Etyleenioksidi
| Etyleenioksidi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | Oksiraani |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | C1CO1 [1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C2H4O |
| Moolimassa | 44,052 g/mol |
| Sulamispiste | −112 °C [2] |
| Kiehumispiste | 10,6 °C [2] |
| Tiheys | 0,9 g/cm3 [3] |
| Liukoisuus veteen | Sekoittuu veteen [3] |
Etyleenioksidi eli oksiraani (C2H4O) on yksinkertaisin epoksideista. Ainetta käytetään orgaanisessa synteesissä sekä sen pienorganismeja tappavien ominaisuuksien vuoksi sterilointiaineena.
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etyleenioksidi on huoneenlämpötilassa väritön kaasu, joka syttyy herkästi. Aine reagoi hyvin voimakkaasti voimakkaiden happojen ja emästen, hapettimien, metallien oksidien ja kloridien sekä ammoniakin kanssa. Aine voi myös muodostaa polymeerejä veden tai kuumennuksen vaikutuksesta.[5] Aineen suuri reaktiivisuus johtuu kolmen atomin muodostaman renkaan rengasjännityksestä.[6]
Etyleenioksidi tuhoaa bakteereita, sieniä ja niiden itiöitä sekä viruksia.[1][7]
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etyleenioksidia voidaan valmistaa eteenistä hapettamalla sitä puhtaalla hapella tai ilmalla hopeakatalyytin avulla. Hapettamisen pitää pysäyttää, kun etyleenioksidi on muodostunut, koska aine hapettuu helposti edelleen hiilidioksidiksi ja vedeksi.[6]
- C2H4 + ½ O2 → C2H4O
Laboratoriomittakaavassa etyleenioksidia tuotetaan 2-kloorietanolista (C2H5ClO) emäksisissä olosuhteissa.
- HOH2CCH2Cl + NaOH → C2H4O + NaCl + H2O
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etyleenioksidia käytetään valmistettaessa etyleeniglykolia, dietyleeniglykolia ja trietyleeniglykolia.[6] Muita käyttökohteita ovat etanoliamiinin ja glykolin eettereiden synteesi.[5]
Etyleenioksidi on käyttökelpoinen steriloitaessa välineitä, jotka eivät kestä kuumennusta eivätkä siten sovi steriloitavaksi autoklaavilla. Tähän tarkoitukseen ainetta käytetään usein seostettuna hiilidioksidiin.[7]
Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etyleenioksidi on myrkyllistä. Aineen hengittäminen aiheuttaa huonoa oloa, väsymystä sekä hengenahdistusta. Aineelle pitkäaikainen altistus hengitysteiden kautta voi aiheuttaa astmaa. Etyleenioksidi luokitellaan syöpää aiheuttavaksi (karsinogeeniseksi) ja mahdollisesti mutaatioita aiheuttavaksi yhdisteeksi.[3]
Vedessä etyleenioksidi hydrolysoituu ajan kuluessa. Kloridipitoisessa vedessä hydrolyysituotteena syntyy muun muassa myrkyllistä 2-kloorietanolia.[5]
Suomen Tulli ja Tukes valvovat etyleenioksidia tuontielintarvikkeissa ja muissa tuontituotteissa[8]. On epäilty, että kemikaalia olisi myös koronamaskeissa, mutta tämä ei ole todennäköistä haihtuvuuden vuoksi.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ethylene Oxide – Substance summary NCBI. Viitattu 11. helmikuuta 2009.
- ↑ a b Physical properties: Ethylene oxide NLM Viitattu 11.2.2009
- ↑ a b c Etyleenioksidin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 11.2.2009
- ↑ Etyleenioksidin käyttöturvallisuustiedote Sigma Aldrich. Viitattu 11.2.2015.
- ↑ a b c OVA-ohje: Etyleenioksidi Työterveyslaitos. Arkistoitu 26.6.2015. Viitattu 11.2.2009.
- ↑ a b c Ethylene to Ethylene Oxide LSU Chemical Engineering Department. Arkistoitu 7.1.2009. Viitattu 11.2.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Atso Raasmaja ja Pekka T. Männistö: Antiseptit ja desinfektioaineet (PDF) Medicina. Arkistoitu 16.11.2012. Viitattu 11.2.2009.
- ↑ Suomen Tulli löysi kiellettyä ainetta useista elintarvikkeista: Vakavat terveyshaitat mahdollisia MTV Uutiset. 13.9.2021. Viitattu 14.9.2021.
- ↑ Heidi Sullström: Iho-oireita, päänsärkyä ja epämukavuutta maskeista – Suomalaisten reaktio hämmästyttää viranomaista: "Yllättävää, ettei ilmoituksia ole tullut enempää" Yle Uutiset. 24.4.2021. Viitattu 14.9.2021.
