Kaukasia

Satelliittikuva Kaukasiasta

Kaukasia on alue Aasian ja Euroopan rajalla, Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä. Kaukasia on saanut nimensä Kaukasusvuoristosta. Pohjoisessa alue rajoittuu Manytšin laaksoon ja etelässä Turkkiin ja Iraniin. Alue jakautuu kahteen osaan, Etelä- ja Pohjois-Kaukasiaan. Kaukasiassa virtaavia suuria jokia ovat etelässä Rioni ja Kura, pohjoisessa Kuban ja Terek.

Kaukasian maat ja kansat ovat varsin erilaisia uskonnoiltaan ja kieliltään. Alueella puhutaan yli 40 erilaista kieltä; katso kaukasialaiset kielet.

Alueen valtiot

Kaukasian poliittinen jako 2008

Kaukasin etnis-kielellinen jako 2009.

Etelä-Kaukasia

• Armenia
• Azerbaidžan
  • Nahitševan
  • Vuoristo-Karabah (julistautunut itsenäiseksi, de facto Armenian hallinnassa, ei tunnustettu)

• Georgia
  • Adžaria
  • Abhasia (julistautunut itsenäiseksi, de facto Venäjän hallinnassa, itsenäisyys vain neljän YK:n jäsenvaltion tunnustama)
  • Etelä-Ossetia (julistautunut itsenäiseksi, de facto Venäjän hallinnassa, vain neljän YK:n jäsenvaltion tunnustama)

Etelä-Kaukasiassa sijaitsevat valtioilla on ollut yhteistyösopimuksia Euroopan unionin kanssa.

Pohjois-Kaukasia

• Venäjä
  • Adygeia
  • Dagestan
  • Ingušia
  • Kabardi-Balkaria
  • Karatšai-Tšerkessia
  • Pohjois-Ossetia-Alania
  • Tšetšenia

Pohjois-Kaukasiassa islamin uskonnolla on vahva asema. Pohjois-Kaukasian luonto on vuoristojen alapuolella enimmäkseen tammimetsää, alavuoriston alueella enimmäkseen pyökkimetsää ja korkeammalla vuoristossa on havumetsää.

Historia

Kaukasian historiaan kuuluvia merkittäviä seikkoja:

• arabien ja kazakkien väliset sodat.
• Venäjän keisarikunta laajeni Kaukasiaan 1500-luvulla
• Osmanien valtakunnan vuosina 1894–1896 ja 1915–1916 tekemät armeenien kansanmurhat, joissa joidenkin arvioiden mukaan jopa 1,5 miljoonaa armeenia tapettiin. Tapaus hiertää edelleen Armenian ja Turkin välejä.

Vuonna 1918 alueelle perustettiin Transkaukasian federaatio, joka kuitenkin nopeasti hajosi jäsenvaltioiden keskinäisten kiistojen vuoksi. Neuvostoliittoon liitettiin 1922 Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, josta vuonna 1936 muodostettiin Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian sosialistiset neuvostotasavallat. Neuvostoliiton hajotessa 1991 Tšetšenia julistautui itsenäiseksi Venäjästä, mutta se liitettiin takaisin Venäjään toisen Tšetšenian sodan jälkeen. Armenia ja Azerbaidžan kiistelevät Vuoristo-Karabahin alueesta, joka on Armenian miehittämä Azerbaidžanin osa, jossa asuu lähinnä armeeneja.

• 
  Eräs näkemys Kaukasian seudun jaosta antiikin aikaan.
• 
  Kaukasian aluetta Venäjän keisarikunnan aikana, lontoolaisen kartan (Edward Stanford, 1901) esittämänä.
• 
  Neuvostoliiton hallitseman Kaukasian aluejakoa (1957–1991).

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaukasia Wikimedia Commonsissa

• Kaukasian kielikartta (espanjaksi) (proel.org)