Koliini

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koliiniyhdisteen yleinen rakenne. X on määrittelemätön anioni.

Koliini on kasvi- ja eläinsoluissa esiintyvä ravintoaine. Se on rakenteeltaan kvaternaarinen ammoniumioni. Koliini esiintyy muun muassa asetyylikoliinin ja solukalvojen fosfolipidiyhdisteiden rakenneosana.

Koliinista käytetään myös nimeä 2-hydroksietyyli-N,N,N-trimetyyliammonium. Koliinin kemiallinen kaava on C5H14NO+, rakennekaava (CH3)3N+CH2CH2OH, moolimassa 104,17 g/mol ja CAS-numero 62-49-7.

Koliinin päivittäinen saantisuositus on Euroopan elintarviketurvallisuusviraston mukaan aikuisilla 400 mg, raskaana olevilla 480 mg ja imettävillä 520 mg.[1]

Korkean koliinipitoisuuden ruokia ovat muun muassa (mg/100 g) naudan maksa (418), kanan maksa (290), kananmunat (251), vehnänalkiot (152), pekoni (125), kuivatut soijapavut (116) ja sianliha (103).[2] Muiden ruokien koliinipitoisuuksia: linkki.

Elimistössä koliinin tehtävät liittyvät muun muassa rasvan ja kolesterolin aineenvaihduntaan sekä toimimiseen solukalvojen rakenteissa ja solujen välisessä viestinnässä. Koliinilla on verenpainetta alentava vaikutus.[3] Sen fosforihappojohdannaisia, fosfatideja esiintyy hermoissa ja aivokudoksessa.[3]

Mätänemisessä koliinista lohkeaa vettä, ja tällöin syntyy erittäin myrkyllistä neuriinia.[3]

2015 tehdyn meta-analyysin mukaan ravintolisänä saadun koliinin terveysvaikutuksia eri elämänvaiheissa ei tiedetä kyllin hyvin, jotta vaikutusten voitaisiin todeta olevan terveyden kannalta kokonaisuudessaan positiivisia tai negatiivisia eri ikäryhmissä.[4] 2011 tehty tutkimus on todennut koliinin lisäävän riskiä valtimonkovettumataudin, eli ateroskleroosin kehittymiseen ihmisillä.[5] Ihmisten veren TMAO pitoisuuden ja ateroskeleroosiin liittyvän kuolleisuuden välille on sittemmin 2016 tehty yhteys kliinisissä tutkimuksissa. Tietyntyyppiset suoliston bakteerit pilkkovat koliinia TMA välivaiheen kautta trimetyyliamiini N-oksidiksi, eli TMAO:ksi. Veren TMAO pitoisuus kasvaa koliinipitoisia ruokia tai ravintolisiä syötäessä. TMAO voi muun muassa lisätä kolesterolin kuljetusta pois maksasta vereen ja muista ateroskeleroosin riskitekijöistä riippumattomasti lisätä jo olemassa olevien kovettumien, eli plakkien kasvua valtimoissa.[6]

Eräässä tutkimuksessa hiirillä suoliston Clostridiales-lahkon, Ruminococcus-suvun ja Lachnospiraceae-taksonin bakteerit on liitetty korkeisiin veren TMA- ja TMAO-pitoisuuksiin. Edellä mainittujen bakteerien määrä myös kasvoi hiirille syötetyn koliinin määrän kasvaessa. Tietyn Bacterioidetes-heimon bakteerit puolestaan todettiin laskevan veren TMA- ja TMAO-pitoisuuksia vähentäen samalla valtimokovettumataudille ominaisten plakkien muodostumista. Samassa tutkimuksessa joistakin balsamietikoista, punaviineistä ja kylmäpuristetuista neitsytoliiviöljyistä luontaisesti löytyvän 3,3-dimetyyli-1-butanolin, eli DMB:n todettiin muuntavan suoliston bakteerikantaa veren TMAO pitoisuutta vähentäväksi.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dietary reference values: EFSA publishes advice on choline. Luettu 18.8.2016.
  2. Steven H. Zeisel, Mei-Heng Mar, Juliette C. Howe, Joanne M. Holden: Concentrations of choline-containing compounds and betaine in common foods. The Journal of Nutrition, 1.5.2003, nro 5, s. 1302–1307. PubMed:12730414. ISSN 0022-3166. Artikkelin verkkoversio.
  3. a b c Pentti Mälkönen: Orgaaninen kemia, s. 195. Otava, 1979. ISBN 951-951-1-05378-7.
  4. Elisabeth T. M. Leermakers, Eduardo M. Moreira, Jessica C. Kiefte-de Jong, Sirwan K. L. Darweesh, Thirsa Visser, Trudy Voortman: Effects of choline on health across the life course: a systematic review. Nutrition Reviews, 1.8.2015, nro 8, s. 500–522. PubMed:26108618. doi:10.1093/nutrit/nuv010. ISSN 1753-4887. Artikkelin verkkoversio.
  5. Zeneng Wang, Elizabeth Klipfell, Brian J. Bennett, Robert Koeth, Bruce S. Levison, Brandon DuGar: Gut flora metabolism of phosphatidylcholine promotes cardiovascular disease. Nature, 7.4.2011, nro 7341, s. 57–63. PubMed:21475195. doi:10.1038/nature09922. ISSN 0028-0836. Artikkelin verkkoversio.
  6. Vichai Senthong, Zeneng Wang, Yiying Fan, Yuping Wu, Stanley L. Hazen, W. H. Wilson Tang: Trimethylamine N‐Oxide and Mortality Risk in Patients With Peripheral Artery Disease. Journal of the American Heart Association: Cardiovascular and Cerebrovascular Disease, 19.10.2016, nro 10. PubMed:27792653. doi:10.1161/JAHA.116.004237. ISSN 2047-9980. Artikkelin verkkoversio.
  7. Zeneng Wang, Adam B. Roberts, Jennifer A. Buffa, Bruce S. Levison, Weifei Zhu, Elin Org: Non-lethal Inhibition of Gut Microbial Trimethylamine Production for the Treatment of Atherosclerosis. Cell, 17.12.2015, nro 7, s. 1585–1595. PubMed:26687352. doi:10.1016/j.cell.2015.11.055. ISSN 1097-4172. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]