Wired

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Wired on amerikkalainen tietokonekulttuuria käsittelevä lehti.

Wired perustettiin vuonna 1993. Sen kultakausi koitti yhtä aikaa 1990-luvun pörssihuuman kanssa. Wired oli aikakautensa keskeisiä julkaisuja. Perustajansa Louis Rossetton mukaan Wiredin oli määrä olla 90-luvun Rolling Stone, ja joissakin suhteissa tämä onkin hyvä kuvaus. Lehti nosti Internetin yleiseen tietoisuuteen ja oli mukana nettikuplan kohotuksessa.

Harvinaisella tavalla Wired keskittyi teknologian sijaan kulttuuriin, joka muuttui ja kehittyi tietotekniikan vaikutuksesta tai siihen yhteydessä. Mukana olivat vahvasti myös liike-elämän ilmiöt sekä poliittiset näkemykset. Lehden toimittajakunta edusti erään tyyppistä liberalismia, kalifornialaista filosofiaa ja utopistista teknologiaoptimismia. Lehden suojelupyhimykseksi otettiin mediateoreetikko Marshall McLuhan.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wired herätti huomiota vallankumouksista pauhaavalla hypellään, silmiinpistävällä grafiikallaan ja harvinaisilla painoteknisillä ratkaisuillaan (kuten lämpöön reagoiva, pimeässä loistava tai metallinhohtoinen muste). Alkuvuosinaan lehti voitti useita alan palkintoja.

Lehden artikkelit julkaistiin kokonaan myös netissä. Lisäksi lehdestä tehtiin japanilainen ja brittiläinen painos. Lehden lisäksi julkaistiin kirjoja, oma osakeindeksi Wired 40 sekä HotWired-verkkosivusto, josta sikisivät www-sivuntekijöiden opas Webmonkey, hakukone Hotbot, sekä varhainen blogi Suck.com.

Vuosien saatossa lehteen ovat kirjoittaneet muun muassa Stewart Brand, Douglas Coupland, Joshua Davis, J. Bradford DeLong, Cory Doctorow, Esther Dyson, Mark Frauenfelder, William Gibson, George Gilder, Steven Johnson, Bill Joy, Mitch Kapor, Jon Katz, Kevin Kelly, Lawrence Lessig, Jaron Lanier, Steven Levy, Nicholas Negroponte, Rudy Rucker, Peter Schwartz, Bruce Sterling, R. U. Sirius ja Neal Stephenson.

Wiredissä on julkaistu muun muassa Bill Joyn merkittävä artikkeli Why the Future Doesn't Need Us. Lehden kuuluisimmat artikkelit ovat käsitelleet esimerkiksi vetytaloutta, avoimuutta muun muassa lähdekoodissa (kannessa Linus Torvalds), tekijänoikeusasioita (mukana Creative Commons -lisensoitu CD-levy), ulkoistamista sekä Top Ten -listojen vastaparia, erikoisuuksien markkinoita (ns. Long Tail).

Wiredin historia kulkee yhdensuuntaisesti erään alakulttuurin mukauttamisen kanssa: alkujaan muun muassa Mondo 2000 -lehdessä kehittynyt cyberkulttuuri tuli tunnetuksi Wiredissä, joka yhdisti siihen koreampaa pintaa ja rahan tuoksua. Pörssihuuman haihduttua Wiredistä tuli varovaisempi. Lähestyessään valtavirtaa Wired muuttui ulkoasultaan vähemmän haastavaksi.

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wired ilmestyy edelleen kuukausittain. Sitä julkaisee kiiltokantisista lehdistään tunnettu Condé Nast. Wired News -verkkosivu ja Wired-lehti eivät enää liity toisiinsa. Lehden nykyisen päätoimittajan Chris Andersonin aikana lehti on saanut useita palkintoja. Viime aikoina se on nostanut profiiliaan NextFest-festivaaleilla ja omaa nimeään kantavalla myymälällä.

Wired Science on Wired-lehden ja Public Broadcasting Service- eli PBS-televisiokanavan yhteinen tiedetelevisioohjelma, jota PBS lähettää. Ohjelma on nähtävissä myös ohjelman kotivivuilla.[1]

Sanottua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wiredin perimmäinen sanoma David Bennahumin mukaan:

»Teknologia, etenkin digitaalinen teknologia on jatkoa psykedeeliselle kuusikymmentäluvulle. Aikoinaan LSD:n oli määrä muuttaa maailma, mutta hanke epäonnistui, ja nyt tehtävän perivät tietokoneet. Koneen ja ihmisen yhteenliittymästä kannettu huoli on nautinnon ja samalla valaistumisen vastaista. Me näytämme tietä kulta-ajalle, digitaaliselle nirvanalle, jossa mielen ja ruumiin erottelu lakkaa, kun mieltä edustava binäärinen informaatio ja ruumiin biologinen DNA yhtyvät. Tämä lopulta kohottaa meidät lähemmäksi Jumalaa tai jotakin sen kaltaista. Teknologia on elävä olento. Ihmiset ovat vain syntyvän konetietoisuuden siittäjiä ja levittäjiä. Kaiken taustalla on ihmisen suunnitelman sijaan kohtalo, eikä valintojen tekeminen ole meidän vallassamme, minkä Wiredin perustajan Kevin Kellyn kirja Out of Control ilmoittaa. Historia on pahasta, koska historia on ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että kyberavaruus olisi kehittyvä olento. Historia osoittaa, että ennalta määrätyn tulemisen sijaan kyberavaruus suunniteltiin tietoisesti visionäärien toimesta tiettyyn tarkoitukseen. Tästä syystä teknologian historiaa ei koskaan kerrota Wiredissä, lukuun ottamatta bisneslegendoja jotka käsittelevät suurimpia epäonnistumisia tai menestystarinoita. Liike-elämä vastaa darwinilaisen kohtalon mallia kyberavaruuden kehityksestä; hallitsemattomuuden ajatus sopii hyvin yhteen laissez faire -oppia edustavan taloustieteen kanssa. On kaksi klaania, Verkottuneet ja Väsähtäneet. Lehden artikkeleiden tulee painottaa verkottuneiden klaanin seikkailuja Väsähtäneiden kustannuksella. Esimerkiksi Manhattan on väsähtänyt ja San Francisco verkottunut. Teknologiayhtiöiden johtajilla - verkottuneiden klaanin ruhtinailla - on näkemys, tulinen voima ja ylivertainen kyky rakentaa oikeamielinen, verkottunut tulevaisuus. Kaikki heidän tiellään oleva on väsähtänyttä ja sen kohtalo on kuolla sukupuuttoon evoluution lakien nojalla. Muiden tarpeista huolehtiminen on merkityksetöntä ajan haaskausta.»

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wired Science Public Broadcasting Service. Viitattu 19.1.2008.