Alzheimerin tauti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alzheimerin tauti
Normaalit ja Alzheimer–potilaan aivot.
Normaalit ja Alzheimer–potilaan aivot.
Luokitus
ICD-10 G30, F00
ICD-9 331.0, 290.1
OMIM 104300
MedlinePlus 000760
MeSH D000544

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus, ja se aiheuttaa harmaan aivokudoksen[1] tuhoutumista ja aivojen surkastumista. Tauti vaurioittaa myös aivojen kemiallisia järjestelmiä.[2] Alzheimerin taudin tunnusmerkkejä ovat alueellinen aivorappeuma, aivojen väärin laskostuneet tau-säeikimput ja beta-amyloidikertymät, ohjelmoitua solukuolemaa kiihdyttävien geenien aktivaatio, oksidatiivinen stressi[3] ja aivojen krooninen tulehdus[4]. Alzheimer diagnosoidaan väärin laskostuneiden tau-säeikimppujen ja beta-amyloidikertymien perusteella, vaikka niitä esiintyy myös oireettomilla potilailla. Jopa puolella Alzheimer-potilaista esiintyy sekamuotoinen taudinkuva, joka sisältää piirteitä monesta eri neurodegenerativiisesta sairaudesta.[5]

Sairaus sai nimensä saksalaisen psykiatrin Alois Alzheimerin mukaan, joka kuvasi sairauden ensimmäisen kerran vuonna 1906.

Alzheimerin tauti rappeuttaa ihmisen muistin ja lopulta muutkin henkiset kyvyt sekä liikunta- ja puhekyvyn. Tauti lisää tyypillisesti myös tunneherkkyyttä[6] ja 90 prosentilla kehittyy jossain vaiheessa myös käytösoireita,[7] jotka voivat ilmetä raivokohtauksina,[6] levottomana kuljeskeluna, tavaroiden kätkemisenä, ylimääräisenä vaatteidenvaihtona tai riisuutumisena, esineiden syömisenä, huomiota herättävänä seksuaalisena käyttäytymisenä tai itsensä vahingoittamisena[7]. Apatia, masennus ja ahdistuneisuus ovat tavallisimpia Alzheimer-potilaan psyykkisiä oireita[8].

Alzheimerin tauti aiheuttaa usein myös vuorokausirytmin häiriöitä ja unen tarpeen lisääntymistä.[9] Taudin näkyvät oireet kestävät keskimäärin kymmenen vuotta ennen kuolemaa.

Esiintyvyys ja riskitekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin tautia esiintyy ensisijaisesti vanhuksilla. Alzheimerin tauti aiheuttaa Suomessa 70 prosenttia dementioista.[10] Alzheimerin taudin esiintyvyys on 1,4 prosentin luokkaa, sillä Suomessa arvioidaan olevan noin 80 000 eriasteista Alzheimerin tautia sairastavaa, joista lähes joka kymmenes eli noin 7 000 on vielä työiässä. 65–67 -vuotiaista suomalaisista 2 prosenttia sairastaa tätä sairautta, ja yli 85-vuotiaista jo noin 35 prosenttia. Naisilla on miehiä suurempi riski sairastua Alzheimeriin.[11]

Vuosittain Suomessa todetaan noin 12 000 uutta tapausta. Vaikka Alzheimerin taudin riski on useimmissa länsimaissa aiempaa pienempi[12], väestön keskimääräisen eliniän noustessa sairaudesta on tulossa uusi kansantauti, ja aiempaa merkittävämpi lääketieteellinen, sosiaalinen sekä taloudellinen haaste.[10][13]

Vaikka Alzheimerin tauti on leimallisesti ikääntyneen väestönryhmän vaiva, se saattaa joissain tapauksissa puhjeta jo ennen 50 vuoden ikää.[14] Downin oireyhtymää sairastavista jokainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa dementiaoirein ilmenevään Alzheimerin tautiin. Down-naisilla dementiaoireet ilmenevät keskimäärin noin 40 vuoden ja miehillä noin 46 vuoden iässä.[15] Vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan kaikilla 40-vuotiailla Downin oireyhtymäisillä on havaittavissa diagnoosiin riittävät Alzheimerin taudin elimelliset oireet, mutta vain 2–5 prosentilla esiintyisi dementiaoireita jo tuossa iässä. Osuus kasvaa 70 prosenttiin 70-vuotiaiden ryhmässä.[5] Myös muusta syystä johtuva kehitysvamma lisää Alzheimerin taudin riskiä.[16]

Vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan diabetes, korkea verenpaine, ylipaino, tupakointi, masennus, liikunnan puute ja vähäinen koulutus muodostaisivat yhteensä jopa puolet Alzheimerin taudin kokonaisriskistä.[17] Muita riskitekijöitä ovat altistuminen torjunta-aineille[18], insuliiniresistenssi[19], verisukulaisuussuhde dementiaa sairastaneeseen henkilöön, korkea kolesteroli, aivoverenkiertohäiriöt, heikentynyt glukoosinsieto sekä mahdollisesti myös vakavat aivovammat.[20]

Tutkijat ovat myös esittäneet, että aivoihin päässyt herpes simplex -virus saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä.[21] On myös huomattu, että mitä useampi hammas ihmiseltä puuttuu, sitä suurempi riski hänellä on sairastua Alzheimeriin.[22]

Cambridgen yliopistossa vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan Alzheimerin ikävakioitu esiintyvyys on länsimaissa noin kymmenen prosenttia suurempi kuin kehittyvissä maissa. Tutkijoiden mukaan noin 40 prosenttia erosta johtuisi siitä, että kehitysmaiden asukkaat altistuvat elämänsä aikana useammin mikrobeille, millä on tärkeä rooli muun muassa elimistön immuunipuolustuksesta vastaavien T-valkosolujen kehittymisessä.[23][24]

Keski-iässä alkanut Alzheimerin tauti on perinnöllistä tyyppiä 5–10 prosentissa tapauksista ja kaikista Alzheimer-tapauksista perinnöllisiä on 0,5–1,0 prosenttia. On löydetty kolme Alzheimeriin liittyvää geenivirhettä, jotka aiheuttavat esiintyessään sairastumisen.[20] Myös useiden tulehduksellisten sairauksien riskiä lisäävä immuunipuolustusta heikentävä[25] ApoE4-geeni lisää naisten sairastumisriskiä.[26]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimer-potilaiden toimintakyky heikentyy yleensä tasaisesti. Potilaalla on aluksi vaikeuksia etenkin episodisen muistin toiminnassa[27] ja muuta lievää kognitiivista heikentymistä[28] kuten vaikeuksia monimutkaisissa suorituksissa.[29]

Keskivaiheelle on tyypillistä muun muassa se, että potilas laihtuu, vaikka syö normaalisti. Ruumiillinen kunto on kuitenkin hyvä, eikä potilas tunne olevansa sairas, vaikka hänen kaikki toimintansa on hidastunutta. Useimpien päättelyä ja muistamista vaativien tehtävien suorittaminen ei myöskään onnistu enää ilman apua.[30]

Pitkälle edenneeseen Alzheimerin tautiin liittyy dementiaoireyhtymä. Potilaan tiedonkäsittely on silloin laajalti heikentynyt.[28] Taudin loppuvaiheen pituus on 1–5 vuotta. Loppuvaiheen oireita ovat paikan ja ajan tajun häviäminen, vaikeus tunnistaa omaa peilikuvaansa ja läheisiä ihmisiä ja vaikeus erottaa elävää ihmistä televisiolähetyksen kuvasta. Kyky puhua ja ymmärtää puhetta vaikeutuu tai häviää, raajat jäykistyvät ja kävelykyky heikentyy tai häviää. Potilaalle tulee lisäksi virtsan- ja ulosteenpidätysongelmia ja joillekin myös epileptisiä kohtauksia ja lihasnykimisiä. Potilas menettää myös kyvyn syödä itse, eikä pysty lopulta edes nielemään hänelle syötettyä ruokaa.[31]

Kaikki oireet eivät tule kuitenkaan yhtä aikaa, ja Alzheimer-potilas saattaa esimerkiksi kyetä tunnistamaan ihmiset äänestä, vaikka ei kykenisi enää tunnistamaan heitä ulkonäön perusteella.[32]

Alzheimerin tauti aiheuttaa myös psykiatrisia oireita, joista apatia on kaikkein yleisin.[33]

Elimelliset muutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimer-potilaiden aivoissa on nähtävissä suuria määriä beeta-amyloidiplakkia jo kaksikymmentä vuotta ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista.[34] Alzheimerin tautiin liittyvä dementia korreloi suoraan aivojen synapsien vähenemisen kanssa[35], vaikka synapseja alkaakin tuhoutua jo paljon ennen oireiden ilmenemistä[36]. Aivojen ensimmäisten patologisten muutosten on havaittu kehittyvän ohimolohkon sisäosiin jopa vuosikymmeniä ennen kliinisten oireiden ilmaantumista.[28] Vaurioituminen leviää ohimolohkon muistirakenteista myöhemmin laajemmalle aivokuorelle.[29]

Vaikuttaa siltä, että Alzheimer-oireita alkaa esiintyä vasta kun amyloidin kertyminen saa aikaan sen, että tau-proteiinia alkaa kertyä hermosoluihin. Väärin laskostuneet tau-säeikimput kiihdyttävät hermosolujen kuolemaa ja synapsien tuhoutumista. Solukalvo pitää normaalisti solun sisäiset ja ulkoiset osat visusti erillään, mutta taun kertyminen laukaisee solukalvojen varaventtiilimekanismin, jolloin tau-proteiinia päätyy solun tukirangan sijaan solukalvolle. Tau-proteiiniaggregaattien kertymistä esiintyy myös muissa hermorappeumasairauksissa, kuten aivojen etulohkon dementioissa.[37].

Aivojen sokeriaineenvaihdunta heikkenee jo ennen Alzheimerin taudin puhkeamista.[38]

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta sen aiheuttajasta on useita eri teorioita. Alzheimerin tautiin liittyvä beeta-amyloidin ja tau-proteiinin kertyminen aivoihin viittaa ongelmiin aivojen glymfaattisen puhdistusjärjestelmän toiminnassa. On mahdollista, että puhdistusjärjestelmän ongelmien taustalla on huono unen laatu eli liian vähäinen syvän ja hidasaaltoisen NREM-unen määrä. Tätä olettamusta tukevat myös kliiniset havainnot, joiden mukaan unihäiriöt ovat yhteydessä Alzheimerin taudin kohonneeseen riskiin.[39]

Myös aivojen krooninen tulehdus on keskeisessä osassa sairauden etiologiassa, koska se lisää beeta-amyloidin ja tau-proteiinin kertymistä aivoihin[4]. Lisäksi on olemassa yhä enemmän viitteitä siitä, että insuliininpuutos ja insuliiniresistenssi ovat kytköksissä Alzheimer-potilaiden aivojen rappeutumiseen. On olemassa vahvaa näyttöä siitä, että Alzheimerin tautiin liittyy insuliinireseptoreita synnyttävien aivosolujen etenevä kato.[40] Alzheimerin tautia nimitetään sen vuoksi monissa oppikirjoissa kolmostyypin diabetekseksi. Diabeetikoilla onkin kohonnut riski sairastua Alzheimerin tautiin. Insuliinilla tai insuliinin puutteella on suoria vaikutuksia amyloidiin ja tau-proteiinin määriin ja nykyisin ajatellaan yhä useammin, että beta-amyloidin muodostuminen muistille tärkeisiin aivojen osiin saisi alkunsa huonoista elintavoista johtuvista verensokerin muutoksista.[41] Esimerkiksi veren liiallinen insuliinipitoisuus johtaa siihen, ettei insuliinia hajottavaa IDE:tä (Insulin Degrading Enzyme) riitä enää beta-amyloidiplakkien kunnolliseen hajoittamiseen[42].

Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuskatsauksessa esitetään, että Alzheimerin tauti on tulehdussairaus, joka johtuu aivojen lepotilassa olevien bakteerien tai virusten aktivoitumisesta esimerkiksi stressiin liittyvän immuunipuolustusjärjestelmän heikkenemisen seurauksena.[43] Lepotilassa olevat virukset kulkeutuvat aivoihin tyypillisesti hajukäämin kautta.[43] Oulun yliopistossa julkaistiin vuonna 2016 tutkimus, jonka mukaan Alzheimerin taudin oireet liittyisivät niin sanottujen happiradikaalien eli hapen haitallisten muotojen toimintaan.[44] Oulun yliopistossa saatu tulos sopii hyvin yhteen aiempien tutkimuslöydösten kanssa, sillä tulehduksissa syntyy vapaita happiradikaaleja.[45] Myös se, että osalla Alzheimer-potilaita löytyy verestä tulehdusten merkkiaineita tukee tulehdus-teoriaa.[46]

Alzheimerin taudin voi eräiden tutkijoiden mukaan aiheuttaa herpesvirus, keuhkoklamydiabakteeri tai joku lukuisista spirokeettabakteereista.[47]

Alzheimer-potilailla on myös havaittu olevan muita vähemmän elimistön immuunipuolustusta hoitavia ja tulehduksia estäviä imusoluja eli T-lymfosyyttejä. Näitä soluja syntyy naiselle lisää raskauden aikana, minkä vuoksi paljon lapsia synnyttäneillä on pienempi riski sairastua Alzheimeriin.[48]

Vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan Alzheimerin tautiin liittyvä hermosolujen kuolema johtuu siitä, että EP2-proteiini alkaa heikentää niin sanottujen mikroglia-solujen toimintaa. Mikrogliojen tehtävänä on puhdistaa aivot bakteereista, viruksista ja vaarallisista kuona-aineista. Hiirillä tehdyssä kokeessa havaittiin, että EP2-proteiinia salpaava lääke normalisoi mikrogliojen toiminnan ja vähensi muun muassa muistia ja suuntavaistoa heikentäviä Alzheimer-oireita.[49]

Elimistön immuunipuolustusjärjestelmä kerryttää beeta-amyloidiplakkisaostumia virusten ja bakteerien ympärille tuhotakseen ne.[50] Löydös voi selittää, miksi Alzheimerin taudin hoitoon kehitetty plakkeja muodostavan betasekretaasientsyymin BACE1:n toimintaa estävä lääke lisää Alzheimer-oireita.[51]

Amyloidiplakkia pidettiin aiemmin liukenemattomana, mutta nyt on havaittu, että elimistö kykenee poistamaan sitä[50] etenkin unen aikana, jolloin selkäydinneste huuhtelee tehokkaasti beeta-amyloidia pois aivoista.[52] Amyloidiplakki alkaa häiritä viestien kulkua aivoissa, jos sitä syntyy niin paljon, ettei elimistö kykene poistamaan sitä riittävän nopeasti.[50]

Tiedetään että on olemassa myös geneettisiä riskitekijöitä. Esimerkiksi etanoliaineenvaihduntaan liittyvän ALDH2-entsyymin koodaavassa geenissä oleva mutaatio näyttäisi altistavan myöhäisvaiheen Alzheimerille.[53] Myös Apoe-nimisen proteiinin perinnöllinen muoto Apoe4 lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, sillä se hidastaa amyloidisakan poistumista aivoista.[50] Apoe4 geemuoto heikentää immuunipuolustusta heikentävä lisäten monen tulehduksellisen sairauden esiintymisriskiä. Apoe4-geenimuotoa esiintyy kahdeksalla prosentilla maailman väestöstä, mutta noin 20 prosentilla suomalaisista. Apoe4-geenimudon on havaittu olevan yleisempi Alzheimerin tautia sairastavilla muuhun väestöön verrattuna, ja se on yhdistetty Alzheimerin tavallista varhaisempaan puhkeamiseen.[54]

Alzheimeriin liittyy lisäksi kolme geenivirhettä, jotka aiheuttavat sen, että niiden kantajat sairastuvat tautiin. Nämä tapaukset ovat kuitenkin erittäin harvinaisia; Suomessa niitä tunnetaan joitain kymmeniä. Näiden geenivirheiden lisäksi tiedetään riskigeeni apolipoproteiini E4, jota esiintyy useammin Alzheimeriin sairastuneilla. Riskigeeni ei kuitenkaan aina tarkoita, että henkilö sairastuu Alzheimeriin.[20]

Kolinergisen hypoteesin[55] mukaan taudin aiheuttaa asetyylikoliinin vähentynyt muodostuminen. Useimmat lääkehoidot ovat kehitetty tämän hypoteesin pohjalta, mutta ne ovat osoittautuneet suhteellisen tehottomiksi.

Alzheimerin taudin syitä saattaa valottaa huonosti tunnettu afrikkalainen nyökyttelytauti, joka on ilmaantunut Sudanissa 1960-luvulla.[56]

Kaksikymmentä vuotta vallalla ollutta teoriaa, jonka mukaan sairaus johtuisi aivoihin kertyvästä amyloidiplakista on kritisoitu muun muassa sen perusteella, ettei amyloidiplakin määrä korreloi kovin vahvasti kognitiivisten oireiden kanssa. Aivokuoren synapsien kato korreloikin Alzheimerin kognitiivisten oireiden kanssa paremmin kuin beeta-amyloidiplakkien määrä tai väärin laskostuneet tau-säeikimput. Lisäksi on huomattu, että Alzheimer-potilaiden aivoista katoaa enemmän synpapseja kuin neuroneja. Eläinkokeista on saatu viitteitä siitä, että synapsien määrän väheneminen johtuu niiden tuhoutumisesta eikä siitä, että uusia synapseja muodostuisi aiempaa hitaammin. Suurten amyloidiplakkiesiintymien ei ole myöskään havaittu aiheuttavan merkittävää aivosolujen katoa useimmissa hiirikokeissa[57]

Riskitekijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anemia lisää vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan ikääntyneiden ja ikääntyneisyyttä lähestyvien Alzheimeri-riskiä noin 40 prosentilla. Myös normaalia korkeampi veren rautapitoisuus lisäsi riskiä kyseisessä ikäryhmässä.[58] Uppopaistetun ruoan runsasta nauttimista pidetään lisäksi yhtenä merkittävimmistä Azheimerin taudin riskiä lisäävistä elintapatekijöistä[59].

Alzheimerin taudin toteaminen ja diagnostiset kriteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usein käy niin, että Alzheimer-potilaan oireet tulkitaan pitkään masennukseksi tai työuupumukseksi.[60]

Alzheimerin tautia ei voida diagnosoida pelkkien objektiivisten löydösten perusteella, koska Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit täyttäviä elimellisiä muutoksia esiintyy myös oireettomilla henkilöillä.[28]

Alzheimerin taudin diagnostisena pääkriteerinä on varhainen ja merkittävä tapahtumamuistin heikkeneminen, joka on edennyt vähitellen ja vähintään kuuden kuukauden ajan. Tapahtumamuistin heikkeneminen on todettava myös neuropsykologisessa tutkimuksessa, joka on dementian ja masennuksen arviointiin suunniteltu muistia, matemaattisia ja avaruudenhahmottamiseen liittyviä kykyjä mittaava haastattelu (MMSE ja CERAD).[61]

Diagnoosi edellyttää pääkriteerin täyttymisen lisäksi sitä, että potilaalta löydetään vähintään yksi seuraavista:

  • aivojen magneettikuvauksessa löytyvä sisemmän ohimolohkon atrofia eli surkastuma
  • selkäydinnesteestä löytyvä Alzheimer-tyyppinen merkkiaineprofiili (matala beeta-amyloidi-42, kohonnut fosfo-tau tai kohonnut tau)
  • kromosomin 1, 14 tai 21 mutaatio.[62]

Myös hajuaistin tutkimisen tulisi kuulua kliiniseen selvittelyyn pyrittäessä Alzheimerin taudin varhaiseen toteamiseen, sillä Alzheimer-potilaiden hajuaisti heikkenee jo silloin, kun muistin alueella voidaan todeta vasta ensimmäisiä muutoksia.[63]

Hajujen tunnistus on verrokkeja heikompaa myös Alzheimer-potilaiden ensimmäisen asteen sukulaisilla sekä niillä, joilla on huomattava geneettinen riski sairastua Alzheimerin tautiin. Tauti vaikuttaa ensimmäisenä hippokampukseen, jonka tilavuudesta voidaan arvioida onko kudoskatoa tapahtunut.

Vuonna 2011 Suomessa käyttöön otettu menetelmä taudin toteamiseksi sisältää uuden mittaustavan, jossa aivojen magneettikuvia ei enää arvioida silmämääräisesti vaan mittaluku lasketaan kuvasta automaattisesti. Kun arvion teko kesti aiemmin tunteja, uudella menetelmällä saadaan tarkka tieto kolmessa minuutissa.[64]

Alzheimerin taudin eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin taudin eteneminen voidaan jakaa neljään vaiheeseen, jotka ovat prekliininen, lievä, keskivaikea ja vaikea eli syvä Alzheimer. Sairauden eteneminen vaiheesta toiseen on hyvin yksilöllistä. Tutkijoiden välillä ei vallitse myöskään yksimielisyyttä siitä, missä lievän kognitiivisen heikentymisen ja dementian välinen raja kulkee.[28]

Sairauden keston uskotaan olevan keskimäärin kymmenen vuotta, mutta toisilla se saattaa kestää muutaman vuoden ja toisaalta joillakin jopa yli kaksikymmentä vuotta.

Prekliininen vaihe (lievä kognitiivinen heikentyminen)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Episodi- eli tapahtumamuistin heikentyminen on varhaisin ja selvin muutos, joka voidaan todeta jopa kymmeniä vuosia ennen kliinisten oireiden ilmaantumista. Alzheimerin taudin prekliinisessä vaiheessa potilas suoriutuu heikosti myös neuropsykologisissa testeissä jo ennen subjektiivisten oireiden tai muiden havaitsemia oireiden ilmaantumista.

Heikko testisuoriutuminen voidaan havaita jopa 8–10 vuotta ennen kliinistä vaihetta. Heikentymistä voidaan todeta muistissa, tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa, tiedonkäsittelyn nopeudessa ja kielellisissä toiminnoissa. Osalla voidaan todeta myös lievää heikentymistä esimerkiksi puhelimen käytössä, kodin ulkopuolella liikkumisessa, lääkkeistä ja raha-asioista huolehtimisessa, kotitöiden suorittamisessa ja harrastuksiin osallistumisessa.

Myös arvostelu- ja ongelmanratkaiskykyjen muutokset sekä henkilökohtaisen hygienian hoidon vähentyminen, masennus, ahdistuneisuus, apatia ja ärtyneisyys ovat mahdollisia. Lievään kognitiiviseen heikentymiseen liittyy aivojen merkittävä Alzheimer-tyyppinen hippokampuksen patologia ja synapsien kato.[28]

Lievä vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alussa sairauden merkkejä on vaikea erottaa normaalista, jokaiselle silloin tällöin sattuvasta asioiden unohtelusta. Henkilö, joka on sairastunut Alzheimerin tautiin alkaa kuitenkin vähitellen unohdella asioitaan entistä useammin. Osalla potilaista esiintyy muistihäiriöiden sijaan persoonallisuuden muutoksia, puheen ja kirjoittamisen vaikeuksia tai vaikeuksia arjen askareiden toteuttamisessa. Tilanne pysyy tyypillisesti pitkään vakaana, ja kunnes alkaa heikentyä muutama vuosi ennen kliinisten oireiden ilmaantumista.[65]

Lievään vaiheeseen kuuluu tyypillisesti myös uusien asioiden oppimisen vaikeutuminen, ja potilas saattaa helposti eksyä uudessa ympäristössä, esimerkiksi lomamatkoilla. Hänen voi olla vaikea löytää sanoja kuvaillakseen jotain. Työelämässä toimiminen vaikeutuu. Uudet ihmiset ja tilanteet kuormittavat sairastunutta tavanomaista enemmän. Henkilö voi olla masentunut ja vetäytyvä. Jos hän itse huomaa, ettei kaikki ole kunnossa, hän saattaa yrittää peittää sitä muun muassa tarkkailemalla keskustelukumppaneitaan varmistaakseen, että puhuu samasta asiasta. Uusista asioista puhuttaessa hän saattaa kommentoida keskustelua sanomalla: ”Noin minäkin olen lukenut/kuullut.”

Osassa tapauksista taas käy niin, ettei Alzheimerin tautiin sairastunut itse huomaa itsessään tapahtunutta muutosta ja kun omaiset alkavat puhua hänelle siitä, hän voi yllättyä ja saattaa jopa loukkaantuakin. Omaisten voi olla vaikea saada häntä suostumaan muistitutkimuksiin, kun hän vakuuttelee olevansa terve. Tavaroiden hukkaaminen saattaa aiheuttaa vainoharhaisuutta tai aggressiivisuutta. Potilas selviytyy vielä kotona, jos saa monimutkaisimpiin kotitöihin apua.

Keskivaikea vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskivaikean Alzheimerin vaiheen aikana tapahtuu monia muutoksia, jotka heikentävät itsenäistä selviytymistä. Sairaudentunto katoaa, eli henkilö ei enää ymmärrä olevansa sairas. Tässä vaiheessa monet muuttavat hoitokotiin. Potilaan paikantaju häviää, ja hän eksyy myös tutussa ympäristössä. Apua tarvitaan pukeutumisessa, ja aamulla saattaa vaatteiden löytäminen olla vaikeaa. Potilaalla on ongelmia tunnistaa läheisiään ja muistaa heitä.

Potilas oireilee laihtumalla, vaikka söisikin hyvin. Lisäksi hänellä on erilaisia harhaluuloja, ja vuorokausirytmi alkaa järkkyä. Hänen muististaan saattaa olla kadonnut vuosikymmeniä, jopa yli puoli vuosisataa esimerkiksi niin, että hän kuvittelee 2010-luvulla elävänsä 1950-lukua ja luulee, että Suomen istuva presidentti on Juho Kusti Paasikivi tai Urho Kekkonen. Potilas voi luulla, että hänellä on pieniä lapsia, vaikka kaikki hänen lapsensa olisivat jo keski-iän ylittäneitä.

Jos muita sairauksia ei ole, ovat potilaan ruumiillinen kunto ja liikuntakyky todennäköisesti edelleen hyvät. Hän elää suhteellisen onnellisena omassa maailmassaan, eikä ole syytä lähteä vakuuttelemaan hänelle, että hänellä on Alzheimerin tauti tai tyrkyttämään hänelle tietoa vaikkapa siitä, mitä vuotta eletään, kuka on Suomen presidentti tai minkä ikäisiä hänen lapsensa ovat. Sellainen voisi tuottaa hänelle jopa mielipahaa. Tässä vaiheessa on syytä tehdä edunvalvontajärjestelyitä, sillä potilas ei ole enää oikeustoimikelpoinen. Kotona asuminen on mahdollista ainoastaan jatkuvan silmälläpidon alaisena. Vaihe kestää yleensä noin 2–4 vuotta, joskin suuretkin yksilölliset poikkeamat ovat mahdollisia.

Syvä vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syvän Alzheimerin vaihe on sairauden lopullinen vaihe. Omaisille se on henkisesti raskasta aikaa. Potilas on jatkuvan laitoshoidon tarpeessa, sillä hän tarvitsee apua kaikissa jokapäiväisen elämän toiminnoissa. Hygieniasta on huolehdittava, sillä virtsan ja ulosteen pidättämisen kyky on hävinnyt. Potilasta on syötettävä, nielemiskyky säilyy pitkään. Potilas ei tunnista läheisiään eikä ylipäänsä muitakaan ihmisiä. Hän ei ymmärrä puhetta, ja puheen tuotto on lähinnä sanojen ja äänteiden toistamista.

On tapauksia, joissa Alzheimer-potilas ymmärtää laulua ja pystyy laulamaan. Hän muistaa yhä nuoruutensa kappaleita ja nauttii niiden kuuntelemisesta/laulamisesta läheisten tai muiden ihmisten kanssa. Minkäänlaista paikan ja ajan tajua hänellä ei ole. Keho jäykistyy, minkä tuloksena kävelykyky heikkenee ja häviää. Joillakin esiintyy epileptisiä kohtauksia ja lihasten nykimistä ja kouristeluja. Joillakin potilailla esiintyy näköharhoja: hoitaja saattaa olla potilaan äiti, puoliso, isä ja huoneessa saattaa olla kissa jne. Vaihe kestää keskimäärin noin 1–5 vuotta, mutta suuriakin yksilöllisiä poikkeamia esiintyy. Kuoleman saattaa lopulta aiheuttaa influenssa tai keuhkokuume.

Sairauden hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin tautia ei voida toistaiseksi parantaa. Hoidon tavoitteina on autofagian eli solujen puhtaanapidon ylläpitäminen, potilaan toimintakyvyn ylläpitäminen, turvallisen kotona asumisen mahdollistaminen ja elämänlaadun parantaminen sekä hänen läheistensä jaksamisen tukeminen.

Lisäksi potilaan oloa voidaan helpottaa ja oireita voidaan lievittää väliaikaisesti lääkkeillä. Hoitoon kuuluvat niin ikään potilaan tarpeista huolehtiminen, riittävä ja monipuolinen ravinto, liikunta ja ulkoilu. Potilas tarvitsee myös virikkeitä ja läheisiä ihmisiä. Kotona pitää tehdä järjestelyitä, jotka vähentävät tapaturmia, kuten turvalieden, korotettujen tuolien ja tukikahvojen hankkiminen sekä kynnysten poistaminen.

Elintapahoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveellinen ruokavalio on tärkeä osatekijä autofagiassa eli solujen puhtaanapidossa. Esimerkiksi marjat, hedelmät ja vihreä tee aktivoivat autofagiaa.[66] Lisäksi on huomattu, että DHA-tyypin omega-3-rasvahappo estää tau-proteiinin etenemistä solukalvon läpi[67]. Ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa vuonna 2020 ilmestyneen tutkimuskatsauksen mukaan lupaavalta Alzheimerin tautiin liittyvien kognitiivisten oireiden hoidossa[68].

Tähän asti laajimmassa kokeellisessa niin sanotussa monitekijähoitotkimuksessa Hyvä kunto auttaa Alzheimerin tautia sairastavia, sillä varhaisvaiheessa hyväkuntoisilla ihmisillä on vähemmän vaurioita hippokampuksen alueella. Yhdysvaltojen Alzheimer-yhdistyksen lääketieteellisen toimikunnan puheenjohtajan Sam Gandyn mukaan sairastuneenakaan ei ole liian myöhäistä hankkia hyvää fyysistä kuntoa. Kansasin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana yli 60-vuotiaita, 56 tervettä ja 60 Alzheimerin tautia sairastavaa.[69]

Probioottihoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan probioottien eli terveyttä edistävien bakteerien lisääminen ravintoon paransi Alzheimer-potilaiden kognitiivista suoriutumista verrattuna verrokkeihin. Koehenkilöt nauttivat päivittäin maitoa, johon oli lisätty Lactobacillus acidophilusta, Lactobacillus caseita, Bifidobacterium bifidumia sekä Lactobacillus fermentumia.[70]

Lääkehoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin tauti on ensimmäinen dementiasairaus, johon on kehitetty oireita lievittävää lääkehoitoa ja ensimmäinen lääke tuli markkinoille vuonna 1997lähde?. Nykyisin käytettävät Alzheimer-lääkkeet lievittävät Alzheimerin oireita väliaikaisesti, mutta eivät hidasta eivätkä pysäytä sairauteen liittyvää aivojen ennenaikaista rappeutumista[71].

Alzheimeriin taudin hoitoon yritetään kehittää jatkuvasti nykyistä tehokkaampia lääkkeitä, mutta vuoden 1998 jälkeen vähintään 120 kehitteillä olleen Alzheimer-lääkkeen tuotekehitys on epäonnistunut[72] niin pahasti, ettei markkinoille ole tuotu viiteentoista vuoteen yhtään uutta Alzheimer-lääkettä[73]. Lääkkeiden tehottomuuden syyksi on arveltu sitä, että aivojen rappeutuminen on edennyt jo pitkälle siinä vaiheessa, kun oireita alkaa ilmetä niin paljon, että potilaalle voidaan tehdä Alzheimer-diagnoosi[34].

Aiemmin uskottiin 1980-luvulla keksittyyn amyloidihypoteesiin, jonka mukaan sairaus alkaisi beeta-amyloidin kertymisestä aivoihin.[74] Perusongelmana on siksi ollut, että lääketutkimuksessa on keskitytty kehittämään lääkkeitä, joiden tarkoituksena on ollut estää amyloidiplakin muodostumista[75][76], vaikka amyloidiplakki onkin itse asiassa tärkeä osa sairauden etenemistä hidastavaa immuunipuolustusta.

Parhaillaan tutkitaan glykogeenisyntaasikinaasi-3-estäjä tideglusibin käyttöä Alzheimerin taudin hoitoon.[77] Kyseisellä aineella on kantasoluja aktivoiva vaikutus[78]. Vuonna 2019 kehiteltiin lääkehoitoa, joka perustuu beeta-amyloidien liukoisen muodon poistamiseen aivoista[79]. Muistisairauksiin kehitetyt lääkkeet saattavat aiheuttaa huonovointisuutta ja ulostusongelmia.[80]

Hoito antikoliiniesteraaseilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin taudissa eräs biokemiallisesti selvä muutos on aivojen kolinergisen toiminnan heikkeneminen; parasympatomimeetit puolestaan aiheuttavat kolinergistä stimulaatiota[81] aktivoiden aivokuoren hermosoluja.[71] Parasympatomimeettejä ovat donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini.

Muut lääkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos antikoliiniesteraasi-estäjä ei sovi potilaalle, voidaan häntä hoitaa memantiinilla, joka estää liiallista glutamaatti-välittäjäainevaikutusta.[71] AKE-estäjän ja memantiinin yhdistelmähoitoa käytetään taudin edetessä tai kun ilmaantuu käytöshäiriöitä.[71] Edellä mainitut lääkkeet eivät paranna muistia, mutta tekevät potilaista aktiivisempia, aloitekykyisempiä ja rauhallisempia[71], mikä helpottaa erityisesti omaishoitajien taakkaa.

Koe-eläimillä on saatu lupaavia tuloksia muistisairaiden hiirten hoidossa kuukautiskipuihin yleisesti käytetyllä mefenaamihapolla, joka kohdistuu aivosoluja tuhoavaan NLRP3 inflammasome -kanavaan.[82]

Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa kannabiksen aktiivisen ainesosan tetrahydrokannabinolin eli THC:n havaittiin puhdistavan hermosoluista beeta-amyloidin muodostamaa amyloidiplakkia ja vähentävän sen aiheuttamaa tulehdusvastetta, joka on yhteydessä hermosolujen kuolemaan.[83] Aiemmassa tutkimuksessa on osoitettu, että THC estää kilpailevasti asetyylikolinesteraasientsyymiä sekä estää beeta-amyloidipeptidin aggregoitumista. Molemmat näistä tekijöistä ovat oleellisia Alzheimerin taudin kehittymisessä.[84]

Joka kolmas Alzheimerin tautia sairastavista käyttää Suomessa psykoosilääkkeitä, joita määrätään usein niin sanottuihin käytöshäiriöihin. Psykoosilääkkeitä käyttävien Alzheimer-potilaiden dementia etenee kuitenkin lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin muiden.[85] Psykoosilääkkeiden käyttöön muistisairailla liittyy myös suurentunut kuoleman riski[86] sekä suurentunut riski saada dementialle altistavia sydänvaivoja.[87] Psykoosilääkkeiden käyttö lisää merkittävästi myös vanhusten kaatumisia.[88]

Alzheimerlääkitys on kallista. Kela-korvausta varten on hankittava B1 lääkärinlausunto. Alzheimer-potilaalle sen kirjoittaa neurologi, geriatri tai psykogeriatri. Jos korvaushakemus hyväksytään, potilas kustantaa lääkityksestään puolet ja Kela toisen puolen. Hyväksymispäätös ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Korvauspäätöksiä ei ole aina tehty laitoshoidossa oleville, mutta käytännössä on tapahtunut muutoksia. Korvaus koskee vain lievää tai keskivaikeaa Alzheimeria sairastavia potilaita.

Yhdysvalloissa kehitettiin 2010-luvun alussa lääke, joka esti plakkeja muodostavan betasekretaasientsyymin BACE1:n toimintaa, mutta lääke päinvastoin lisäsi Alzheimer-oireita.[51]

Sairauden ennaltaehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riittävän pitkä ja laadukas uni ehkäisee Alzheimeria, koska beeta-amyloidin poistuminen aivoista on unen aikana noin kaksi kertaa nopeampaa kuin valvetilassa.[89] Lapsena saatu rintaruokinta ehkäisee Alzheimerin tautia myöhemmällä iällä.[23]

Myös immuunijärjestelmän kehitystä stimuloivan mikrobialtistuksen on todettu ehkäisevän sairautta. Tällä viitataan sekä mullan, ulosteiden ja kotieläinten niin sanottuihin "hyviin" mikrobeihin että myös likaisen juomaveden sisältämiin taudinaiheuttajamikrobeihin, sillä mikrobialtistus johtaa muun muassa immuunipuolustukselle tärkeiden t-solujen kehittymiseen.[23][24] Ihmisen immuunijärjestelmä kehittyy etenkin lapsuudessa, mutta maahanmuuttajaväestön parissa tehdyistä tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsisi koulimista myös myöhemmissä elämänvaiheissa.[23]

Alzheimerin taudin ehkäisyssä on oleellista myös suojata pää vammoilta, aivojen käyttäminen kaikissa ikävaiheissa ja terveet elämäntavat, kuten monipuolinen ruoka ja liikunta. Antioksidantteja ja tulehduskipulääkkeitä pidetään mahdollisesti Alzheimerin taudilta suojaavina tekijöinä.[90] Myöhemmässä iässä aivojen käytön (esim. sudokut) on todistettu vähentävän riskiä sairastua.

E-vitamiinilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia Alzheimerin taudin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.[91][92] D-vitamiinin puute saattaa lisätä riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.[93] Suuret päivittäiset annokset B-vitamiineja voivat vähentää sairauden puhkeamisen riskiä, sillä B-vitamiinien tiedetään vaikuttavan homokysteiinin määrään veressä. Korkea homokysteiinipitoisuus liittyy Alzheimerin taudin riskiin.[94]

Alzheimerin taudin riskiä voi vähentää syömällä monipuolista kotiruokaa, joka sisältää lihaa tai kalaa ja runsaasti kasviksia[41]. Columbia-yliopistossa vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan Alzheimer-riskiä voi pienentää myös vähän tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävällä ravinnolla.[95] Toisaalta Journal of Alzheimer’s Disease -lehdessä vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan yli 70-vuotialla ihmisillä on 42 prosenttia pienemmät mahdollisuudet sairastua muistisairauksiin, jos he noudattavat ruokavaliota, joka sisältää paljon rasvaa ja vain vähän sokeria.[96]

Riskiryhmiä voisi seuloa esiin ehkä hajuntunnistuskokeella, koska hajujen tunnistus on verrokkeja heikompaa niillä, joilla on huomattava geneettinen riski sairastua Alzhemerin tautiin.[63]

Tunnettuja Alzheimerin tautiin sairastuneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tutkimus kehittää Alzheimer-diagnostiikkaa. 20.04.2012. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/04/20/tutkimus-kehittaa-alzheimer-diagnostiikkaa
  2. Alzheimerin taudin kulku. 10.5.2010. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix00516
  3. Ahmed S, Mahmood Z, Zahid S: Linking Insulin With Alzheimer's Disease: Emergence as Type III Diabetes Neurological sciences : official journal of the Italian Neurological Society and of the Italian Society of Clinical Neurophysiology. 2015-10. Viitattu 20.2.2020. (englanniksi)
  4. a b Jefferson W. Kinney, Shane M. Bemiller, Andrew S. Murtishaw, Amanda M. Leisgang, Arnold M. Salazar, Bruce T. Lamb: Inflammation as a central mechanism in Alzheimer's disease. Alzheimer's & Dementia : Translational Research & Clinical Interventions, 6.9.2018, nro 4, s. 575–590. PubMed:30406177. doi:10.1016/j.trci.2018.06.014. ISSN 2352-8737. Artikkelin verkkoversio.
  5. a b Warren B. Zigman, Darlynne A. Devenny, Sharon J. Krinsky-McHale, Edmund C. Jenkins, Tiina K. Urv, Jerzy Wegiel: Alzheimer’s Disease in Adults with Down Syndrome. International review of research in mental retardation, 1.1.2008, nro 36, s. 103–145. PubMed:19633729. doi:10.1016/S0074-7750(08)00004-9. ISSN 0074-7750. Artikkelin verkkoversio.
  6. a b Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia. 20.09.2016. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/20/alzheimerin-tauti-nostaa-esiin-seka-herkkia-tunteita-etta-raivokohtauksia?ref=ohj-articles
  7. a b Tunnista epätyypillinen alzheimer. Vuokko Sipponen. http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/tunnista_epatyypillinen_alzheimer
  8. Aivan uudenlainen Alzheimer-lääke tulossa markkinoille – suomalaisprofessori: ”Se tuo totta kai toivoa” Ilta Sanomat. 24.10.2019. Viitattu 24.3.2020.
  9. Moderate Changes in the Circadian System of Alzheimer's Disease Patients Detected in Their Home Environment. https://www.researchgate.net/publication/289354990_Moderate_Changes_in_the_Circadian_System_of_Alzheimer%27s_Disease_Patients_Detected_in_Their_Home_Environment
  10. a b Tuula Pirttilä, Riitta Aejmelaeus, Kari Alhainen, Timo Erkinjuntti, Hannu Koponen, Marja Puurunen, Minna Raivio, Ari Rosenvall, Jaana Suhonen, Risto Vataja: Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettaman työryhmän hoitosuositus) Käypä hoito, 29.3.2006. Duodecim. http://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50044.pdf (pdf) Viitattu 19.3.2010.
  11. http://www.iltalehti.fi/mieli/201710122200455613_md.shtml
  12. https://www.alz.org/documents_custom/2016-facts-and-figures.pdf
  13. http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/n/NT0000379A.html
  14. Terveyskirjasto, Alzheimerin tauti
  15. Eeva Grönstrand: Lääkekorvaukset kiven sisässä. http://www.kehitysvammaliitto.fi/suomeksi/julkaisut/ketju/ketju-arkisto/ketju-2007/ketju-12007/
  16. Maura Ryömä: Autismikirjon ihmisillä kohonnut riski kuolla ennenaikaisesti. 29.4.2016. http://www.puoltaja.fi/blogi/autismikirjon-ihmisilla-suuri-riski-kuolla-ennenaikaisesti
  17. Alzheimer's disease could be as much about lifestyle as aging. Wisconsins state journal Apr 20, 2014. http://host.madison.com/wsj/news/local/health_med_fit/alzheimer-s-disease-could-be-as-much-about-lifestyle-as/article_63dabd13-6fab-5bd7-8d58-1c5f1144069a.html
  18. YK-raportti ja tutkimus yhtä mieltä: Torjunta-aineiden vähentäminen jopa kasvattaisi peltojen satoa. Yle-uutiset 2.5.2017. https://yle.fi/uutiset/3-9590902
  19. Insulin resistance increases risk for Alzheimer's disease, study finds. July 27, 2015. https://www.sciencedaily.com/releases/2015/07/150727130816.htm
  20. a b c http://www.alzheimerinfo.fi/alzheimerin-tauti/alzheimerin-taudin-aiheuttajaa-ei-tunneta
  21. pauli.poutanen: Tutkimustulos: Herpes voi lymyillä aivoissasi. 4.11.2016. http://www.iltalehti.fi/terveys/2016110422564958_tr.shtml?_ga=1.236774786.2028717673.1472782905
  22. Tooth Loss and Risk of Dementia in the Community: the Hisayama Study. 8.3.2017. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jgs.14791/abstract;jsessionid=B68F8E8F97F0773D3D7CD453A393C58C.f03t04
  23. a b c d Better hygiene in wealthy nations may increase Alzheimer's risk, study suggests. 4.9.2013. https://www.sciencedaily.com/releases/2013/09/130904105347.htm
  24. a b M. Fox, L. A. Knapp, P. W. Andrews, C. L. Fincher. Hygiene and the world distribution of Alzheimer's Disease. Evolution, Medicine, and Public Health, 2013; DOI: 10.1093/emph/eot015
  25. Gary P Morris, Ian A Clark, Bryce Vissel: Inconsistencies and Controversies Surrounding the Amyloid Hypothesis of Alzheimer's Disease. Acta Neuropathologica Communications, 18.9.2014, nro 2. PubMed:25231068. doi:10.1186/s40478-014-0135-5. ISSN 2051-5960. Artikkelin verkkoversio.
  26. Alzheimer-riskiä lisäävä geenimuunnos vaikuttaa vain naisiin, yle 13.6.2012
  27. Carl A Gold, Andrew E Budson: Memory loss in Alzheimer's disease: implications for development of therapeutics. Expert review of neurotherapeutics, 2008-12, nro 12, s. 1879–1891. PubMed:19086882. doi:10.1586/14737175.8.12.1879. ISSN 1473-7175. Artikkelin verkkoversio.
  28. a b c d e f Pirttilä, Tuula: Lievä kognitiivinen heikentyminen – ennusteeltaan heterogeeninen oireyhtymä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim-lehti, 2008, 124. vsk, nro 2, s. 159–166. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.5.2020.
  29. a b Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. Sivu 5. MUISTILIITTO RY 2013. http://www.muistiliitto.fi/files/6814/7341/7659/Alzheimerin_tauti_2016_145x210_sivuittain.pdf
  30. Alzheimerin tauti. Teve.fi-sivusto. https://www.terve.fi/artikkelit/alzheimerin-tauti
  31. Alzheimerin tauti. Teve.fi-sivusto. https://www.terve.fi/artikkelit/alzheimerin-tauti
  32. Alzheimerin tauti. Teve.fi-sivusto. https://www.terve.fi/artikkelit/alzheimerin-tauti
  33. KRISTIINA HONGISTO: QUALITY OF LIFE AND NEUROPSYCHIATRIC SYMPTOMS IN PATIENTS WITH ALZHEIMER ́S DISEASE – THE ALSOVA FOLLOW-UP STUDY. Väitöskirja. Sivu 20. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2406-3/urn_isbn_978-952-61-2406-3.pdf
  34. a b Alzheimer’s breakthrough: Sydney researchers have technology to scan for disease with simple eye test ROSE BRENNAN. The Daily Telegraph 3.1.2017. http://www.dailytelegraph.com.au/news/nsw/alzheimers-breakthrough-sydney-researchers-have-technology-to-scan-for-disease-with-simple-eye-test/news-story/89074540b0f44079d0755092c780b99d
  35. Ryan Clare, Victoria G. King, Martin Wirenfeldt, Harry V. Vinters: Synapse Loss in Dementias. Journal of neuroscience research, 1.8.2010, nro 10, s. 2083–2090. PubMed:20533377. doi:10.1002/jnr.22392. ISSN 0360-4012. Artikkelin verkkoversio.
  36. Gary P Morris, Ian A Clark, Bryce Vissel: Inconsistencies and Controversies Surrounding the Amyloid Hypothesis of Alzheimer's Disease. Acta Neuropathologica Communications, 18.9.2014, nro 2. PubMed:25231068. doi:10.1186/s40478-014-0135-5. ISSN 2051-5960. Artikkelin verkkoversio.
  37. Uut­ta tie­toa Alz­hei­me­rin tau­din ete­ne­mis­me­ka­nis­meis­ta. 20.11.2018. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/uutta-tietoa-alzheimerin-taudin-etenemismekanismeista
  38. Lange et al. 2017: Ketogenic diets and Alzheimer’s disease. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2213453016301355
  39. Ai­vo­jen sii­voa­mi­seen tar­vi­taan sy­vää unta ja hi­tai­ta ai­vo­aal­to­ja. Helsingin yliopisto 28.2.2019. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/aivojen-siivoamiseen-tarvitaan-syvaa-unta-ja-hitaita-aivoaaltoja
  40. Ahmed S, Mahmood Z, Zahid S: Linking Insulin With Alzheimer's Disease: Emergence as Type III Diabetes Neurological sciences : official journal of the Italian Neurological Society and of the Italian Society of Clinical Neurophysiology. 2015-10. Viitattu 20.2.2020. (englanniksi)
  41. a b Alzheimer – aivojen diabetes? yle.fi. Viitattu 20.2.2020.
  42. Melissa A. Schilling: Unraveling Alzheimer’s: Making Sense of the Relationship between Diabetes and Alzheimer’s Disease 1. Journal of Alzheimer's Disease, 1.1.2016, nro 4, s. 961–977. doi:10.3233/JAD-150980. ISSN 1387-2877. Artikkelin verkkoversio. en
  43. a b Researchers Identify Virus and Two Types of Bacteria as Major Causes of Alzheimer’s. Neuroscience News 9.3.2016. http://neurosciencenews.com/microbes-alzheimers-neurology-3826/
  44. Bakteereista tehtiin mullistava löytö Oulun yliopistossa – tutkimus kesti liki kymmenen vuotta. 14.3.2016. http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/bakteereista-tehtiin-mullistava-loyto-oulun-yliopistossa-tutkimus-kesti-liki-kymmenen-vuotta/722642/
  45. Antti Voutilainen: Roskaruoan haittavaikutukset kuriin, mutta että appelsiinimehulla? 1.04.2010. http://www.tohtori.fi/?page=4031888&id=7973599
  46. Alzheimerin taudin voi varmistaa verikokeella Yle.fi, Terveys ja hyvinvointi. 14.9.2010. Viitattu 14.9.2010.
  47. Microbes and Alzheimer’s Disease. Journal of Alzheimer’s Disease, vol. 51, no. 4, pp. 979-984. 12.3.2016.
  48. Can Estrogen Help Protect Women Against Dementia? August 6, 2018 https://www.healthline.com/health-news/can-estrogen-protect-women-against-dementia#1
  49. Sarah Knapton: Has Stanford University found a cure for Alzheimer's disease? 8.12.2016. http://www.telegraph.co.uk/news/science/science-news/11280504/Has-Stanford-University-found-a-cure-for-Alzheimers-disease.html
  50. a b c d Mari Heikkilä: Tutkijat: Herpes voi olla Alzheimerin taudin alku. Helsingin Sanomat 13.6.2016, B8. http://www.hs.fi/tiede/a1465446083416
  51. a b Alzheimerin tauti voi huonontaa muistia, Tiedon jyvät, Helsingin Sanomat 28.2.2012 s. D1
  52. Emily Underwood: Sleep: The Ultimate Brainwasher? 17.10.2013 http://www.sciencemag.org/news/2013/10/sleep-ultimate-brainwasher
  53. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1196/annals.1293.004/abstract
  54. Testaaitse.fi – Altzheimerin taudin tutkiminen www.testaaitse.fi. Viitattu 24.3.2020.
  55. Francis P. T., Palmer, A. M., Snape M., Wilcock G. K.: The cholinergic hypothesis of Alzheimer's disease: a review of progress. (pmid 10071091, pmc 1736202) Journal of neurology, neurosurgery, and psychiatry, February 1999, 66. vsk, nro 2, s. 137–147. (englanniksi)
  56. https://www.sciencemag.org/news/2018/12/mysterious-childhood-brain-illness-africa-shows-surprising-similarity-alzheimers
  57. Gary P Morris, Ian A Clark, Bryce Vissel: Inconsistencies and Controversies Surrounding the Amyloid Hypothesis of Alzheimer's Disease. Acta Neuropathologica Communications, 18.9.2014, nro 2. PubMed:25231068. doi:10.1186/s40478-014-0135-5. ISSN 2051-5960. Artikkelin verkkoversio.
  58. Raudanpuutteella yhteys jopa muistisairauksiin: riski kasvaa yli 30 prosenttia. 13.08.2019. https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/61aaf6a4-3e61-42ab-9601-af638e821e95
  59. Tetsumori Yamashima, Tsuguhito Ota, Eishiro Mizukoshi, Hiroyuki Nakamura, Yasuhiko Yamamoto, Mitsuru Kikuchi: Intake of ω-6 Polyunsaturated Fatty Acid-Rich Vegetable Oils and Risk of Lifestyle Diseases. Advances in Nutrition, {{{Vuosi}}}. doi:10.1093/advances/nmaa072. Artikkelin verkkoversio. en
  60. Muisti ei heikkene ilman syytä. https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/muisti-ei-heikkene-ilman-syyta
  61. 2.2. MMSE -testi, Manuaaliset mittarit, Dementian ja depression haitta-asteen arvioiminen, Vanhustyössä käytettäviä mittareita, Hanna Hyttinen, Yliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu
  62. Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit vuodelta 2007. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix01590&suositusid=hoi50044
  63. a b Hajuaistin muutokset Alzheimerin taudin varhaisena oireena. Matti Jokelainen ja Veijo Pulliainen. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94072.pdf
  64. Uusi menetelmä tunnistaa Alzheimerin hetkessä 16.2.2010. Yle.fi. Viitattu 11.6.2010.
  65. Alzheimerin ensioireet ovat muutakin kuin muistihäiriöitä
  66. Nobelisti keksi, miten solut puhdistavat ja korjaavat itseään. 3.10.2016. https://yle.fi/uutiset/3-9206454
  67. Uut­ta tie­toa Alz­hei­me­rin tau­din ete­ne­mis­me­ka­nis­meis­ta. 20.11.2018. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/uutta-tietoa-alzheimerin-taudin-etenemismekanismeista
  68. Maria G. Grammatikopoulou, Dimitrios G. Goulis, Konstantinos Gkiouras, Xenophon Theodoridis, Kalliopi K. Gkouskou, Athanasios Evangeliou: To Keto or Not to Keto? A Systematic Review of Randomized Controlled Trials Assessing the Effects of Ketogenic Therapy on Alzheimer Disease. Advances in Nutrition, {{{Vuosi}}}. doi:10.1093/advances/nmaa073. Artikkelin verkkoversio. en
  69. Fitness protects brain in Alzheimer's patients uk.reuters.com. Viitattu 29.6.2016. en-GB
  70. Probiotic drink improves memory in people with Alzheimer’s disease. 11.11.2016. http://www.alzheimersresearchuk.org/probiotic-drink-improves-memory-people-alzheimers-disease/
  71. a b c d e Alzheimerin taudin nykyhoito ja lääkekehityksen haasteet Merja Hallikainen. Sic! Lääketietoa Fimeasta 1/2014. http://sic.fimea.fi/1_2014/alzheimerin_taudin_nykyhoito_ja_laakekehityksen_haasteet
  72. Tiina Länkinen: Isot odotukset kaatuivat: Lupaava Alzheimer-lääke ei tehoakaan. Yle uutiset -sivusto 23.11.2016. http://yle.fi/uutiset/3-9311323
  73. Aivan uudenlainen Alzheimer-lääke tulossa markkinoille – suomalaisprofessori: ”Se tuo totta kai toivoa” Ilta Sanomat. 24.10.2019. Viitattu 24.3.2020.
  74. Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2008;124(17):1969-78. [1]
  75. ncbi.nlm.nih.gov
  76. Ncbi.nlm.nih.gov Takashima A. Journal of Alzheimers Disease GSK-3: 2006;9(3 Suppl):309-317. "is essential in the pathogenesis of Alzheimer's disease."
  77. Treatment of Alzheimer's Disease with the GSK-3 Inhibitor Tideglusib: A Pilot Study. http://content.iospress.com/articles/journal-of-alzheimers-disease/jad120805
  78. Alzheimer-lääke voi innostaa purukalustoa kasvattamaan uutta hammasluuta. 10.1.2017. http://www.iltalehti.fi/terveys/201701102200051532_tr.shtml
  79. Aivan uudenlainen Alzheimer-lääke tulossa markkinoille – suomalaisprofessori: ”Se tuo totta kai toivoa” Ilta Sanomat. 24.10.2019. Viitattu 24.3.2020.
  80. Hoivakoti lopetti turhat lääkkeet – tulos: Vanhukset nousivat sängyistään, lähtivät liikkeelle ja alkoivat syödä itse. Yle Uutiset 1.12.2016. http://yle.fi/uutiset/3-9323117
  81. Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko: Farmakologia ja toksikologia. Medicina Oy. Alzheimerin taudin lääkkeet.
  82. Anti-inflammatory drug shows promise for Alzheimer's disease treatment Mefenamic acid reversed memory problems in mice, suggesting the NSAID could do the same for humans, say researchers. Stephen Feller Aug. 11, 2016. http://www.upi.com/Health_News/2016/08/11/Anti-inflammatory-drug-shows-promise-for-Alzheimers-disease-treatment/9711470920741/
  83. Marihuana toimii Alzheimeria vastaan, väittää tutkimus Suomen kuvalehti 23.8.2016.
  84. Eubanks LM, Rogers CJ, Beuscher AE 4th, Koob GF et al. (2006) "A molecular link between the active component of marijuana and Alzheimer's disease pathology." Mol Pharm. 2006 3(6):773–7. PMID 17140265
  85. Psykoosilääkitys saattaa nopeuttaa dementian etenemistä – Uutisia sydämestä – Sydän – Terveysklinikat – Tohtori.fi www.tohtori.fi. Viitattu 5.4.2016.
  86. Psykoosilääkkeet yhteydessä keuhkokuumeriskiin Alzheimerin tautia sairastavilla. Itä-Suomen yliopisto. http://www.uef.fi/-/psykoosilaakkeet-yhteydessa-keuhkokuumeriskiin-alzheimerin-tautia-sairastavilla
  87. Skitsofreniaa sairastavat myös dementian vaarassa. Terve.fi. http://www.terve.fi/skitsofrenia/83566-skitsofreniaa-sairastavat-myos-dementian-vaarassa%7Cnimeke=
  88. Suomen lääkärilehti 12.03.2009: Harva vanhus innostuu kuntoilemaan.Vanhukset kaatuvat kotonaan eniten aamuisin ja iltaisin
  89. Wigren, Henna-Kaisa – Stenberg, Tarja: Kuinka nukkuminen elvyttää aivojamme? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2015, 131. vsk. nro 2, s. 151–1566.
    Nestettä korvien välissä Lääkärilehti.fi. Viitattu 28.11.2018.
  90. Duodecim
  91. Alzheimerin taudin lääkehoidosta
  92. Tabet N, Birks J, Grimley Evans J. Vitamin E for Alzheimer's disease. Cochrane Review. CD002854. In: The Cochrane Library, Issue 4, 2004.
  93. Rutz HP: Alzheimer's disease and angiogenesis. Lancet 2003
  94. Tutkimus: B-vitamiini saattaa lykätä Alzheimerin tautia Yle.fi. 9.9.2010. Viitattu 9.9.2010.
  95. Yian Gu ym.: Food Combination and Alzheimer Disease Risk. Archives of Neurology, 2010, 2010. vsk, nro 67(6). American Medical Association. doi:10.1001/archneurol.2010.84. Artikkelin verkkoversio (html) Viitattu 6.6.2010. (englanniksi)
  96. Radikaali tutkimus: Ruokavalio tuhoaa aivomme. 28.11.2013. https://www.talouselama.fi/uutiset/radikaali-tutkimus-ruokavalio-tuhoaa-aivomme/c43b3361-2530-3008-aa3d-c023748265f4
  97. Rachael Bletchly: Old Iron Lady: Thatcher cuts a frail figure on park bench mirror. 20.3.2012. Viitattu 27.12.2019.
  98. Danielle and Andy Mayoras: What You Can Learn From Gene Wilder's Struggle With The 'Illness-Pirate' Forbes. Viitattu 27.12.2019. (englanniksi)
  99. Danielle and Andy Mayoras: What You Can Learn From Gene Wilder's Struggle With The 'Illness-Pirate' Forbes. Viitattu 27.12.2019. (englanniksi)
  100. Danielle and Andy Mayoras: What You Can Learn From Gene Wilder's Struggle With The 'Illness-Pirate' Forbes. Viitattu 27.12.2019. (englanniksi)
  101. Kiviranta, Varpu: Eeva: Mauno Koivisto sairastaa Alzheimerin tautia Yle Uutiset. 4.1.2017. Viitattu 12.5.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alzheimerin tauti.