Karppikalat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karppikalat
Sorva (Scardinius erythrophthalmus)
Sorva (Scardinius erythrophthalmus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläimet Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Kehittyneet luukalat Neopterygii
Lahko: Karppikalat
Cypriniformes
Goodrich, 1909[1]
Alalahkot[2]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Karppikalat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Karppikalat Commonsissa

Karppikalat (Cypriniformes) on suuri ja monimuotoinen, lähinnä makeissa vesissä elävien viuhkaeväisten kalojen lahko.

Karppikaloja tunnetaan eri lähteiden mukaan 4 556–4 776 lajia,[3][4] ja lahko on suurin kaikista selkärankaisten lahkoista. Karppikaloja esiintyy Euroopan, Aasian, Afrikan ja Pohjois-Amerikan järvissä, joissa ja vähäsuolaisissa murtovesissä ja ne ovat luonteenomaisimpia näiden alueiden sisävesikaloista. Runsaslajisin karppikalojen heimo on karppien heimo (Cyprinidae), johon kuuluu 1 686 lajia.[5] Karppikalojen alkukotina pidetään Etelä-Aasiaa, jossa edelleen valtaosa lajeista elää. Sieltä ne ovat levinneet ympäri maailmaa lukuun ottamatta Australiaa ja Etelä-Amerikkaa.

Karppikalojen leuat ovat hampaattomat. Sen sijaan niillä on nieluhampaat, jotka jauhavat ruoan nielun katossa olevaa sarveisaineista levyä vasten. Karppikalojen ruumis on sukkulamainen, yleensä sivuilta hieman litistynyt, ja suu sijaitsee kuonon kärjessä. Tästä yleisestä ruumiinrakenteesta on poikkeuksiakin. Koko on yhtä vaihteleva kuin ulkomuotokin. Suurin karppikala jättibarbi (Catlocarpio siamensis) kasvaa jopa kolmemetriseksi ja pienin, eräs eteläaasialainen laji, vain 12-millimetriseksi.

Suomen karppikalalajeja ovat muiden muassa särki, säyne, salakka, lahna, ruutana, sorva ja kivennuoliainen.

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karppikalojen luokittelu on muuttunut viime aikaisten molekyylifylogeneettisten tutkimusten tuloksena. Useat ennen alaheimoina pidetyt ryhmät katsotaan nykyään erillisiksi heimoiksi, eivätkä aiemmissa teoksissa (ml. wikipediassa) käytetyt heimonimet aina vastaa nykyisiä rajauksia. FishBase-tietokannan mukaan karppikalojen 23 heimoa ovat (2022):[6][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joseph S. Nelson & Hans-Peter Schultze & Mark V. H. Wilson: Origin and Phylogenetic Interrelationships of Teleosts, s. 137. Verlag Dr. Friedrich Pfeil, 2010. ISBN 978-3899371079. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.01.2011). (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  2. van der Laan, R., Fricke, R. & Eschmeyer, W. N. (eds) 2022 Eschmeyer's Catalog of Fishes Classification California Academy of Sciences (11.10.2022)
  3. Species in the order Cypriniformes FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 16.9.2022. (englanniksi)
  4. a b Fricke, R., Eschmeyer, W. N. & Fong, J. D. 2022 Species by family/submamily in Eschmeyer's Catalog of Fishes California Academy of Sciences (11.10.2022)
  5. Family Cyprinidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 16.9.2022. (englanniksi)
  6. Order Summary for Cypriniformes (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 21.8.2022. (englanniksi)