Artsakhin tasavalta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Artsakhin tasavalta
Արցախի Հանրապետություն
Arts'akhi Hanrapetut'yun[1]
Artsakhin lippu Artsakhin tasavallan vaakuna
lippu vaakuna

Artsakhin tasavallan sijainti

Presidentti Bako Saakyan

Pääministeri Araik Arutyunyan

Pääkaupunki Stepanakert

Pinta-ala
– yhteensä 11 458,38 km² (sijalla )

Väkiluku (2013) 148 100[2] (sijalla )

Viralliset kielet armenia

Valuutta Armenian dram
Artsakhin dram (AMD)

Lyhenne

Kansainvälinen
suuntanumero
+374 47
+374 97 (matkapuhelimille)

Motto Azat u Ankakh Artsakh

Kansallislaulu Ազատ ու Անկախ Արցախ

Artsakhin tasavalta (arm. Արցախի Հանրապետություն Arts'akhi Hanrapetut'yun) [1][3] itsenäiseksi julistautunut armenialaisenemmistöinen alue Kaukasuksella Azerbaidžanin rajojen sisällä. Vuosina 1991–2017 sen nimi oli Vuoristo-Karabahin tasavalta.

Eri käsitysten mukaan se on joko itsenäinen valtio, Azerbaidžanin tai Armenian osa. YK:n päätöslausuman mukaan alue kuuluu Azerbaidžaniin. Pitkään jatkuneiden kahnausten jälkeen kiistanalainen alue irtautui Azerbaidžanista yksipuolisesti vuonna 1991, minkä jälkeen oli sota. Mikään ulkomaa ei ole tunnustanut Vuoristo-Karabahia itsenäiseksi. Azerbaidžan on silloin tällöin uhannut liittää alueen takaisin itseensä.lähde?

Artsakhin tasavalta ja Vuoristo-Karabahin alue kartassa.
Republic of Artsakh map.png

Tasavallan pinta-ala on 11 500 km², ja vuonna 2013 siellä asui arviolta oli 148 100 ihmistä.[2] Niistä yli 95 prosenttia oli armenialaisia. Pääasiallinen uskonto Armenian apostolinen kirkko. Tasavallan pääkaupunki on Stepanakert.[4] Toisen merkittävän kaupungin Şuşan sanotaan olevan täysin raunioina sodan jäljiltä.lähde? Nähtävyyksiä ovat muutamat historialliset luostarit.lähde?

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoristo-Karabahin historia alkaa vuodesta 95 eaa. Se on ollut vuoroin muslimien ja vuoroin kristittyjen hallinnoima, vuodesta 1822 venäläisten hallinnassa ja myöhemmin Neuvostoliiton osa.

Kansallisuuskiistat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1983 alkoi alueen armenialaisten nationalistinen liikehdintä. Se johti jo vuonna 1986 azerien karkotuksiin alueelta. Ne yleistyivät ja jatkuivat seuraavina vuosina. Kymmenet tuhannet alueen armenialaiset vaativat neuvostojohtaja Gorbatsovilta Vuoristo-Karabahin liittämistä Armeniaan 1987. Seuraavana vuonna alue irrottautui Azerbaidžanista. Se johti azerien poisajamiseen Armeniasta ja armenialaisten poisajamiseen Azerbaidžanista.[5] Azerit kostivat Vuoristo-Karabahin azerien karkotukset verisesti Sumgaitin ja Bakun pogromeissa, jotka neuvostoarmeija pysäytti.

Vuonna 1991 alueen johto julisti sen itsenäiseksi. Kansanyhmien väliset konfliktit voimistuivat.[5] Armenian alueella järjestämässä kansanäänestyksessä selvä enemmistö tuki itsenäisyyttä, mutta azerit boikotoivat äänestystä.lähde? Vuosina 1992-1994 käytiin sota jossa Armenia valtasi Vuoristo-Karabahiin alueen. Tulitauko solmittiin 12. toukokuuta 1994. Vuoristo-Karabakhin ja sitä ympäröivän alueen johtoon jäivät etniset armenialaiset.[5]

Vuonna 1995 järjestettiin Vuoristo-Karabakhin parlamenttivaalit. Robert Kotšarjanista tuli virkaatekevä presidentti, ja hänen asemansa vahvistettiin seuraavan vuoden presidentinvaaleissa.[5] Vuonna 1997 Kotšarjanista tuli Armenian pääministeri, ja hänen seuraajakseen Vuoristo-Karabakhissa valittiin Arkadi Gukasian. Armenia ja Azerbaidžan hyväksyivät ETYJin rauhanehdotuksen.[5]

Maaliskuussa 2008 levottomuudet roihahtivat uudelleen, ja Armenia ja Azerbaidžan syyttelivät toisiaan niiden aloittamisesta.[5] YK:n yleiskokous antoi päätöslauselman, jonka mukaan alue kuuluu Azerbaidžaniin. Lauselmassa vaaditaan Armenian miehitysjoukkoja vetäytymään alueelta ja päästämään azerbaidžanilaiset palaamaan koteihinsa. Päätös ei ollut yksimielinen; Angola, Armenia, Intia, Ranska, Vanuatu, Venäjä ja Yhdysvallat vastustivat sitä.[6]

Armenia ja Azerbaidžan neuvottelivat tuloksetta Vuoristo-Karabahin kysymyksestä marraskuusta 2008 marraskuuhun 2009.[5]

Keväällä 2011 uutisoitiin tilanteen olevan epävakaa, ja yhdeksän kilometriä Stepanakertin pohjoispuolelle on rakenteilla lentokenttä (39°54′5″N, 46°47′13″E ). Azerbaidžan on kuitenkin uhannut ampua alas tälle suunnitelmien mukaan toukokuussa 2011 avautuvalle Stepanakertin kansainväliselle lentokentälle lentävät siviililentokoneet.[7]

Elokuussa 2014 levottomuudet roihahtivat uudelleen, ja Armenia ja Azerbaidžan syyttelivät toisiaan niiden aloittamisesta.[5]

Vuonna 2017 Vuoristo-Karabahin tasavalta muutti nimnsä Artsakhin tasavallaksi[1]

Suhteet Azerbaidžaniin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azerbaidžan katsoo että alue on anastettu siltä sodassa. Siksi maa on uhannut moneen otteeseen palauttaa alueen itselleen. Vuodesta 2008 armenialaisten ja azerien väliset rajakahakat ovat lisääntyneet.lähde?

Suhteet Armeniaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artsakhin tasavallalla ja Armenialla on hyvin läheiset suhteet.lähde? Artsakhin tasavallan entisestä presidentistä Robert Kotšarjanista tuli myöhemmin Armenian pääministeri ja myöhemmin presidentti.[8] Artsakhin tasavallassa puhutaan virallisena kielenä armeniaa ja käytetään samaa valuuttaa kuin Armeniassa. Myös tasavallan lippu muistuttaa paljon Armenian lippua.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c "Artsakh Votes for New Constitution, Officially Renames the Republic", 21 February 2017. 
  2. a b Statistical Yearbook of Nagorno-Karabakh Republic, 2007-2013 (pdf) (sivut 35-37) National Statistical Service of NKR, stat-nkr.am/. Viitattu 23.1.2015. (englanniksi) ja (armeniaksi)
  3. Constitution Nagorno Karabakh Republic Ministry of Foreign Affairs. Arkistoitu 23 October 2016. Viitattu 23 July 2016.
  4. Country Overview Office of Nagorno-Karabakh Republic. Viitattu 27.1.2011. (englanniksi)
  5. a b c d e f g h Azerbaijan profile - Timeline BBC News. Viitattu 18.4.2016.
  6. General Assembly adopts resolution reaffirming territorial intergrity of Azerbaijan, demanding withdrawal of all Armenian forces 14.3.2008. YK. Viitattu 18.4.2016.
  7. Azerbaidzan uhkaa ampua alas matkustajalentokoneita (YLE:n uutinen AFP:n tietoihin pohjautuen) 31.3.2011. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 31.3.2011.
  8. Nagorno Karabakh businessman, 34, becomes prime minister REGNUM. Viitattu 8.2.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Artsakhin tasavalta.

Armenialaisia kohtaan myönteinen sivusto: