Mikrobi

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Mikro-organismi)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bakteerit ovat mikrobeja.

Mikrobi (< kreikk. μικρον (mikron) ’pieni’, βιοσ (bios) ’elämä’), mikro-organismi tai pieneliö on mikroskooppisen pieni eliö.

Mikrobit eivät ole yksi yhtenäinen taksonominen eliöryhmä, vaan mikrobeja löytyy kaikista eliökunnista. Kaikki bakteerit ja arkit ovat mikrobeja. Myös mikroskooppiset sienet, kasvit ja eläimet voivat olla mikrobeja. Tällaisia ovat homeet, hiivat, pienet viherlevät ja alkueliöt. Mikrobeihin voidaan luokitella myös virukset, joiden ei kuitenkaan ajatella olevan eläviä olentoja.

Ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikrobit voivat koostua yhdestä solusta tai solurykelmästä. Esimerkiksi bakteerit ovat yksisoluisia, homeet kasvavat solurykelminä ja alkueläimet taas ovat monisoluisia.

Mikrobien koko vaihtelee virusten 0,01 mikrometrin ja ripsieläinten 0,2 millimetrin välillä. Mikrobeita on monen muotoisia. Kokit ovat pallomaisia mikrobeja ja basillit pitkiä ja kapeita. Käyriä bakteereita sanotaan vibrioiksi, ja kierteiset ovat sprillejä.

Mikrobeja esiintyy kaikkialla biosfäärissä, myös elämän kannalta äärimmäisissä olosuhteissa. Maailmassa mikrobeja on joidenkin biologien arvioiden mukaan noin 5 kvintiljoonaa.[1] Ihmisen suoliston, ihon ja hengityselimien mikrofloorassa on noin kaksi kilogrammaa mikrobeja, jotka säätelevät ihmisen terveyttä.[2]

Mikrobeja tutkiva tiede on mikrobiologia.

Merkitys ihmiselle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihminen on käyttänyt mikrobeja jo tuhansien vuosien ajan elintarvikkeiden valmistuksessa ja säilönnässä. Bakteerien aiheuttamaa käymistä ja maitohapon muodostumista käytetään muun muassa hapanmaitotuotteiden, juustojen, hapanleivän ja kestomakkaroiden valmistuksessa sekä kasvistuotteiden kuten hapankaalin ja suolakurkkujen hapattamisessa. Maitohappobakteereita lisätään elintarvikkeisiin myös terveysvaikutteisista syistä. Niitä voidaan nauttia suoliston bakteeriflooran vahvistamiseksi.[3]

Viruksia käytetään muun muassa rokotteiden kehittämisessä.[3]

Homeita käytetään monien orgaanisten happojen ja entsyymien tuotanto-organismeina. Joitain lääkkeitä, kuten penisilliiniä, on valmistettu homeiden avulla. Meijeriteollisuus käyttää homeita esimerkiksi homejuustojen valmistuksessa.[3]

Oluiden ja viinien valmistuksessa hyödynnetään hiivan kykyä muodostaa sokereista etanolia. Leivonnassa hiivaa käytetään taikinan nostattamiseen.[3]

Ihminen voi etenkin lapsuusiässään vahvistaa allergiaa aiheuttavien allergeenien sietokykyään ja immuunipuolustustaan altistamalla itsensä mikrobeille esimerkiksi oleskelemalla luonnossa tai maaseudulla, missä on enemmän mikrobeja kuin kaupungeissa.[2]

Haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkin mikrobit aiheuttavat sairauksia. Mikrobit voivat aiheuttaa elintarvikkeen pilaantumisen tai elimistöön päästyään ruokamyrkytyksen. Virukset hajottavat isäntäsolunsa ja aiheuttavat oireita. Loiset elävät osan elämästään isäntäelämänsä elimistössä ja saattavat aiheuttaa tälle sairauden.[4]

Rakenteissa ja niiden pinnoilla kasvavien homeiden, hiivojen ja bakteerien synnyttämät mikrobikasvustot syntyvät yleensä kosteusvaurion seurauksena. Tällaiset kasvustot voivat olla terveydelle haitallisia. Oireita ovat esimerkiksi silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet sekä yleisoireet kuten lämpöily. Altistumisesta voi seurata myös pitkäaikaissairauksia kuten astmaa.[5]

Torjunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisessä olevia mikrobeja tapetaan tai niiden kasvua estetään ja hidastetaan mikrobilääkkeillä. Ne ovat joko toisen mikrobin tuottamia antibiootteja tai teollisesti valmistettuja lääkkeitä.[6]

Ruoan säilytyksessä mikrobien lisääntymistä pyritään estämään eri keinoin, kuten viemällä niiltä vesi (kuivaaminen) tai happi (tyhjiöpakkaus), hapattamalla, suolaamalla tai sokeroinnilla, hidastamalla niiden toimintaa (kylmäsäilytys tai pakastaminen), tai tuhoamalla niitä kuumentamalla (pastörointi) tai säteilyttämällä.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Madigan, Michael et al.: Brock biology of microorganism. Upper Saddle River (NJ): Prentice Hall International, 2000. ISBN 0-13-081922-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tiesitkö= Maailmassa on noin 5 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 mikrobia tekniikkatalous.fi. Viitattu 15.12.2010. [vanhentunut linkki]
  2. a b Johanna Lipsanen: Eläköön, metsien mikrobit! Luonnonsuojelija. 2/2015. Luonnonsuojeluliitto. Viitattu 30.11.2016.
  3. a b c d Hyödylliset mikrobit, Evira 7.7.2016
  4. Yleistä mikrobeista, Evira 7.7.2016
  5. Mikrobien aiheuttamat haitat, Valvira, 19.2.2016
  6. mikrobilääke, Duodecim Terveyskirjasto
  7. Mikrobeista on ihmiselle sekä hyötyä että haittaa, Otavan Opisto
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.