Nitriitti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nitriitti-ionin resonanssimuotojen rakenteet

Nitriitti on ioni NO2- tai typpihapokkeen (HNO2) suola.[1]

Nitriittiä muodostuu typpiyhdisteiden (mm. ammoniumin NH4+) epätäydellisen hapettumisen seurauksena. Nitriittiä joutuu juomaveteen vesijohdoissa vedenottamossa elävien bakteereiden tuottamana.

Elintarvikkeiden lisäaineena käytetään E-koodilla E 249 kaliumnitriittiä (KNO2) ja E 250 natriumnitriittiä (NaNO2).

Saanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset saavat nitriitiä etenkin juomavedestä sekä monista muista lähteistä. EU:n elintarviketurvallisuusviranomainen on asettanut nitraatin käytölle elintarvikkeissa ylärajaksi 150 milligrammaa kiloa kohden. Helsingin yliopiston professori Anne-Maria Pajari on arvioinut, että suomalaiset valmistajat lisäävät lihajajosteisiinsa tätä huomattavasti vähemmän nitrittiä. Lihajalosteiden osuus saannista on Suomessa keskimäärin 17 prosentin luokkaa. Lihajalosteisiin lisätty nitriitti alkaa hajota heti lisäyksen jälkeen niin että sitä on vähiten pisimpään säilytetyissä jalosteissa.[2]

Monet kasvikset, kuten punajuuri, sisältävät elimistössä nitriitiksi muuntuvaa nitraattia.[3]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nitriitti vaikuttaa verisuonten pintakerroksen toimintaan, mikä johtaa 1-3 tunnin sisällä nauttimisesta lihasten parempaan hapensaantiitn ja suorituskyvyn paranemiseen[4].

Nitriitin epäillään kuitenkin olevan osallisena myös elimistön reaktioissa, joissa syntyy syöpäriskiä lisääviä N-nitrosoyhdisteitä. Hemirauta kiihdyttää tätä reaktiota ja C-vitamiini estää. Nitriitin lähteitä sisältävillä aterioilla kannattaa siksi nauttia C-vitamiinipitoista ruokaa ja välttää paljon hemirautaa sisältävia elintarvikkeita, kuten naudanlihaa ja maksaa.[5][6]

Nitriittejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 330. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. Ravitsemus | Kaksi kolmesta suomalaismiehestä syö punaista lihaa ja lihajalosteita yli suositusten – Myös lapsilla nitriitin turvallisen käytön yläraja tulee vastaan nopeasti Helsingin Sanomat. 25.8.2022. Viitattu 25.8.2022.
  3. Teksti: Martin Kreutzer 23 maaliskuuta 2015: Punajuurta hapenoton hyväksi KUNTO PLUS. 23.3.2015. Viitattu 25.8.2022.
  4. Teksti: Martin Kreutzer 23 maaliskuuta 2015: Punajuurta hapenoton hyväksi KUNTO PLUS. 23.3.2015. Viitattu 25.8.2022.
  5. Ravitsemus | Kaksi kolmesta suomalaismiehestä syö punaista lihaa ja lihajalosteita yli suositusten – Myös lapsilla nitriitin turvallisen käytön yläraja tulee vastaan nopeasti Helsingin Sanomat. 25.8.2022. Viitattu 25.8.2022.
  6. Elintarvikkeet (haku) - Fineli fineli.fi. Viitattu 25.8.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.