Autoklaavi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Varhainen höyryautoklaavi.

Autoklaavi on laite, jota käytetään sterilointiin.[1] Autoklaavit voidaan jaotella väliaineen mukaan kolmeen ryhmään:

  • höyryautoklaavi
  • kaasuautoklaavi
  • plasma-autoklaavi

Höyryautoklaavi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Höyryautoklaavin toiminta perustuu korkeaan lämpötilaan, riittävään käsittelyaikaan, ylipaineeseen sekä kylläiseen vesihöyryyn. Autoklaavin toimintaperiaate on samanlainen kuin painekattilassa. Höyryautoklaavi soveltuu kaikille kuumennusta kestäville materiaaleille, kuten lasi, kumi ja metallit sekä myös nesteille. Nykyään on myös yhä enemmän muoveja, jotka kestävät autoklavoinnin.

Höyryautoklaavissa käsiteltävää kohdetta kuumennetaan 121 °C:n lämpötilassa vähintään 15 minuuttia. Lisäksi käytetään yhden ilmakehän eli 101 kPa:n (1 bar) ylipainetta ja kylläistä vesihöyryä. Myös korkeampaa 134 °C:n lämpötilaa ja 2 bar:n painetta käytetään yleisesti. Tällöin käsittelyaika on vastaavasti lyhyempi, vain 3,5–8 min. Korkeampaa lämpötilaa ei kuitenkaan voida käyttää herkimmille steriloitaville tuotteille, kuten kumia sisältäville osille, vaan tällöin on käytettävä 121 °C:n ohjelmaa. Autoklaavissa vesihöyryn on täytettävä koko sterilointiastian sisätila. Höyryautoklaavin sterilointiteho perustuu lämmön tehokkaaseen siirtämiseen. Höyryautoklaavia pidetään tehokkaimpana sterilointimenetelmänä.

Kaasuautoklaavi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaasuautoklaavia käytetään sellaisten kohteiden sterilointiin, jotka eivät kestä höyryautoklaavia. Väliaineena käytetään jotakin mikrobeja tappavaa eli mikrobisidista kaasua. Yleisesti käytetään formaldehydiä, etyleenioksidia ja vetyperoksidia. Kaasuautoklaavin sterilointiteho perustuu käytettyjen kaasujen mikrobeja tuhoaviin ominaisuuksiin.

Kaasuautoklaavien käyttölämpötila on huomattavasti matalampi kuin höyryautoklaavin. Esimerkiksi etyleenioksidisterilointi tapahtuu noin 40–45 °C:n lämpötilassa ja formaldehydisterilointi 73–80 °C:n lämpötilassa. Etyleenioksidisterilointia käytetään mm. kuumuudelle aroille tuotteille, kuten kertakäyttöiset muovituotteet, sairaaloiden sidetarpeet ja terveyssiteet.

Useat kaasusteriloinnissa käytettävät kaasut ovat I luokan myrkkyjä, joten steriloidut tuotteet on tuuletettava steriloinnin jälkeen. Riippuen siitä kuinka hyvin tuote absorboi käytettyä kaasua, ovat tuuletusajat kahdesta vuorokaudesta viikkoon.

Autoklaavien koko vaihtelee pienistä pöytämalleista isoihin paikalleen asennettuihin malleihin. Niitä käytetään mm. sairaaloissa, tutkimusyksiköissä, yliopistoissa ja tehtaissa steriloimaan välineet mikro-organismeista ja niiden itiöistä. Autoklaaveja käyttää myös elintarviketeollisuus, jolloin ensisijainen käyttötarkoitus on elintarvikkeen kypsyttäminen, jonka yhteydessä saadaan myös tuotteen steriiliys. Esimerkiksi maksamakkarat ja rasioihin pakatut maksapasteijat sekä täyssäilykkeet kypsennetään autoklaavissa.

Autoklaavia käyttää yleisimmin välinehuoltaja. Välineet pakataan erillisiin autoklaavipusseihin, joiden toinen puoli on paperia ja toinen laminaattia. Autoklaavissa kuuma höyry kulkeutuu paperipuolen lävitse välineeseen ja tuhoaa siitä elolliset mikrobit. Väline säilyy steriilinä paperi-laminaattipussissa avaamiseen tai validoituun aikaan asti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P: Biologian sanakirja, s. 69. Uudistetun laitoksen 3. painos. Otava, 2006. ISBN 951-1-17618-8.