Vuoristo-Karabahin tasavalta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuoristo-Karabahin tasavalta
armeniaksi Լեռնային Ղարաբաղի Հանրապետություն
azeriksi Dağlıq Qarabağ
Vuoristo-Karabahin tasavallan lippu Vuoristo-Karabahin tasavallan vaakuna
lippu vaakuna

Vuoristo-Karabahin tasavallan sijainti

Presidentti Bako Saakyan

Pääministeri Araik Arutyunyan

Pääkaupunki Stepanakert

Pinta-ala
– yhteensä 11 458,38 km² (sijalla )

Väkiluku (2013) 148 100[1] (sijalla )

Viralliset kielet armenia

Valuutta Armenian dram (AMD)

Lyhenne

Kansainvälinen
suuntanumero
+374 47
+374 97 (matkapuhelimille)

Vuoristo-Karabahin tasavalta (armeniaksi Լեռնային Ղարաբաղ, Leṙnayin Ġarabaġ, azeriksi Dağlıq Qarabağ tai Yuxarı Qarabağ, ven. Нагорный Карабах, Nagornyi Karabah, armeniaksi Արցախի Հանրապետություն, Arts'akhi Hanrapetut'yun "Artsakhin tasavalta") on armenialaisenemmistöinen alue Kaukasuksella Azerbaidžanin rajojen sisällä.

Eri käsitysten mukaan se on joko itsenäinen valtio, Azerbaidžanin tai Armenian osa. YK:n päätöslausuman mukaan alue kuuluu Azerbaidžaniin. Pitkään jatkuneiden kahnausten jälkeen kiistanalainen alue irtautui Azerbaidžanista yksipuolisesti vuonna 1991, minkä jälkeen oli sota. Mikään ulkomaa ei ole tunnustanut Vuoristo-Karabahia itsenäiseksi. Azerbaidžan on silloin tällöin uhannut liittää alueen takaisin itseensä.lähde?

Vuoristo-Karabahin tasavalta ja Vuoristo-Karabahin alue kartassa.
Nagorno karabakh republic.png

Tasavallan pinta-ala on 11 500 km², ja vuonna 2013 siellä asui arviolta oli 148 100 ihmistä.[1] Niistä yli 95 prosenttia oli armenialaisia. Pääasiallinen uskonto Armenian apostolinen kirkko. Tasavallan pääkaupunki on Stepanakert. [2] Toisen merkittävän kaupungin Şuşan sanotaan olevan täysin raunioina sodan jäljiltä.lähde? Nähtävyyksiä ovat muutamat historialliset luostarit.lähde?

Vuoristo-Karabahin nykyinen presidentti on Bako Saakyan ja pääministeri Araik Arutyunyan (17.9.2007–). [3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoristo-Karabahin historia alkaa vuodesta 95 eaa. Se on ollut vuoroin muslimien ja vuoroin kristittyjen hallinnoima, vuodesta 1822 venäläisten hallinnassa ja myöhemmin Neuvostoliiton osa.

Kansallisuuskiistat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1983 alkoi alueen armenialaisten nationalistinen liikehdintä. Se johti jo vuonna 1986 azerien karkotuksiin alueelta. Ne yleistyivät ja jatkuivat seuraavina vuosina. Kymmenet tuhannet alueen armenialaiset vaativat neuvostojohtaja Gorbatsovilta Vuoristo-Karabahin liittämistä Armeniaan 1987. Seuraavana vuonna alue irrottautui Azerbaidzhanista. Se johti azerien poisajamiseen Armeniasta ja armenialaisten poisajamiseen Azerbaidzhanista.[4] Azerit kostivat Vuoristo-Karabahin azerien karkoitukset verisesti Sumgaitin ja Bakun pogromeissa, jotka neuvostoarmeija pysäytti.

Vuonna 1991 alueen johto julisti sen itsenäiseksi. Kansanyhmien väliset konfliktit voimistuivat.[4] Armenian alueella järjestämässä kansanäänestyksessä selvä enemmistö tuki itsenäisyyttä, mutta azerit boikotoivat äänestystä.lähde? Vuosina 1992-1994 käytiin sota jossa Armenia valtasi Vuoristo-Karabahiin alueen. Tulitauko solmittiin 12. toukokuuta 1994. Vuoristo-Karabakhin ja sitä ympäröivän alueen johtoon jäivät etniset armenialaiset.[4]

Vuonna 1995 järjestettiin Vuoristo-Karabakhin parlamenttivaalit. Robert Kocharianista tuli virkaatekevä presidentti, ja hänen asemansa vahvistettiin seuraavan vuoden presidentinvaaleissa.[4]

Vuonna 1997 Kocharianista tuli Azerbaidžanin pääministeri, ja hänen seuraajakseen Vuoristo-Karabakhissa valittiin Arkadiy Gukasian. Armenia ja Azerbaidžan hyväksyivät ETYJin rauhanehdotuksen.[4]

Maaliskuussa 2008 levottomuudet roihahtivat uudelleen, ja Armenia ja Azerbaidžan syyttelivät toisiaan niiden aloittamisesta.[4] YK:n yleiskokous antoi päätöslauselman, jonka mukaan alue kuuluu Azerbaidžaniin. Lauselmassa vaaditaan Armenian miehitysjoukkoja vetäytymään alueelle ja päästämään azerbaidžanilaiset palaamaan koteihinsa. Päätös ei ollut yksimielinen; Angola, Armenia, Intia, Ranska, Vanuatu, Venäjä ja Yhdysvallat vastustivat sitä.[5]

Armenia ja Azerbaidžan neuvottelivat tuloksetta Vuoristö-Karabahin kysymyksestä marraskuusta 2008 marraskuuhun 2009.[4]

Keväällä 2011 uutisoitiin tilanteen olevan epävakaa, ja yhdeksän kilometriä Stepanakertin pohjoispuolelle on rakenteilla lentokenttä (39°54′5″N, 46°47′13″E). Azerbaidžan on kuitenkin uhannut ampua alas tälle suunnitelmien mukaan toukokuussa 2011 avautuvalle Stepanakertin kansainväliselle lentokentälle lentävät siviililentokoneet. [6]

Elokuussa 2014 levottomuudet roihahtivat uudelleen, ja Armenia ja Azerbaidžan syyttelivät toisiaan niiden aloittamisesta.[4]

Suhteet Azerbaidžaniin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azerbaidžan katsoo että alue on anastettu siltä sodassa. Siksi maa on uhannut moneen otteeseen palauttaa alueen itselleen. Vuodesta 2008 armenialaisten ja azerien väliset rajakahakat ovat lisääntyneet.lähde?

Suhteet Armeniaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoristo-Karabahilla ja Armenialla on hyvin läheiset suhteet.lähde? Vuoristo-Karabahin entisestä presidentistä Robert Kotšarjanista tuli myöhemmin Armenian pääministeri ja myöhemmin presidentti.[3] Vuoristo-Karabahissa puhutaan virallisena kielenä armeniaa ja käytetään samaa valuuttaa kuin Armeniassa. Myös tasavallan lippu muistuttaa paljon Armenian lippua.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Statistical Yearbook of Nagorno-Karabakh Republic, 2007-2013 (pdf) (sivut 35-37) National Statistical Service of NKR, stat-nkr.am/. Viitattu 23.1.2015. (englanniksi) ja (armeniaksi)
  2. Country Overview Office of Nagorno-Karabakh Republic. Viitattu 27.1.2011. (englanniksi)
  3. a b Nagorno Karabakh businessman, 34, becomes prime minister REGNUM. Viitattu 8.2.2008.
  4. a b c d e f g h Azerbaijan profile - Timeline BBC News. Viitattu 18.4.2016.
  5. General Assembly adopts resolution reaffirming territorial intergrity of Azerbaijan, demanding withdrawal of all Armenian forces 14.3.2008. YK. Viitattu 18.4.2016.
  6. Azerbaidzan uhkaa ampua alas matkustajalentokoneita (YLE:n uutinen AFP:n tietoihin pohjautuen) 31.3.2011. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 31.3.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vuoristo-Karabahin tasavalta.

Armenialaisia kohtaan myönteinen sivusto: