Halla

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo sääilmiöstä. Muita merkityksiä luettelee Halla (täsmennyssivu).

Halla tarkoittaa tilannetta, jossa lämpötila laskee maan kasvillisuuskerroksessa kasvukauden aikana niin alas, että kasvit, etenkin viljelyskasvit tai sato, vaurioituvat tai tuhoutuvat.[1][2] Suomen olosuhteissa tämä tarkoittaa pakkasta. Jos tavanomaisella sääaseman lämpötilanmittauskorkeudella eli kahdessa metrissä on myös pakkasta, puhutaan yöpakkasista.

Mikäli lämpötila laskee maanpinnan läheisyydessä alle –4 °C:n, on kysymyksessä ankara halla. Tällöin kasvillisuus ja marjasato kärsii pahoin.[3]

Muualla maailmassa, esim. kahvinviljelyalueilla, vahinkoa sadolle saattaa tulla myös lämpötiloissa, jotka eivät mene nollan alapuolelle. Brasiliassa puhutaan kahdenlaisesta hallasta, valkoisesta (geadas brancas) ja mustasta hallasta (geadas negras). Lievät hallat (brancas) vahingoittavat ainoastaan kahvipuiden ylimpiä oksia, kun taas ankarat hallat (negras) saattavat tappaa koko puun. Ankarakin halla tosin voi tappaa kahvipuun ainoastaan, mikäli se seuraa sateista säätä ja puunrungot ovat vielä märkiä hallan sattuessa. Tuolloin puun solut jäätyvät ja halkeavat ja lopulta itse puukin halkeaa. Mustia halloja sattui Brasiliassa mm. vuosina 1870, 1902, 1918, 1943, 1955, 1963 ja 1969.[4]

Hallan syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylmä ilma painuu lämmintä ilmaa raskaampana alaspäin ja erityisesti hallanarkoja paikkoja ovat laaksot, joihin kylmä ilma laskeutuu, mutta sen sijaan kukkulat ovat vähiten hallanarkoja, koska kylmä ilma ei pääse nousemaan kukkulan päälle vaan ympäröi kukkulan. Halla johtuu poikkeuksetta ilman alhaisesta lämpötilasta, koska kylvöä ei suoriteta ennen roudan sulamista. Erityisesti yöaikaan keväällä voi olla hallanvaara, koska tavallisesti vuorokauden alhaisin lämpötila koetaan yöaikaan. Suomessa hallaa aiheuttavat pohjoissuunnasta puhaltavat tuulet, jotka tuovat pohjoisia kylmiä ilmamassoja, mutta myös pilvettömät yöt, jolloin maaperän ja ilmakehän varastoima lämpösäteily karkaa avaruuteen ja alentaa maanpinnan lämpötilaa.

Hallan estäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turvemaalla esiintyy hallaa herkemmin kuin mineraalimaalla[5] sillä turve johtaa lämpöä huonosti varsinkin kuivana. Hallaa voidaan torjua vesisadettimilla (hallantorjuntakastelu) ja viljelmien ylle levitettävillä harsokankailla. Hallalle vähemmän alttiita paikkoja ovat kukkulat ja vesistöjen ja merien rannat - sen sijaan laaksot ovat hallalle kaikista alttiimpia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomalainen tietosanakirja, osa 2, s. 442. Weilin + Göös. ISBN 951-35-4473-7.
  2. Matti Sadeniemi (päätoim.): Nykysuomen sanakirja, s. 337. WSOY, 1951.
  3. Helle ja halla haitaksi — luonnolle
  4. Maxine Margolis: ”Green Gold and Ice: The Impact of Frost on the Coffee Growing Region of Northern Paraná, Brazil”, Mass Emergencies, s. 135–144. Amsterdam: Elsevier Scientific Publishing Company. Teoksen verkkoversio.
  5. Valitse oikea kasvi oikealle kasvuvyöhykkeelle ilmatieteen laitos. Viitattu 22.1.2016.