraa liikkuvaa vastaanotinta niin sanotulla radiokeilalla.[3] Maailman ensimmäiset kaupalliset 5G-tukiasemat pystytettiin kesäkuussa 2018 Tampereen rautatieasemalle sekä Tampereen keskusvirastotalon ja Elisan konttorin katoille[12]. Syksyllä 2018 alettiin lähettää 3,4–3,8 gigahertsin mikroaaltosäteilyä koeluontoisesti muun muassa Espoon Otaniemessa, Helsingin keskustassa, Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Oulun Ruskossa ja Vantaan Tikkurilassa[13].

Ylen ohjelmia lähettävä Digita alkoi testata pääkaupunkiseudulla keväällä 2019 korkeista HPHT-mastoista (High Power High Tower) lähetettäviä suuritehoisia eMBMS-televisiolähetyksiä[14].

Tammikuussa 2019 DNA avasi 5G-verkon Helsingin ydinkeskustaan. Verkkoa laajennetaan, kun 5G:ta tukevia päätelaitteita on yleisesti markkinoilla. DNA:lla pilotoi myös kiinteän 5G:n (Fixed Wireless Access -tekniikan) käyttöä Vantaalla.[15] Turun Kupittaan ja yliopiston alueelle rakennetaan kevään 2019 aikana pohjoismaiden laajin 5G-verkko, jonka kantoalueella asuisi aluksi noin kolmannes turkulaisista. Hanke on osa Turun kaupungin ja Elisan kolmivuotista yhteishanketta, jossa on tarkoitus muun muassa kokeilla etäohjattavia robottibusseja sekä ottaa 5G käyttöön Turun kaupungin tietohallinnossa.[16] Myös Tampereelle ja Jyväskylään on rakennettu 5G-verkkoja[16].

Elisa julkaisi kartat 5G-peittoalueistaan toukokuun 2019 lopussa[17].

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkäreiden kansainvälinen ympäristöjärjestö International Society of Doctors for Environment esitti vuonna 2018, että 5G-teknologian testaus Euroopassa pysäytettäisiin varovaisuusperiaatteen nimissä, kunnes sen sisältämät terveysriskit on selvitetty perusteellisesti sekä ryhdytty väestön altistumista rajoittaviin toimiin. Perusteluna oli, että tutkimukset ovat tuottaneet lisänäyttöä mikroaaltokenttien syöpävaarallisuudesta, minkä lisäksi on saatu viitteitä siitä, että ne heikentävät lisääntymisterveyttä ja aiheuttavat neurologisia sekä aineenvaihdunnallisia sairauksia. On myös viitteitä, että yli 30 gigahertsin taajuinen mikroaaltosäteily aiheuttaa DNA:n epigeneettistä muuntumista sekä häiritsee solukalvojen, hermojärjestelmän ja immuunipuolustuksen toimintaa. Järjestö oli huolissaan etenkin 5G-teknologian lapsille, vanhuksille ja muille tavallista herkemmille väestöryhmille aiheuttamista terveysriskeistä.[18]

Sveitsiläisen Geneven kantonin parlamentti päätti vuonna 2019, että sen alueella sijaitsevat 5G-hankkeet keskeytetään ja että niitä saa jatkaa vasta, jos saadaan mobiiliteollisuudesta riippumatonta tutkimusnäyttöä 5G:n vaarattomuudesta ihmiselle ja eliöstölle.[19][20]

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5G-tukiasemat tarvitsevat ja kuluttavat energiaa moninkertaisesti enemmän kuin 4G-tukiasemat[21].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nokialle 500 miljoonan euron EU-rahoitus 5G-tutkimukseen. Press release 27.8.2018.
  2. Elisa
  3. a b Kaj Laaksonen: Näin toimii Suomen ensimmäinen 5g-tukiasema. Tivi.fi 25.5.2018.
  4. uk.pcmag.com
  5. Telia toi 5g-verkon Helsingin keskustaan. Kauppalehti 5.9.2018.
  6. Acceleration of the 5G NR global standard gains industry momentum Qualcomm. Viitattu 30.10.2017. (englanniksi)
  7. 5G Momentum -ekosysteemi vie Suomea kärkimaaksi.
  8. Savon Kuituverkko Oy:n asiantuntijalausunto asiassa .”Laajakaistahankkeen eteneminen ja alueellisten toimijoiden mahdollisuudet selviytyä hankkeiden loppuunsaattamisesta sekä taloudellisista velvoitteistaan. Eduskunnan liikennejaostolle 4.2.2019.
  9. Mobile communications: Fresh €50 million EU research grants in 2013 to develop '5G' technology 26.2.2013. Euroopan Komissio. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
  10. Docomon 5G ei rajoitu Nokiaan: Mukana viisi muutakin valmistajaa 9.5.2013. digitoday. Viitattu 10.5.2014.
  11. Sacramento residents now can sign up for 5G internet service. Sacramento Cit Express 15.9.2018.
  12. Tampereelle avattiin maailman ensimmäinen kaupallinen 5g-verkko. Aamulehti
  13. Myönnetyt 5G-testiluvat. Viestintävirasto.
  14. 5G-teknologia mahdollistaa hyvälaatuisen videomateriaalin laajan jakelun mobiiliverkossa. Digitan tiedote 22.11.2018.
  15. Jyri Tuominen: DNA:lle lisärahoitusta 5G-verkon rakentamiseen Euroopan investointipankilta Tärkeimmät talousuutiset. Viitattu 11.2.2019.
  16. a b Turussa kunnianhimoiset 5G-suunnitelmat Yle.fi 11.4.2019.
  17. 5G-peittoalueet. Elisa Oyj. https://elisa.fi/5g/peittoalueet/
  18. 5G networks in European Countries: appeal for a standstill in the respect of the precautionary principle. International Society of Doctors for Environment.
  19. Après le canton de Vaud, Genève s'oppose à la 5G. 11.4.2019
  20. Grand Conseil. Republique et canton de Genève. Procès-verbal 10.4.2019: 142
  21. 5g-verkoista uhkaa tulla energiarohmuja – Nokia, Efore ja Elisa kehittivät energiapihimmän tukiaseman. Kauppalehti 16.12.2018

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]