Suolaaminen
Suolaaminen on ruoan säilömistä suolan avulla. Suola säilöö elintarvikkeen vetämällä sen soluista vettä ja väkevöittämällä liemen mikrobitoimintaa ehkäiseväksi. Suolaamista käytetään elintarviketeollisuudessa sekä yksinään että muiden säilöntämenetelmien kanssa. Teollisessa suolauksessa elintarvikkeeseen lisätään ruokasuolan lisäksi muitakin lisäaineita parantamaan sen säilyvyyttä tai rakennetta. Suolaaminen oli ennen vanhaan ainoa lihan, kalan ja kasvisten säilöntämenetelmä, mutta se on menettänyt merkitystään uusien säilöntämenetelmien myötä.[1]
Suolausmenetelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuivasuolaamisessa elintarvikkeen pinnalle hierotaan suolaa, joka siirtyy osmoosin kautta sen sisäosiin. Menetelmä soveltuu pienten kappaleiden suolaamiseen, sillä se on hidas. Tyypillisiä kuivasuolattavia ruoka-aineita ovat kestokokolihavalmisteet, sienet (etenkin rouskut) ja kala (etenkin graavisuolattu lohi). Kalaan suolaa tarvitaan kolme kiloa yhtä perattua kalakiloa kohti, ja suolamäärä riippuu kalan koosta ja säilytyspaikan lämpötilasta.[1]
Liuossuolauksessa valmistetaan suolalaukka, jossa veteen liuotetaan noin 300 grammaa ruokasuolaa vesilitraa kohti ja lisätään yleensä sokereita, fosfaatteja, nitriittiä ja C-vitamiinia. Elintarvike peitetään kokonaan suolalaukkaan ja suolautuminen alkaa sen pinnalta. Liuossuolausta käytetään muiden suolausmenetelmien kanssa etenkin kesto- ja kokolihavalmisteisiin.[1]
Ruiskutussuolaus on nopea suolaustapa, jossa suolalaukka paineruiskutetaan ohuilla neuloilla tasaisesti elintarvikkeeseen.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Saarela, Anna-Maria: Elintarvikeprosessit, s. 292. Anna-Maria Saarela, Paula Hyvönen, Sinikka Määttälä, Atte von Wright (toimittaneet). Savonia-ammattikorkeakoulu, 2010. ISBN 978-952-203-121-1.