Viinirypäle

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viinirypäleitä.
Black grape.jpg

Viinirypäle on viiniköynnöskasveihin (Vitaceae) kuuluvien viiniköynnösten (Vitis) hedelmä. Viinirypäleistä valmistetaan viiniä, mehua, hilloa, rusinoita ja korintteja tai niitä voidaan syödä sellaisenaan. Rypäleet ovat yksi vanhimpia viljelyskasveja ja noin puolet maailmassa kasvatetuista hedelmistä on rypäleitä.lähde?

Rypälelajikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viinirypäleitä on useita lajikkeita:

  • Viiniköynnös Vitis vinifera, viinintekoon Euroopassa
  • Vitis labrusca, pöytärypäleitä Pohjois-Amerikassa, käytetään joskus viiniksi
  • Törmäviini Vitis riparia, villi laji Pohjois-Amerikassa, käytetään joskus viiniksi
  • Vitis rotundifolia, hyytelöön ja joskus viiniksi
  • Vitis aestivalis Norton, viiniksi
  • Amurinviini Vitis amurensis, koristekasvi
  • Ruosteviini Vitis coignetiae, koristekasvi, upeat lehdet
  • Vitis lincecumii (eli Vitis aestivalis tai Vitis lincecumii),

Vitis berlandieri (eli Vitis cinerea var. helleri), Vitis cinerea, Vitis rupestris ovat lajeja joita käytetään lähinnä hybridien kasvatukseen. Hybridit eli usean lajin risteymät ovat suosittuja, koska ne kestävät hallaa ja tuholaisia paremmin kuin puhtaat lajit.

Rypäleiden tuotanto ja jalostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viinirypäleitä tuotetaan maailmassa vuosittain noin 75 miljoonaa tonnia, josta noin 40 prosenttia Euroopassa. Suurimmat tuottajamaat olivat vuonna 2016 Kiina, Italia ja Yhdysvallat. [1]

Kiinassa rypäleet syödään pääosin (83 % vuonna 2015) sellaisenaan. Saksassa, Ranskassa ja Italiassa yli 80 prosenttia rypäleistä käytetään viinin valmistukseen. Erityisesti Turkissa iso osa rypäleistä kuivataan rusinoiksi. Kaiken kaikkiaan maailman viinirypäleistä noin puolet (47 % vuonna 2015) käytetään viinin valmistukseen, kolmannes (36 %) syödään sellaisenaan ja kymmenennes (8 % vuonna 2014) kuivataan.[1]

Rypäleiden jatkojalostuksessa tarvittavat rypälemäärä vaihtelee:

  • viinilitran valmistukseen tarvitaan keskimäärin noin 13 kiloa rypäleitä
  • rusinakiloon kuluu noin 4 kiloa rypäleitä.[1]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viinirypäleistä on löydetty antioksidantteja. Yksi näistä on pterostilbeeni, jonka on aiemmissa tutkimuksissa todettu tehoavan joihinkin syöpäsairauksiin sekä alentavan ns. huonoa kolesterolia. Erityisesti rypäleen siemenillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia.[2] Suomen kaupoissa myytävistä rypäleistä on nykyisin valtaosa siemenettömiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c 2017 World Vitiviniculture Situation, OIV Statistical report on World Vitiviniculture (Kansainvälinen viinitilasto) 2017. Kansainvälinen viini- ja viiniköynnöstoimisto, OIV. Viitattu 9.9.2017. (englanniksi)
  2. S. S. Joshi, Kuszynski C. A., Bagchi D.: The cellular and molecular basis of health benefits of grape seed proanthocyanidin extract. (doi 10.2174/1389201013378725) Current pharmaceutical biotechnology, 2001, 2. vsk, nro 2, s. 187–200. (englanniksi)
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: luettelo