Alzheimerin tauti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alzheimerin tauti
Normaalit ja Alzheimer–potilaan aivot.
Normaalit ja Alzheimer–potilaan aivot.
ICD-10 G30, F00
ICD-9 331.0, 290.1
OMIM 104300
MedlinePlus 000760
MeSH D000544

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus, jonka oireet johtuvat harmaan aivokudoksen[1] tuhoutumisesta ja aivojen surkastumisesta. Ensimmäisen sairaustapauksen kuvasi lääketieteelle vuonna 1906 saksalainen psykiatri Alois Alzheimer. Tauti rappeuttaa ihmisen muistin ja lopulta muutkin henkiset kyvyt sekä liikunta- ja puhekyvyn. Alzheimer-potilaista yhdeksällekymmenelle prosentille kehittyy jossain vaiheessa myös niin sanottuja käytösoireita, jotka voivat ilmetä käytännössä levottomana kuljeskeluna, huuteluna, tavaroiden kätkemisenä, ylimääräisenä vaatteidenvaihtona tai riisuutumisena, esineiden syömisenä, huomiota herättävänä seksuaalisena käyttäytymisenä tai itsensä vahingoittamisena[2]. Taudin näkyvät oireet kestävät keskimäärin kymmenen vuotta.

Esiintyvyys ja riskitekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin tauti aiheuttaa Suomessa 70 % dementioista.[3]

Sairaus, jota Alois Alzheimer piti "mielenkiintoisena poikkeustapauksena", on väestön ikääntymisen myötä tullut entistä yleisemmäksi. Alzheimerin taudin esiintyvyys on 1,4 prosentin luokkaa, sillä Suomessa arvioidaan olevan noin 80 000 eriasteista Alzheimerin tautia sairastavaa, joista noin 7 000 työikäisiä. 65–67-vuotiaista suomalaisista 2 % sairastaa tätä sairautta, ja yli 85-vuotiaista jo noin 35 prosenttia.

Vuosittain Suomessa todetaan noin 12 000 uutta tapausta. Vaikka Alzheimerin taudin riski on useimmissa länsimaissa aiempaa pienempi[4], väestön keskimääräisen eliniän noustessa sairaudesta on tulossa uusi kansantauti, ja merkittävämpi lääketieteellinen, sosiaalinen sekä taloudellinen haaste.[3][5]

Vaikka Alzheimerin tauti on leimallisesti ikääntyneemmän väestönryhmän vaiva, se saattaa joissain tapauksissa puhjeta jo ennen 50 vuoden ikää.[6] Downin oireyhtymää sairastavista joka ikinen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa dementiaoirein ilmenevään Alzheimerin tautiin. Down-naisilla dementiaoireet ilmenevät keskimäärin noin 40 vuoden ja miehillä noin 46 vuoden iässä.[7] Myös muusta syystä johtuva kehitysvamma lisää Alzheimerin taudin riskiä[8]. Muita riskitekijöitä ovat insuliiniresistenssi[9], alle kuusi vuotta kestänyt koulunkäynti, verisukulaisuussuhde dementiaa sairastaneeseen henkilöön, korkea kolesteroli, verenpainetauti, aivoverenkiertohäiriöt, keski-iän korkea verenpaine, seerumin suuri kolesterolipitoisuus, heikentynyt glukoosinsieto sekä mahdollisesti myös tupakointi, liikunnan puute ja vakavat aivovammat[10]. Tutkijat ovat myös esittäneet, että aivoihin päässyt herpes-simplex-virus saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä[11].

Varhain (keski-iässä) alkanut Alzheimerin tauti on perinnöllistä tyyppiä 5–10 prosentissa tapauksista ja kaikista Alzheimer-tapauksista perinnöllisiä on 0,5–1,0 prosenttia. On löydetty kolme Alzheimeriin liittyvää geenivirhettä, jotka aiheuttavat esiintyessään sairastumisen.[10] Näistä ApoE4-geeni) lisää naisten sairastumisriskiä [12].

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuskatsauksessa esitetään, että Alzheimerin tauti on tulehdussairaus, joka johtuu aivojen lepotilassa olevien bakteerien tai virusten aktivoitumisesta esimerkiksi stressiin liittyvän immuunijärjestelmän heikkenemisen seurauksena[13]. Lepotilassa olevat virukset kulkeutuvat aivoihin tyypillisesti hajukäämin kautta[14]. Oulun yliopistossa julkaistiin samana vuonna tutkimus, jonka mukaan Alzheimerin taudin oireet liittyisivät niin sanottujen happiradikaalien eli hapen haitallisten muotojen toimintaan[15]. Oulun yliopistossa saatu tulos sopii hyvin yhteen aiempien tutkimuslöydösten kanssa, sillä tulehduksissa syntyy vapaita happiradikaaleja[16]. Alzheimerin taudin voi eräiden tutkijoiden mukaan aiheuttaa herpesvirus, keuhkoklamydiabakteeri tai joku lukuisista spirokeettabakteereista[17].

Alzheimerin tautia sairastavan aivosolujen väliseen tilaan muodostuu amyloidiplakkia.[18] Amyloidiplakkia pidettiin aiemmin liukeamattomana, mutta nyt on havaittu, että elimistö kykeneekin poistamaan sitä[19] etenkin unen aikana, jolloin selkäydinneste huuhtelee tehokkaasti beeta-amyloidia pois aivoista[20].

Elimistön immuunipuolustusjärjestelmä kerryttää beeta-amyloidiplakkia virusten ja bakteerien ympärille tuhotakseen ne[21]. Löydös selittää ehkä sen, miksi Alzheimerin taudin hoitoon kehitetty plakkeja muodostavan betasekretaasientsyymin BACE1:n toimintaa estävä lääke lisää Alzheimer-oireita.[22]

Amyloidisaostumilla on aivojen omien hermoviestien kulkua häiritsevä ominaisuus, mistä aiheutuu Alzheimerin taudin oireita, jos elimistö ei kykene poistamaan niitä riittävän nopeasti.[23] Apoe-nimisen proteiinin perinnöllinen muoto apoe4 lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, sillä se hidastaa amyloidisakan poistumista aivoista[24].

Kolinergisen hypoteesin[25] mukaan taudin aiheuttaa asetyylikoliinin vähentynyt muodostuminen. Useimmat lääkehoidot ovat kehitetty tämän hypoteesin pohjalta.

On löydetty kolme Alzheimeriin liittyvää geenivirhettä, jotka aiheuttavat esiintyessään sairastumisen. Nämä geenivirheen aiheuttamat Alzheimertapaukset ovat kuitenkin erittäin harvinaisia, Suomessa tapauksia tunnetaan joitain kymmeniä. Näiden kolmen geenivirheen lisäksi tiedetään riskigeeni apolipoproteiini E 4, jota esiintyy useammin Alzheimeriin sairastuneilla. Riskigeeni ei kuitenkaan aina tarkoita, että henkilö sairastuu Alzheimeriin.[10]

Etanoliaineenvaihduntaan liittyvän ALDH2-entsyymin koodaavassa geenissä oleva mutaatio näyttäisi altistavan myöhäisvaiheen Alzheimersille.[26]

Alzheimerin taudin toteaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin tauti todetaan dementian ja depression arviointiin käytettävillä, yleensä henkilön muistia, matemaattisia ja avaruudenhahmottamiseen liittyviä kykyjä mittaavilla haastatteluilla (MMSE ja CERAD).[27]. Hajuaistin tutkimisen tulisi kuulua kliiniseen selvittelyyn pyrittäessä Alzheimerin taudin varhaiseen toteamiseen, sillä Alzheimer-potilaiden hajujen tunnistamiskyky heikkenee jo silloin, kun muistin alueella voidaan todeta vasta ensimmäisiä muutoksia[28].

Hajujen tunnistus on verrokkeja heikompaa kuin myös Alzheimer-potilaiden ensimmäisen asteen sukulaisilla sekä niillä, joilla on huomattava geneettinen riski sairastua Alzhemerin tautiin. Tauti vaikuttaa ensimmäisenä hippokampukseen, jonka tilavuudesta voi arvioida onko kudoskatoa tapahtunut. Vuonna 2011 Suomessa käyttöön otettava menetelmä taudin toteamiseksi sisältää uuden mittaustavan, jossa aivojen magneettikuvia ei enää arvioida silmämääräisesti vaan mittaluku lasketaan kuvasta automaattisesti. Kun arvion teko kesti aiemmin tunteja, uudella menetelmällä saadaan tarkka tieto kolmessa minuutissa.[29]

Tauti voidaan todeta myös veritutkimuksella mittaamalla verestä tiettyjen proteiinien pitoisuudet. Jotkut proteiineista ovat tulehdusten merkkiaineita, ja siksi onkin arvioitu, että osa Alzheimer-dementioista olisi tulehdusperäisiä.[30]

Alzheimerin taudin eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin taudin eteneminen voidaan jakaa eri vaiheisiin. Ensimmäinen vaihe on lievä, toinen keskivaikea ja kolmas vaikea tai syvä Alzheimer. Sairauden eteneminen vaiheesta toiseen on hyvin yksilöllistä. Yleensä potilasta vaivaavat muistihäiriöt jo ennen diagnoosia.

Sairauden keston uskotaan olevan keskimäärin kymmenen vuoden paikkeilla, mutta toisilla se saattaa kestää muutaman vuoden ja toisaalta joillakin jopa yli kaksikymmentä vuotta.

Lievä vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alussa sairauden merkkejä on vaikea erottaa normaalista, jokaiselle silloin tällöin sattuvasta asioiden unohtelusta. Henkilö, joka on sairastunut Alzheimerin tautiin alkaa kuitenkin vähitellen unohdella asioitaan entistä useammin. Osalla potilaista esiintyy muistihäiriöiden sijaan persoonallisuuden muutoksia, puheen ja kirjoittamisen vaikeuksia tai haasteita arjen askareiden toteuttamisessa[31].

Lievään vaiheeseen kuuluu tyypillisesti myös uusien asioiden oppimisen vaikeutuminen, ja potilas saattaa helposti eksyä uudessa ympäristössä, esimerkiksi lomamatkoilla. Hänen voi olla vaikea löytää sanoja kuvaillakseen jotain. Työelämässä toimiminen vaikeutuu. Uudet ihmiset ja tilanteet kuormittavat sairastunutta tavanomaista enemmän. Henkilö voi olla masentunut ja vetäytyvä. Jos hän itse huomaa, ettei kaikki ole kunnossa, hän saattaa yrittää peittää sitä muun muassa tarkkailemalla keskustelukumppaneitaan varmistaakseen, että puhuu samasta asiasta. Uusista asioista puhuttaessa hän saattaa kommentoida keskustelua sanomalla: ”Noin minäkin olen lukenut/kuullut.” Osassa tapauksista taas käy niin, ettei Alzheimerin tautiin sairastunut itse huomaa itsessään tapahtunutta muutosta ja kun omaiset alkavat puhua hänelle siitä, hän voi yllättyä ja saattaa jopa loukkaantuakin. Omaisten voi olla vaikea saada häntä suostumaan muistitutkimuksiin, kun hän vakuuttelee olevansa terve. Tavaroiden hukkaaminen saattaa aiheuttaa vainoharhaisuutta tai aggressiivisuutta. Potilas selviytyy vielä kotona, jos saa monimutkaisimpiin kotitöihin apua.

Keskivaikea vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskivaikean Alzheimerin vaiheen aikana tapahtuu monia muutoksia, jotka heikentävät itsenäistä selviytymistä. Sairaudentunto katoaa, eli henkilö ei enää ymmärrä olevansa sairas. Tässä vaiheessa monet muuttavat hoitokotiin. Potilaan paikantaju häviää, ja hän eksyy myös tutussa ympäristössä. Apua tarvitaan pukeutumisessa, ja aamulla saattaa vaatteiden löytäminen olla vaikeaa. Potilaalla on ongelmia tunnistaa läheisiään ja muistaa heitä. Potilas oireilee laihtumalla, vaikka söisikin hyvin. Lisäksi hänellä on erilaisia harhaluuloja, ja vuorokausirytmi alkaa järkkyä. Hänen muististaan saattaa olla kadonnut vuosikymmeniä, jopa yli puoli vuosisataa esimerkiksi niin, että hän kuvittelee 2010-luvulla elävänsä 1950-lukua ja luulee, että Suomen istuva presidentti on Juho Kusti Paasikivi tai Urho Kekkonen. Potilas voi luulla, että hänellä on pieniä lapsia, vaikka kaikki hänen lapsensa olisivat jo keski-iän ylittäneitä. Jos muita sairauksia ei ole, ovat potilaan ruumiillinen kunto ja liikuntakyky hyvät. Hän elää suhteellisen onnellisena omassa maailmassaan, eikä ole syytä lähteä vakuuttelemaan hänelle, että hänellä on Alzheimerin tauti tai tyrkyttämään hänelle tietoa vaikkapa siitä, mitä vuotta eletään, kuka on Suomen presidentti tai minkä ikäisiä hänen lapsensa ovat. Sellainen voisi tuottaa hänelle jopa mielipahaa. Tässä vaiheessa on syytä tehdä edunvalvontajärjestelyitä, sillä potilas ei ole enää oikeustoimikelpoinen. Kotona asuminen on mahdollista ainoastaan jatkuvan silmälläpidon alaisena. Vaihe kestää yleensä noin 2–4 vuotta, joskin yksilölliset poikkeamat ovat mahdollisia.

Syvä vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syvän Alzheimerin vaihe on sairauden lopullinen vaihe. Omaisille se on henkisesti raskasta aikaa. Potilas on jatkuvan laitoshoidon tarpeessa, sillä hän tarvitsee apua kaikissa jokapäiväisen elämän toiminnoissa. Hygieniasta on huolehdittava, sillä virtsan ja ulosteen pidättämisen kyky on hävinnyt. Potilasta on syötettävä, nielemiskyky säilyy pitkään. Potilas ei tunnista läheisiään eikä ylipäänsä muitakaan ihmisiä. Hän ei ymmärrä puhetta, ja puheen tuotto on lähinnä sanojen ja äänteiden toistamista. On tapauksia joissa Alzheimerpotilas ymmärtää laulua. Hän muistaa yhä nuoruutensa kappaleita ja nauttii niiden kuuntelemisesta/laulamisesta läheisten tai muiden ihmisten kanssa. Minkäänlaista paikan ja ajan tajua ei ole. Keho jäykistyy, minkä tuloksena kävelykyky heikkenee ja häviää. Joillakin esiintyy epileptisiä kohtauksia ja lihasten nykimistä ja kouristeluja. Joillakin potilailla esiintyy näköharhoja: hoitaja saattaa olla potilaan äiti, puoliso, isä ja huoneessa saattaa olla kissa jne. Vaihe kestää keskimäärin noin 1–5 vuotta, mutta yksilölliset poikkeamat ovat mahdollisia. Kuoleman saattaa aiheuttaa influenssa tai keuhkokuume (kuten Yhdysvaltain entisen presidentin, Ronald Reaganin tapauksessa).

Sairauden hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin tautia ei voida toistaiseksi parantaa. Potilaan oloa voidaan kuitenkin helpottaa ja oireita voidaan lievittää väliaikaisesti myös lääkkeillä.

Hoidon tavoitteina on potilaan toimintakyvyn ylläpitäminen, turvallisen kotona asumisen mahdollistaminen ja elämänlaadun parantaminen sekä hänen läheistensä jaksamisen tukeminen. Hoitoon kuuluvat riittävä ja monipuolinen ravinto, liikunta, ulkoilu sekä potilaan tarpeista huolehtiminen. Potilas tarvitsee myös virikkeitä, toimivaa ystäväpiiriä ja läheisiä ihmisiä. Kotona pitää tehdä järjestelyitä, jotka vähentävät tapaturmia, kuten turvalieden ja korotettujen tuolien hankkiminen sekä kynnysten poistaminen.

Elintapahoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvä kunto auttaa Alzheimerin tautia sairastavia, sillä varhaisvaiheessa hyväkuntoisilla ihmisillä on vähemmän vaurioita hippokampuksen alueella. Yhdysvaltojen Alzheimer-yhdistyksen lääketieteellisen toimikunnan puheenjohtajan Sam Gandyn mukaan sairastuneenakaan ei ole liian myöhäistä hankkia hyvää fyysistä kuntoa. Kansasin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana yli 60-vuotiaita, 56 tervettä ja 60 Alzheimerin tautia sairastavaa[32]

Probioottihoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan probioottien eli terveyttä edistävien bakteerien lisääminen ravintoon paransi Alzheimer-potilaiden kognitiivista suoriutumista verrattuna verrokkeihin. Koehenkilöt nauttivat päivittäin maitoa, johon oli lisätty Lactobacillus acidophilusta, Lactobacillus caseita, Bifidobacterium bifidumia sekä Lactobacillus fermentumia.[33]

Lääkehoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin tauti on ensimmäinen dementiasairaus, johon on kehitetty oireita lievittävää lääkehoitoa ja ensimmäinen lääke tuli markkinoille vuonna 1997lähde?. Nykyisin käytettävät Alzheimer-lääkkeet lievittävät Alzheimerin oireita väliaikaisesti, mutta eivät hidasta eivätkä pysäytä sairauteen liittyvää aivojen ennenaikaista rappeutumista[34]. Alzheimeriin taudin hoitoon yritetään kehittää jatkuvasti nykyistä tehokkaampia lääkkeitä, mutta vuoden 1998 jälkeen vähintään 120 kehitteillä olleen Alzheimer-lääkkeen tuotekehitys on epäonnistunut.[35] Aiemmin uskottiin 1980-luvulla keksittyyn amyloidihypoteesiin, jonka mukaan sairaus alkaisi beeta-amyloidin kertymisestä aivoihin[36]. Perusongelmana on siksi ollut, että lääketutkimuksessa on keskitytty kehittämään lääkkeitä, joiden tarkoituksena on ollut estää amyloidiplakin muodostumista[37][38], vaikka amyloidiplakki onkin itse asiassa tärkeä osa sairauden etenemistä hidastavaa immuunipuolustusta. Muistisairauksiin kehitetyt lääkkeet saattavat aiheuttaa huonovointisuutta ja ulostusongelmia[39].

Hoito antikoliiniesteraaseilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin taudissa eräs biokemiallisesti selvä muutos on aivojen kolinergisen toiminnan heikkeneminen; parasympatomimeetit puolestaan aiheuttavat kolinergistä stimulaatiota.[40] aktivoiden aivokuoren hermosoluja[41]. parasympatomimeettejä ovat (donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini).

Muut lääkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos Antikoliiniesteraasi-estäjä ei sovi potilaalle, voidaan häntä hoitaa memantiinilla, joka estää liiallista glutamaatti-välittäjäainevaikutusta[42]. AKE-estäjän ja memantiinin yhdistelmähoitoa käytetään taudin edetessä tai kun ilmaantuu käytöshäiriöitä[43]. Edellä mainitut lääkkeet eivät paranna muistia, mutta tekevät potilaista aktiivisempia, aloitekykyisempiä ja rauhallisempia[44], mikä helpottaa erityisesti omaishoitajien taakkaa.

Koe-eläimillä on saatu lupaavia tuloksia muistisairaiden hiirten hoidossa kuukautiskipuihin yleisesti käytetyllä mefenaamihapolla, joka kohdistuu aivosoluja tuhoavaan NLRP3 inflammasome - kanavaan[45].

Lääkitys tehostaa hermosolujen välistä viestintää parantaen näin älyllistä suorituskykyälähde?.

Joka kolmas Alzheimerin tautia sairastavista käyttää Suomessa psykoosilääkkeitä, joita määrätään usein niin sanottuihin käytöshäiriöihin. Psykoosilääkkeitä käyttävien Alzheimer-potilaiden dementia etenee kuitenkin lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin muiden.[46] Psykoosilääkkeiden käyttöön muistisairailla liittyy myös suurentunut kuoleman riski[47] sekä suurentunut riski saada dementialle altistavia sydänvaivoja[48]. Psykoosilääkkeiden käyttö lisää merkittävästi myös vanhusten kaatumisia.[49]

Alzheimerlääkitys on kallista. Kela-korvausta varten on hankittava B-1 lausunto. Alzheimer-potilaalle sen kirjoittaa neurologi, geriatri tai psykogeriatri. Jos korvaushakemus hyväksytään, potilas kustantaa lääkityksestään puolet ja Kela toisen puolen. Hyväksymispäätös ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Korvauspäätöksiä ei ole aina tehty laitoshoidossa oleville, mutta käytännössä on tapahtunut muutoksia. Korvaus koskee vain lievää tai keskivaikeaa Alzheimeria sairastavia potilaita.

Yhdysvalloissa kehittiin 2010-luvun alussa lääke, joka esti plakkeja muodostavan betasekretaasientsyymin BACE1:n toimintaa, mutta lääke päinvastoin lisäsi Alzheimer-oireita[50].

Sairauden ennaltaehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riskiryhmiä voisi seuloa esiin ehkä hajuntunnistuskokeella, koska hajujen tunnistus on verrokkeja heikompaa niillä, joilla on huomattava geneettinen riski sairastua Alzhemerin tautiinHajuaistin muutokset Alzheimerin taudin varhaisena oireena. Matti Jokelainen ja Veijo Pulliainen. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94072.pdf.

Alzheimerin taudin ehkäisyssä on oleellista myös suojata pää vammoilta, aivojen käyttäminen kaikissa ikävaiheissa ja terveet elämäntavat, kuten monipuolinen ruoka ja liikunta. Antioksidantteja ja tulehduskipulääkkeitä pidetään mahdollisesti alzheimerin taudilta suojaavina tekijöinä.[51]

E-vitamiinilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia Alzheimerin taudin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.[52][53] D-vitamiinin puute saattaa lisätä riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.[54] Suuret päivittäiset annokset B-vitamiineja voivat vähentää sairauden puhkeamisen riskiä, sillä B-vitamiinien tiedetään vaikuttavan homokysteiinin määrään veressä. Korkea homokysteiinipitoisuus liittyy Alzheimerin taudin riskiin.[55] Myöhemmässä iässä aivojen käytön (esim. sudokut) on todistettu vähentävän riskiä sairastua.

Tutkimuksessaan vuodelta 2006 Eubanks ym. analysoivat tietokone- ja laboratoriomallien avulla kannabiksen aktiivisen ainesosan tetrahydrokannabinolin (THC) vaikutuksia Alzheimerin taudin kannalta tärkeisiin molekyyleihin. He osoittivat, että THC inhiboi kilpailevasti asetyylikolinesteraasientsyymiä sekä estää beeta-amyloidipeptidin aggregoitumista. Molemmat näistä tekijöistä ovat oleellisia Alzheimerin taudin kehittymisessä. Tutkijat pitävät mahdollisena, että THC:sta ja sen kaltaisista molekyyleista voisi tulevaisuudessa kehittää hoitomuodon Alzheimerin tautiin.[56]

Columbia-yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Alzheimer-riskiä voisi pienentää vähän tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävällä ravinnolla.[57]

Tunnettuja Alzheimerin tautiin sairastuneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tutkimus kehittää Alzheimer-diagnostiikkaa. 20.04.2012. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/04/20/tutkimus-kehittaa-alzheimer-diagnostiikkaa
  2. Tunnista epätyypillinen alzheimer. Vuokko Sipponen. http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/tunnista_epatyypillinen_alzheimer
  3. a b Tuula Pirttilä, Riitta Aejmelaeus, Kari Alhainen, Timo Erkinjuntti, Hannu Koponen, Marja Puurunen, Minna Raivio, Ari Rosenvall, Jaana Suhonen, Risto Vataja: Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettaman työryhmän hoitosuositus) Käypä hoito, 29.3.2006. Duodecim. http://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50044.pdf (pdf) Viitattu 19.3.2010.
  4. https://www.alz.org/documents_custom/2016-facts-and-figures.pdf
  5. http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/n/NT0000379A.html
  6. Terveyskirjasto, Alzheimerin tauti
  7. Eeva Grönstrand: Lääkekorvaukset kiven sisässä. http://www.kehitysvammaliitto.fi/suomeksi/julkaisut/ketju/ketju-arkisto/ketju-2007/ketju-12007/
  8. Maura Ryömä: Autismikirjon ihmisillä kohonnut riski kuolla ennenaikaisesti. 29.4.2016. http://www.puoltaja.fi/blogi/autismikirjon-ihmisilla-suuri-riski-kuolla-ennenaikaisesti
  9. Insulin resistance increases risk for Alzheimer's disease, study finds. July 27, 2015. https://www.sciencedaily.com/releases/2015/07/150727130816.htm
  10. a b c http://www.alzheimerinfo.fi/alzheimerin-tauti/alzheimerin-taudin-aiheuttajaa-ei-tunneta
  11. pauli.poutanen: Tutkimustulos: Herpes voi lymyillä aivoissasi. 4.11.2016. http://www.iltalehti.fi/terveys/2016110422564958_tr.shtml?_ga=1.236774786.2028717673.1472782905
  12. Alzheimer-riskiä lisäävä geenimuunnos vaikuttaa vain naisiin, yle 13.6.2012
  13. Researchers Identify Virus and Two Types of Bacteria as Major Causes of Alzheimer’s. Neuroscience News 9.3.2016. http://neurosciencenews.com/microbes-alzheimers-neurology-3826/
  14. Researchers Identify Virus and Two Types of Bacteria as Major Causes of Alzheimer’s. Neuroscience News 9.3.2016. http://neurosciencenews.com/microbes-alzheimers-neurology-3826/
  15. Bakteereista tehtiin mullistava löytö Oulun yliopistossa – tutkimus kesti liki kymmenen vuotta. 14.3.2016. http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/bakteereista-tehtiin-mullistava-loyto-oulun-yliopistossa-tutkimus-kesti-liki-kymmenen-vuotta/722642/
  16. Antti Voutilainen: Roskaruoan haittavaikutukset kuriin, mutta että appelsiinimehulla? 1.04.2010. http://www.tohtori.fi/?page=4031888&id=7973599
  17. Microbes and Alzheimer’s Disease. Journal of Alzheimer’s Disease, vol. 51, no. 4, pp. 979-984. 12.3.2016.
  18. Tiede 12/2008, sivu 44, Dementiakin voi olla tartuntatauti: Hermosto rappeutuu samoin.
  19. Mari Heikkilä: Tutkijat: Herpes voi olla Alzheimerin taudin alku. Helsingin Sanomat 13.6.2016, B8. http://www.hs.fi/tiede/a1465446083416
  20. Emily Underwood: Sleep: The Ultimate Brainwasher? 17.10.2013 http://www.sciencemag.org/news/2013/10/sleep-ultimate-brainwasher
  21. Mari Heikkilä: Tutkijat: Herpes voi olla Alzheimerin taudin alku. Helsingin Sanomat 13.6.2016, B8. http://www.hs.fi/tiede/a1465446083416
  22. Alzheimerin tauti voi huonontaa muistia, Tiedon jyvät, Helsingin Sanomat 28.2.2012 s. D1
  23. Mari Heikkilä: Tutkijat: Herpes voi olla Alzheimerin taudin alku. Helsingin Sanomat 13.6.2016, B8. http://www.hs.fi/tiede/a1465446083416
  24. Mari Heikkilä: Tutkijat: Herpes voi olla Alzheimerin taudin alku. Helsingin Sanomat 13.6.2016, B8. http://www.hs.fi/tiede/a1465446083416
  25. Francis P. T., Palmer, A. M., Snape M., Wilcock G. K.: The cholinergic hypothesis of Alzheimer's disease: a review of progress. (pmid 10071091, pmc 1736202) Journal of neurology, neurosurgery, and psychiatry, February 1999, 66. vsk, nro 2, s. 137–147. (englanniksi)
  26. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1196/annals.1293.004/abstract
  27. 2.2. MMSE -testi, Manuaaliset mittarit, Dementian ja depression haitta-asteen arvioiminen, Vanhustyössä käytettäviä mittareita, Hanna Hyttinen, Yliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu
  28. Matti Jokelainen ja Veijo Pulliainen. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94072.pdf
  29. Uusi menetelmä tunnistaa Alzheimerin hetkessä 16.2.2010. Yle.fi. Viitattu 11.6.2010.
  30. Alzheimerin taudin voi varmistaa verikokeella Yle.fi, Terveys ja hyvinvointi. 14.9.2010. Viitattu 14.9.2010.
  31. Alzheimerin ensioireet ovat muutakin kuin muistihäiriöitä
  32. Fitness protects brain in Alzheimer's patients Viitattu 29.6.2016. en-GB
  33. Probiotic drink improves memory in people with Alzheimer’s disease. 11.11.2016. http://www.alzheimersresearchuk.org/probiotic-drink-improves-memory-people-alzheimers-disease/
  34. Alzheimerin taudin nykyhoito ja lääkekehityksen haasteet Merja Hallikainen. Sic! Lääketietoa Fimeasta 1/2014. http://sic.fimea.fi/1_2014/alzheimerin_taudin_nykyhoito_ja_laakekehityksen_haasteet
  35. Tiina Länkinen: Isot odotukset kaatuivat: Lupaava Alzheimer-lääke ei tehoakaan. Yle uutiset -sivusto 23.11.2016. http://yle.fi/uutiset/3-9311323
  36. Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2008;124(17):1969-78. http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku;jsessionid=2F846164C66289EB833BDB50C4419B13?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo97473
  37. ncbi.nlm.nih.gov
  38. Ncbi.nlm.nih.gov Takashima A. Journal of Alzheimers Disease GSK-3: 2006;9(3 Suppl):309-317. "is essential in the pathogenesis of Alzheimer's disease."
  39. Hoivakoti lopetti turhat lääkkeet – tulos: Vanhukset nousivat sängyistään, lähtivät liikkeelle ja alkoivat syödä itse. Yle Uutiset 1.12.2016. http://yle.fi/uutiset/3-9323117
  40. Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko: Farmakologia ja toksikologia. Medicina Oy. Alzheimerin taudin lääkkeet.
  41. Alzheimerin taudin nykyhoito ja lääkekehityksen haasteet. Merja Hallikainen. Sic! Lääketietoa Fimeasta 1/2014. http://sic.fimea.fi/1_2014/alzheimerin_taudin_nykyhoito_ja_laakekehityksen_haasteet
  42. Alzheimerin taudin nykyhoito ja lääkekehityksen haasteet Merja Hallikainen. Sic! Lääketietoa Fimeasta 1/2014. http://sic.fimea.fi/1_2014/alzheimerin_taudin_nykyhoito_ja_laakekehityksen_haasteet
  43. Alzheimerin taudin nykyhoito ja lääkekehityksen haasteet Merja Hallikainen. Sic! Lääketietoa Fimeasta 1/2014. http://sic.fimea.fi/1_2014/alzheimerin_taudin_nykyhoito_ja_laakekehityksen_haasteet
  44. Alzheimerin taudin nykyhoito ja lääkekehityksen haasteet Merja Hallikainen. Sic! Lääketietoa Fimeasta 1/2014. http://sic.fimea.fi/1_2014/alzheimerin_taudin_nykyhoito_ja_laakekehityksen_haasteet
  45. Anti-inflammatory drug shows promise for Alzheimer's disease treatment Mefenamic acid reversed memory problems in mice, suggesting the NSAID could do the same for humans, say researchers. Stephen Feller Aug. 11, 2016. http://www.upi.com/Health_News/2016/08/11/Anti-inflammatory-drug-shows-promise-for-Alzheimers-disease-treatment/9711470920741/
  46. Psykoosilääkitys saattaa nopeuttaa dementian etenemistä - Uutisia sydämestä - Sydän - Terveysklinikat - Tohtori.fi www.tohtori.fi. Viitattu 5.4.2016.
  47. Psykoosilääkkeet yhteydessä keuhkokuumeriskiin Alzheimerin tautia sairastavilla. Itä-Suomen yliopisto. http://www.uef.fi/-/psykoosilaakkeet-yhteydessa-keuhkokuumeriskiin-alzheimerin-tautia-sairastavilla
  48. Skitsofreniaa sairastavat myös dementian vaarassa. Terve.fi. http://www.terve.fi/skitsofrenia/83566-skitsofreniaa-sairastavat-myos-dementian-vaarassa%7Cnimeke=
  49. Suomen lääkärilehti 12.03.2009: Harva vanhus innostuu kuntoilemaan.Vanhukset kaatuvat kotonaan eniten aamuisin ja iltaisin
  50. Alzheimerin tauti voi huonontaa muistia, Tiedon jyvät, Helsingin Sanomat 28.2.2012 s. D1
  51. Duodecim
  52. Alzheimerin taudin lääkehoidosta
  53. Tabet N, Birks J, Grimley Evans J. Vitamin E for Alzheimer's disease. Cochrane Review. CD002854. In: The Cochrane Library, Issue 4, 2004.
  54. Rutz HP: Alzheimer's disease and angiogenesis. Lancet 2003
  55. Tutkimus: B-vitamiini saattaa lykätä Alzheimerin tautia Yle.fi. 9.9.2010. Viitattu 9.9.2010.
  56. Eubanks LM, Rogers CJ, Beuscher AE 4th, Koob GF et al. (2006) "A molecular link between the active component of marijuana and Alzheimer's disease pathology." Mol Pharm. 2006 3(6):773–7. PMID 17140265
  57. Yian Gu ym.: Food Combination and Alzheimer Disease Risk. Archives of Neurology, 2010, 2010. vsk, nro 67(6). American Medical Association. doi:10.1001/archneurol.2010.84. Artikkelin verkkoversio (html) Viitattu 6.6.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]