Matkapuhelimien säteilyn terveysvaikutukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Matkapuhelimet ja matkapuhelinverkon tukiasemat lähettävät radiotaajuista mikroaaltosäteilyä, jolle matkapuhelimen käyttäjä altistuu erityisesti silloin, kun puhelin on lähellä kehoa tai kun hän puhuu huonossa kentässä.

Matkapuhelimien käytön yleistyminen ja älypuhelinten tulo markkinoille on kasvattanut huolta voimakkaasti lisääntyneen mikroaaltoaltistuksen terveysvaikutuksista. Jotkut maat kuten esimerkiksi Ranska, Kanada ja Venäjä ovat rajoittaneet siksi matkapuhelinten käyttöä tai niiden mainostamista[1].

Päänsärky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedelahti Nature julkaisi vuonna 2017 maailman ensimmäisen matkapuhelimen käytön ja päänsäryn yhteyttä tarkastelevan tutkimuskatsauksen. Meta-ana­lyysiin sisäl­ly­tettyjen tutkimusten otoksiin kuului yhteensä 20 000 ihmistä. Katsaukseen kelpuutettiin ainoastaan tutkimuksia, jotka saivat Newcastlen-Ottawan laatuasteikolla vähintään viisi pistettä maksimaalisesta seitsemästä pisteestä.[2] Tuloksena oli, että yli 15 mi­nuuttia tai yli neljä puhelua matka­pu­he­li­messa päivittäin puhu­villa esiintyy pään­särkyä 2,5 ker­taa toden­nä­köi­semmin kuin niil­lä, jot­ka pu­huvat matkapuhelimeen al­le kak­si mi­nuuttia tai al­le kak­si pu­helua päivässä.[3]

Muistihäiriöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sveitsin kansanterveyslaitos julkaisi vuonna 2018 tutkimuksen, jonka mukaan matkapuhelimeen puhuminen heikentää teini-ikäisten visuaalista muistia. Vaikutus oli selvin niillä tutkimukseen osallistuneilla, jotka pitivät puhelinta oikealla korvalla. Tämän ajatellaan selittyvän sillä, että säteilyä kulkeutui heillä visuaalisesta hahmottamisesta vastaavaan oikeaan aivopuoliskoon. Tutkimusta pidetään luotettavana, koska käyttötiedot kerättiin suoraan operaattoreilta.[4]

Syöpäriski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkapuhelinta runsaasti käyttävillä on havaittu kohonnut aivosyöpä gliooman riski. Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC (International Agency for Research on Cancer) on luokitellut mikroaaltosäteilyn tämän perusteella mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi.[5][6][7]

Kymmenen vuotta jatkunut matkapuhelimen käyttö tunnin päivässä kasvatti aivosyövän riskin yli kaksinkertaiseksi Ruotsin kansallisessa työelämän tutkimukseen erikoistuneessa Arbetslivetinstitutin vuonna 2006 julkaisemassa tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui yli neljätuhatta ihmistä, joista noin puolet sairasti syöpää. Sairastuneista 905:llä oli pahanlaatuinen aivokasvain. 85 tutkittua 905 aivokasvainpotilaasta oli kännyköiden suurkäyttäjiä, eli he olivat käyttäneet puhelinta tunnin päivässä tutkimusta edeltäneen kymmenen vuoden ajan.[8] Vuonna 2005 tehty hollantilaistutkimus sekä vuonna 2006 tehty 2006 brittitutkimus eivät löytäneet yhteyttä syövän ja matkapuhelimen käytön välillä[9]. Tuloksissa on ilmiö, että potilaat ovat käyttäneet matkapuhelinta pääsääntöisesti samalla puolella päätä kuin kasvain, ja vastaavasti toisella puolella päätä riski aivosyöpään näyttäisi alentuneen. Tämän voi tulkita niin, että potilaat liioittelevat samanpuoleista käyttöä, ja silloin lisääntynyt riski olisi näköharha, eli kännykän ja syövän välillä ei olisi yhteyttä.lähde?

Muita raportoituja oireita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut ihmiset tuntevat säteilystä tiettyjä tuntemuksia kuten päänsärkyä, keskittymisvaikeuksia, ihon kuumenemista ja punoitusta. Kuumoitus saattaa johtua matkapuhelimen kotelon lämpenemisestä. Muille oireille ei ole löytynyt tutkimuksissa suoraa selitystä. Matkapuhelinsäteilyn oireet lasketaan sähköyliherkkyyteen kuuluvaksi.

Raja-arvojen valvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkapuhelimen SAR-arvo (specific absorption rate) kertoo, kuinka paljon energiaa puhelimen aiheuttamasta radiotaajuisesta sähkömagneettisesta kentästä imeytyy enimmillään käyttäjän aivokudokseen (SAR-pää) ja vartalon (SAR-keho) kudoksiin. Pään SAR-arvo kertoo aivokudokseen imeytyvän säteilyn voimakkuuden, kun matkapuhelin on korvalla ja vartalon SAR-arvo kertoo vartaloon imeytyvän säteilyn määrän, kun matkapuhelin on puolen sentin päässä vartalosta[10]. Kansainvälinen säteilysuojelutoimikunta määritteli turvalliseksi enimmäis-SAR-arvoksi 2 wattia kilolle[11]. Yhdysvalloissa raja-arvona käytetään kuitenkin 1,6 wattia. Suomen sosiaali- ja terveysministeriö on määrännyt asetuksella, että Suomessa myytävien matkapuhelinten SAR-arvo saa olla enintään kaksi wattia kiloa kohti.

Ranskan viranomaisten vuonna 2019 suorittamissa valvontamittauksissa paljastui, että Nokian valmistama Nokia 6.1 TA-1043:n SAR-arvo vartalolle oli lähes kaksi kertaa sallittua suurempi[12]. SAR-arvon ylitys oli alusta alkaen valmistajan tiedossa, sillä kyseisen mallin käyttöohjeessa kehotetaan pitämään kännykkää vähintään puolentoista sentin päässä vartalosta[13]. On todennäköistä, että myös Nokian mallit Lumia 630 RM-979, RM-977 ja RM-976 sekä Lumia 630 Dual SIM RM-978) säteilevät liikaa, koska niidenkin SAR-arvot perustuvat 1,5 sentin eikä puolen sentin päästä tehtyihin mittauksiin[14].

Terveysriskin pienentäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säteilyturvakeskus suosittelee vähentämään turhaa altistumista, koska matkapuhelinten käyttöön liittyy epävarmuuksia. Suojautuminen on tärkeää etenkin lasten kohdalla, koska elinikäinen altistumisaika on pidempi kuin aikuisena matkapuhelimen käytön aloittaneilla ja lapsia koskevaa tutkimustietoa on varsin vähän saatavilla. STUKin suositus ei koske tukiasemien aiheuttamaa heikkoa altistumista, koska niiden haitallisista vaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä. STUKin mukaan kannattaa noudattaa seuraavia ohjeita:

  • Päähän ja kehoon kohdistuvaa säteilyä voi vähentää käyttämällä hands free -laitetta tai kaiutintoimintoa siten, että puhelin on pöydällä.
  • Huonossa kentässä, esimerkiksi suljetussa tilassa kuten autossa puhumista kannattaa välttää, koska matkapuhelin säteilee paljon voimakkaammin kuin hyvässä kentässä.
  • Jaettaessa älypuhelimen verkkoyhteyttä muille laitteille kuten kannettavalle tietokoneelle (nk. tethering), puhelin on hyvä pitää esimerkiksi pöydällä taskun sijaan. [15]

Säteilyn biologiset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soluviljelmillä tehdyissä kokeissa, joita on tehty runsaasti myös esimerkiksi Säteilyturvakeskuksessa (ks. esim. EU:n rahoittama laaja REFLEX-projekti [16]) on saatu viitteitä siitä, että matkapuhelinsäteily voisi aiheuttaa tilapäisiä muutoksia solujen toiminnassa kuten geenien toiminnassa, proteiinien aktiivisuudessa ja solun sisäisten kemiallisten viestien välityksessä. Jo tunnin altistus matkapuhelimen säteilylle aiheuttaa altistuneiden proteiinien fosforylaatiomuutoksia. Yksi tällainen proteiini, jossa fosforylaatio-muutoksia tapahtuu on heat shock protein-27 eli hsp27. Myös hsp27:n ekspressio lisääntyy altistumisen seurauksena. Hsp27:n fosforylaatio ja ekspression lisääntyminen kertoo stressireaktiosta. Hsp27:n aktivaatio voi helpottaa aivosyövän kehittymistä inhiboimalla sytokromi c/ kaspaasi 3:n apoptooppista reittiä tai helpottaa veriaivoesteen läpäisevyyttä stabiloimalla endoteelisia stressisyysoluja. Hsp27:n fosforylaation tiedetään säätelevän F-aktiini polymerisaatiota ja stabiloivan stressisyysoluja.

STUKin tutkijoiden tekemissä proteiinitutkimuksissa, joiden tulokset on julkaistu kansainvälisessä Proteomics-tiedelehdessä, löytyi rakenneproteiinien ryhmään kuuluvan vimentin-nimisen proteiinin muutoksia säteilyn vaikutuksesta. Vimentiini on 57 kDa:n kokoinen välifilamentti-proteiini, joka ekspressoituu ensimmäisenä solun muutoksissa. Kaikki solut ekspressoivat vimentiiniä, ja vimentiini esiintyy usein yhdessä sytokeratiinin ja S-100-proteiinin kanssa.[17]

Vuonna 2002 STUKissa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että kännykän säteily vaikutti solun tukirangan aktiinin toimintaan. Solun tukiranka ylläpitää solujen muotoa, avustaa erilaisissa kuljetustapahtumissa ja vastaa solun liikkeistä. Tämän seurauksena matkapuhelinten säteily voi siis muuttaa solujen toimintaa.[18]

Mikroaallot voivat lisätä matkapuhelimien synnyttämällä säteilytasolla niin sanotun aivoveriesteen läpäisevyyttä. Aivoverieste säätelee aineiden kulkeutumista verenkierron ja aivosolujen välillä ja se estää tiettyjen proteiinien pääsyn verisuonista aivoihin. Mahdolliset muutokset ovat kuitenkin vähäisiä ja häviävät nopeasti säteilyn katkettua. Mahdollisesti kyseessä on mikroskooppisesta lämpenemisestä aiheutuva muutos. Ilmiö mahtuu hyvin fysiologisen vaihtelun piiriin eikä tiedettävästi ole haitallinen.lähde?

Matkapuhelinsäteilyn aiheuttamalla enintään 0,3-asteisella lämpötilannousulla ei ole biologista merkitystä, koska aivojen lämpötila vaihtelee normaalisti asteen verran.

Tutkimusmenetelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopein ja tehokkain tapa tutkia kännykän mikroaaltosäteilyn vaikutuksia solutasolla on tehdä proteiinitutkimus käyttäen geenien ja proteiinien laajamittaista kartoitusta eli high-throughput screening:iä eli HTSTtä. Tämän avulla soluja voidaan altistaa kännykän säteilylle ja tämän jälkeen tuhansien geenien ja proteiinien joukosta voidaan löytää ne proteiinit ja geenit, joihin säteily vaikuttaa. HTST:n avulla pystytään havainnoimaan hyvinkin pienet muutokset proteiineissa ja ekspressiossa. Ongelma on kuitenkin menetelmän suuri toleranssi, +/- 30 % tai jopa enemmänkin. Saatuja tuloksia, kuten yllä olevia, tulee siis arvioida virhemarginaalit huomioiden.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oululaisyhtiö loi leikkurin kännykkäsäteilylle: ”Miljardihanat voisivat aueta”. 7.7.2015. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/oululaisyhtio-loi-leikkurin-kannykkasateilylle-miljardihanat-voisivat-aueta/RarN8TE2
  2. Mobile Phone Use and The Risk of Headache: A Systematic Review and Meta-analysis of Cross-sectional Studies. Jing Wang, Hui Su, Wei Xie & Shengyuan Yu. Scientific Reportsvolume 7, Article number: 12595 (2017). https://www.nature.com/articles/s41598-017-12802-9
  3. Pert­ti Salo­heimo: Matka­pu­he­limiin liittyy päänsäryn riski. Lääkä­ri­leh­ti 47/2017. Ks. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/matkapuhelimiin-liittyy-paansaryn-riski/
  4. Pidätkö luuria korvalla? Tutkimusten mukaan se haittaa aivojen toimintaa. 01.08.2018. https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/201808012201108773/
  5. IARC Classifies Radiofrequency Electromagnetic Fields as Possibly Carcinogenic to Humans IARC Press Release Nr. 208. 31.5.2011. Viitattu 24.5.2016.
  6. Foerster M. et al: A prospective cohort study of adolescents' memory performance and individual brain dose of microwave radiation from wireless communication. Environmental Health Perspectives, 2018. https://ehp.niehs.nih.gov/doi/10.1289/EHP2427
  7. Anna Schoeni et al: Memory performance, wireless communication and exposure to radiofrequency electromagnetic fields: A prospective cohort study in adolescents. Environment International, 2015; 85: 343. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160412015300659?via%3Dihub
  8. Marko Mannila: Tutkimus: pitkäaikainen matkapuhelimen käyttö aiheuttaa aivosyöpää. Suurkäyttäjät alttiita aivokasvaimille. Digitoday, 2.4.2006. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.5.2016. Suomi
  9. Marko Mannila: Tutkimus: pitkäaikainen matkapuhelimen käyttö aiheuttaa aivosyöpää. Suurkäyttäjät alttiita aivokasvaimille. Digitoday, 2.4.2006. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.5.2016. Suomi
  10. Mise à jour du téléphone NOKIA 6.1 (TA-1043) à la suite d’un dépassement de la limite réglementaire du DAS « tronc ». Ranskan radiotaajuisen säteilyn viraston (L’Agence nationale des fréquences) tiedote 12.07.2019. https://www.anfr.fr/toutes-les-actualites/actualites/mise-a-jour-du-telephone-nokia-61-ta-1043-a-la-suite-dun-depassement-de-la-limite-reglementaire-du-das-tronc/
  11. Oululaisyhtiö loi leikkurin kännykkäsäteilylle: ”Miljardihanat voisivat aueta”. 7.7.2015. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/oululaisyhtio-loi-leikkurin-kannykkasateilylle-miljardihanat-voisivat-aueta/RarN8TE2
  12. Mise à jour du téléphone NOKIA 6.1 (TA-1043) à la suite d’un dépassement de la limite réglementaire du DAS « tronc ». Ranskan radiotaajuisen säteilyn viraston (L’Agence nationale des fréquences) tiedote 12.07.2019. https://www.anfr.fr/toutes-les-actualites/actualites/mise-a-jour-du-telephone-nokia-61-ta-1043-a-la-suite-dun-depassement-de-la-limite-reglementaire-du-das-tronc/
  13. Nokia 6.1 matkapuhelimen käyttöohjeet, sivut 84-85. https://www.helpforsmartphone.com/public/fr/nokia/6-1/android-8-1/manual#84
  14. Saksan säteilyturvavirasto (Bundesamt fur strahlenscutz). http://www.bfs.de/SiteGlobals/Forms/Suche/BfS/EN/SARsuche_Formular.html?nn=6008110&sarBody=sarBody4&csstring_SARManufacturer=Microsoft__%2F__Nokia_1
  15. Altistumista voi vähentää yksinkertaisin keinoin – stuk www.stuk.fi. Viitattu 29.8.2015.
  16. http://www.verum-foundation.de/cgi-bin/content.cgi?id=euprojekte01 REFLEX-tutkimusprojekti (2003)
  17. D. Leszczynski, R. Nylund, S. Joenväärä, J. Reivinen: Applicability of discovery science approach to determine biological effects of mobile phone radiation. Proteomics, 2004, 4. vsk, s. 426-431. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.5.2016. English
  18. D. Leszczynski, S. Joenväärä, J. Reivinen, R. Kuokka: Non-thermal activation of the hsp27/p38MAPK stress pathway by mobile phone radiation in human endothelial cells: Molecular mechanism for cancer and blood brain barrier-related effects. Differentiation, 2002, 70. vsk, s. 120-129. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.5.2016. English