Viiniköynnökset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viiniköynnökset
Aitoviiniköynnös (Vitis vinifera)
Aitoviiniköynnös (Vitis vinifera)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Vitales
Heimo: Viiniköynnöskasvit Vitaceae
Suku: Viiniköynnökset Vitis
L.
Katso myös

  Viiniköynnökset Wikispeciesissä
  Viiniköynnökset Commonsissa

Törmäviini (Vitis riparia).

Viiniköynnökset (Vitis) on viiniköynnöskasveihin (Vitaceae) kuuluva kasvisuku, johon kuuluu 78 lajia.[1] Niitä esiintyy alkuperäisinä Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa.[1] Muutamia lajeja, etenkin aitoviiniköynnöstä eli viiniköynnöstä (Vitis vinifera), viljellään laajalti hedelmiensä eli viinirypäleiden vuoksi, joita käytetään viinin valmistukseen, mutta syödään myös sellaisenaan.

Viiniköynnöslajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiniköynnöksiin aiemmin luokiteltuja lajeja:

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aitoviiniköynnös (Vitis vinifera): Tärkein viljelty laji. Villimuoto Vitis vinifera subsp. sylvestris kasvaa Välimerenmaissa, Lähi-idässä ja Kaukasiassa[3], joissa sitä on jo tuhansien vuosien ajan myös viljelty.
  • Törmäviini (Vitis riparia): Villi laji Pohjois-Amerikassa. Käytetään viininviljelyssä nykyään viinikirvan aiheuttamien tuhojen välttämiseksi perusrunkona, johon aitoviinin halutun lajikkeen oksia vartetaan.[3] Myös tämän lajin rypäleistä valmistetaan joskus viiniä (kauppalajike Beta (vinifera x labrusca x riparia) menestyy myös Suomessa).
  • Ojukkaviini (Vitis labrusca): Käytetty risteytyksiin. Lisäksi hilloja, mehuja ja syömärypäleitä Pohjois-Amerikassa, käytetään joskus myös viiniksi.
  • Amurinviini (Vitis amurensis): koristekasvi, viinikyönnösten risteytyksiin (mm. punaisista viinilajikkeista Pohjoismaiden eniten kasvatettu Rondo omaa perimässään amurinviiniä). Kaukoidässä ja paikoittain muuallakin käytetään myös viiniin.
  • Ruosteviini (Vitis coignetiae): koristekasvi, upeat lehdet.
  • Herttaviini (Vitis rotundifolia): hyytelöön ja joskus viiniksi.
  • Kesäviini (Vitis aestivalis): Norton, viiniksi.
  • Vitis lincecumii (eli Vitis aestivalis), Vitis berlandieri (eli Vitis cinerea var. helleri), Vitis cinerea, Vitis rupestris ovat lajeja joita käytetään lähinnä hybridien kasvatukseen.

Hybridit eli aitoviinin ja amerikkalaisten lajien risteymät ovat suosittuja, koska ne kestävät tuholaisia ja pohjoisimmilla viljelysalueilla myös hallaa paremmin kuin puhtaat lajit.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Govaerts, R. et al.: Vitis L. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 27.12.2022. (englanniksi)
  2. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  3. a b c Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 252–258, WSOY 1997, ISBN 951-0-21295-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]