Vuoristo-Karabah

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuoristo-Karabahin sijainti (tummanruskealla) ja armenialaisjoukkojen hallitsema alue (sinapinkeltaisella).

Vuoristo-Karabah (azer. Dağlıq Qarabağ, arm. Արցախ, Arc’ax, myös Լեռնային Ղարաբաղ, Leṙnayin Ġarabaġ, ven. Нагорный Карабах, Nagornyi Karabah) on maantieteellinen alue Etelä-Kaukasiassa.

Neuvostojohtaja Stalin liitti alueen Azerbaidžaniin. Alueella oli 1980-luvulla kansallisuuskiistoja. Niiden takia armenialaiset kansallismieliset irrottivat alueen Armenian tuella Azerbaidžanista vuonna 1991. Aluetta hallitsi vuoteen 2023 pääosin itsenäinen Artsakhin tasavalta.

Alue on pinta-alaltaan noin 4 400 neliökilometriä.[1] Vuonna 2013 Vuoristo-Karabahin tasavalta ilmoitti väkiluvukseen 148 100 asukasta. [2] Vuoristo-Karabahin asukkaista pääosa oli etnisesti armenialaisia. Karabah (Karabagh) on peräisin turkin ja persian kielistä ja se tarkoittaa "mustaa puutarhaa". Paikalliset asukkaat käyttävät nykyisin mieluiten muinaista nimeä "Artsakh".[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Vuoristo-Karabahin historia

Vuoristo-Karabahia asuttivat vuosisatojen ajan kristityt armenialaiset ja islaminuskoiset azerit. 1700-luvun lopussa alue oli itsenäinen Karabahin kaanikunta.[3] Alue liitettiin Venäjän keisarikuntaan 1800-luvulla.[1] Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto perusti Vuoristo-Karabahin autonomisen alueen Azerbaidžanin sosialistisen neuvostotasavallan sisälle.

Kun Neuvostoliiton valta alueella hiipui 1980-luvulla, armenialaisten ja azerien väliset yhteenotot lisääntyivät. Paikallishallinto halusi liittyä Armeniaan ja julisti maan irti Azerbaidžanista 1988. Armenialaiset ja azerit karkottivat toisiaan. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1991 Vuoristo-Karabah julistautui itsenäiseksi tasavallaksi. Neuvostojoukkojen lähtö kiihdytti 1980-luvulla alkaneen konfliktin täydeksi sodaksi vuonna 1992. Sodassa arviolta 20 000–30 000 ihmistä menetti henkensä. Armenialaiset joukot onnistuivat saamaan alueen hallintaansa. Armenialaiset myös miehittävät Azerbaidžanin alueita Vuoristo-Karabahin ulkopuolelta ja loivat näin maayhteyden Karabahin ja Armenian välille. Vuonna 1994 osapuolet suostuivat aselepoon.[1]. Rauha jäi solmimatta ja ajoittainen rajakahakointi jatkui. Azerbaidžan on ajoittain uhannut liittää alueen takaisin itseensä.

Vuoristo-Karabahin kiista pysyi vuosikymmenien ajan jäätyneenä konfliktina, kunnes vuonna 2020 Azerbaidžan aloitti sodan, jossa se valtasi suuren osan Vuoristo-Karabahia itselleen.[4][5] Euroopan unioni ilmaisi lokakuussa 2020 olevansa ”erittäin huolissaan” tilanteen kärjistymisestä, ja EU:n ulkosuhteista vastannut Josep Borrell vetosi osapuoliin, jotta nämä sitoutuisivat Ranskan, Venäjän ja Yhdysvaltain muodostaman niin kutsutun Minskin ryhmän tukemiin rauhanneuvotteluihin. Venäjä oli Vuoristo-Karabahin kriisin suhteen vaikeassa välikädessä, sillä se oli Armenian liittolainen, mutta pyrki pitämään hyviä suhteita myös Azerbaidžaniin ja sen liittolaiseen Turkkiin.[6]

Azerit aloittivat vuonna 2023 sotilasoperaation. Se johti separatistien antautumiseen ja alueen liittämiseen Azerbaidžaniin.[7] YK:n mukaan yli 100 000 armenialaista oli paennut Vuoristo-Karabahista Armeniaan syyskuun 2023 loppuun mennessä. Armenian pääministeri Nikol Pašinjan luonnehti armenialaisten joukkopakoa etniseksi puhdistukseksi. Azerbaidžan kiisti jyrkästi Armenian syytökset ja vakuutti kaikkien pakolaisten lähteneen Vuoristo-Karabahista omasta tahdostaan. Azerbaidžanin on epäilty käyttäneen hyväkseen Armeniaa tukeneen Venäjän keskittymistä hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Toisaalta on uskottu Venäjän antaneen hiljaisen hyväksyntänsä Azerbaidžanin operaatiolle. Yksikään YK:n jäsenvaltio ei koskaan tunnustanut etnisesti armenialaisen Vuoristo-Karabahin itsenäisyyttä Azerbaidžanista.[8]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Regions and territories: Nagorno-Karabakh BBC News. BBC. Viitattu 27.1.2011. (englanniksi)
  2. ↑ Statistical Yearbook of Nagorno-Karabakh Republic, 2007-2013 (pdf) (s. 35–37) National Statistical Service of NKR, stat-nkr.am/. Viitattu 23.1.2015. (englanniksi) ja (armeniaksi)
  3. ↑ History of Nagorno-Karabakh Lonely Planet. Arkistoitu 3.1.2011. Viitattu 27.1.2011. (englanniksi)
  4. ↑ Vuoristo-Karabahin sodan osapuolet allekirjoittivat sopimuksen sodan lopettamisesta – protestoijat valtasivat Armenian parlamentin Yle Uutiset. Viitattu 11.11.2020.
  5. ↑ Kaukasia | Armenia taipui tulitaukoon Vuoristo-Karabahista: Mitä uusi sopimus tarkoittaa sille, Azerbaidžanille ja Venäjälle? Helsingin Sanomat. 10.11.2020. Viitattu 11.11.2020.
  6. ↑ Myöhänen, Ulriikka: Vuoristo-Karabahiin sovittu tulitauko ei pidä – Azerbaidžanin Ganjassa sunnuntaiaamuna iso räjähdys, uhriluku kasvaa 11.10.2020. Yle Uutiset.
  7. ↑ Vuoristo-Karabah | Separatistit jatkavat aseistariisuntaa Helsingin Sanomat. 23.9.2023. Viitattu 23.9.2023.
  8. ↑ YK vahvistaa: Vuoristo-Karabah lähes tyhjentynyt armenialaisista 30.9.2023. MTV Uutiset.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vuoristo-Karabah&oldid=22099587”