Artsakhin historia

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Vuoristo-Karabahin historia)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Artsakhin historia alkaa vuodesta 95 eaa. Alueella asui esihistoriallisella ja vanhalla ajalla tuntemattomia ei-indoeurooppalaisia alkuperäiskansoja. Indoeurooppalaiset armenialaiset muuttivat alueelle viimeistään noin 200 eaa. Tämän jälkeen alue oli vaihtelevalla tavoin itsenäinen. Vieraat valloittajat tulivat ja menivät. Azerit ja armenialaiset alkoivat nahistella keskenään 1980-luvulla ja karkottaa toisiaan. Pitkään jatkuneiden kahnausten jälkeen kiistanalainen alue irtautui Azerbaidžanista yksipuolisesti vuonna 1991, mistä aiheutui Vuoristo-Karabahin sota. Mikään ulkomaa ei ole tunnustanut Vuoristo-Karabahia itsenäiseksi. YK:n päätöslausuman mukaan alue kuuluu Azerbaidžaniin: tämä on myös silloin tällöin uhannut liittää alueen takaisin itseensä.lähde?

Vanha aika ja antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoriallisella ja vanhalla ajalla Vuoristo-Karabahissa asui tuntematonta ei-indoeurooppalaista kansaa. Ei tiedetä, milloin armenialaiset muuttivat alueelle, ehkä välillä 700-200 eaa. Armenian kulttuuri vallitsi alueella varhaisella keskiajalla noin 500 jaa. Alueen vanha nimi on Artsakh, joka lienee sillä ollut jo vanhalla ajalla.

Keskiajalta 1800-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muslimiarabit tunkeutuivat maahan vuoden 650 tienoilla jaa. He nostivat valtaan paikallisia ruhtinaita. Mongolit valtasivat alueen vähäksi aikaa. Tämän jälkeen armenialaiset, turkkilaiset ja persialaiset kamppailivat alueen hallinnasta vuosisatoja. Alue säilytti silti monesti autonomian. Vuonna 1724 ottomaanit valtasivat alueen ja murhasivat monia armenialaisia[1]. 1700-luvun lopussa alue oli itsenäinen Karabahin kaanikunta;[2] sittemmin se joutui Persian alaisuuteen.

Venäjän vallan alla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1822 Venäjä valtasi alueen Persialta. Venäjä armenialaisti aktiivisesti 1800-luvulla Vuoristo-Karabahia karkottaen islaminuskoisia, ja alueelle muutti armenialaisia. Vuonna 1920 azerit tekivät Susassa joukkomurhan, jossa surmattiin yli 20 000 kaupungin armenialaista.

Neuvostoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1920 neuvostojoukot saapuivat maahan[3] ja perustivat Vuoristo-Karabahin autonomisen alueen Azerbaidžanin sosialistisen neuvostotasavallan sisälle. Vuonna 1983 Neuvostoliiton valta alueella hiipui, mistä alkoi alueen armenialaisten nationalistinen liikehdintä. Se johti jo vuonna 1986 azerien karkotuksiin alueelta. Ne yleistyivät ja jatkuivat seuraavina vuosina. Kymmenet tuhannet alueen armenialaiset vaativat neuvostojohtaja Gorbatsovilta Vuoristo-Karabahin liittämistä Armeniaan 1987. Seuraavana vuonna alue irrottautui Azerbaidžanista. Se johti azerien poisajamiseen Armeniasta ja armenialaisten poisajamiseen Azerbaidžanista.[4] Azerit kostivat Vuoristo-Karabahin azerien karkotukset verisesti Sumgaitin ja Bakun pogromeissa, jotka neuvostoarmeija pysäytti.

Neuvostoliiton jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 Vuoristo-Karabah julistautui itsenäiseksi tasavallaksi. Kansanryhmien väliset konfliktit voimistuivat.[4] Armenian alueella järjestämässä kansanäänestyksessä selvä enemmistö tuki itsenäisyyttä, mutta azerit boikotoivat äänestystä.lähde? Neuvostojoukkojen lähtö kiihdytti 1980-luvulla alkaneen konfliktin täydeksi sodaksi vuonna 1992. Vuonna 1994 päättyneessä sodassa arviolta 20 000–30 000 ihmistä menetti henkensä. Armenialaiset joukot onnistuivat saamaan alueen hallintaansa ja miehittivät Azerbaidžanin alueita Vuoristo-Karabahin ulkopuolelta luoden näin maayhteyden Vuoristo-Karabahin ja Armenian välille. Tulitauko solmittiin 12. toukokuuta 1994, mutta rauhansopimus jäi tekemättä. Vuoristo-Karabahin ja sitä ympäröivän alueen johtoon jäivät etniset armenialaiset.[4]

Vuonna 1995 järjestettiin Vuoristo-Karabakhin parlamenttivaalit. Robert Kotšarjanista tuli virkaatekevä presidentti, ja hänen asemansa vahvistettiin seuraavan vuoden presidentinvaaleissa.[4] Vuonna 1997 Kotšarjanista tuli Armenian pääministeri, ja hänen seuraajakseen Vuoristo-Karabakhissa valittiin Arkadi Gukasian. Armenia ja Azerbaidžan hyväksyivät ETYJin rauhanehdotuksen.[4]

Maaliskuussa 2008 levottomuudet roihahtivat uudelleen, ja Armenia ja Azerbaidžan syyttelivät toisiaan niiden aloittamisesta.[4] YK:n yleiskokous antoi päätöslauselman, jonka mukaan alue kuuluu Azerbaidžaniin. Lauselmassa vaaditaan Armenian miehitysjoukkoja vetäytymään alueelta ja päästämään azerbaidžanilaiset palaamaan koteihinsa. Päätös ei ollut yksimielinen; Angola, Armenia, Intia, Ranska, Vanuatu, Venäjä ja Yhdysvallat vastustivat sitä.[5]

Armenia ja Azerbaidžan neuvottelivat tuloksetta Vuoristo-Karabahin kysymyksestä marraskuusta 2008 marraskuuhun 2009.[4]

Keväällä 2011 uutisoitiin tilanteen olevan epävakaa, ja yhdeksän kilometriä Stepanakertin pohjoispuolelle on rakenteilla lentokenttä (39°54′5″N, 46°47′13″E ). Azerbaidžan on kuitenkin uhannut ampua alas tälle suunnitelmien mukaan toukokuussa 2011 avautuvalle Stepanakertin kansainväliselle lentokentälle lentävät siviililentokoneet.[6]

Elokuussa 2014 levottomuudet roihahtivat uudelleen, ja Armenia ja Azerbaidžan syyttelivät toisiaan niiden aloittamisesta.[4]

Vuonna 2017 Vuoristo-Karabahin tasavalta muutti nimensä Artsakhin tasavallaksi.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]