Armenian kieli
| Armenia | |
|---|---|
 Armenian puhuma-alue Kaukasuksella |
|
| Oma nimi | Հայերեն [hajeren] |
| Tiedot | |
| Alue | Kaukasus |
| Virallinen kieli |
 Armenia Vuoristo-Karabah Kypros (vähemmistökieli) Unkari (vähemmistökieli) Irak (vähemmistökieli) Puola (vähemmistökieli) Romania (vähemmistökieli) Euraasian talousunioni |
| Puhujia | 5 900 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | armenialaiset aakkoset |
| Kielenhuolto | Armenian tiedeakatemia[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | armenialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | hy |
| ISO 639-2 | arm (B) / hye (T) |
| ISO 639-3 | hye |
| ISO 639-3 | ARM |
.jpg)
Armenia (Հայերեն, hajeren) on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan Armeniassa ja sen lähistöllä muun muassa Venäjän eteläosassa Krasnodarin aluepiirissä ja Rostovin alueella.[2] Kielellä on virallisen kielen asema Armeniassa. Armenialla on noin 5,9 miljoonaa äidinkielistä puhujaa, joista 3,1 miljoonaa asuu Armeniassa.[3] Kieltä kirjoitetaan 400-luvulla kehitetyillä armenialaisilla aakkosilla.[4] Sillä on myös kaksi keskenään ymmärrettävää standardimurretta; länsiarmeniaa puhuvat yleensä ulkomailla asuvat armenialaiset ja itäarmeniaa puhutaan Armeniassa[3].
Armenialla on tunnustetun vähemmistökielen asema Kyproksella[5], Unkarissa[6], Irakissa[7], Puolassa[8] ja Romaniassa[9]. Lisäksi se on yksi Euraasian talousunionin tunnustetuista kielistä.[10]
Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itäarmenian äännerakenne on seuraavanlainen:
| Bilabiaalit | Labiodentaalit | Dentaalit/ Alveolaarit |
Postalveolaarit | Palataalit | Velaarit | Uvulaarit | Glottaalit | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaalit | m | n | ŋ | ||||||
| Klusiilit | soinnittomat | p | t | k | |||||
| soinnilliset | b | d | g | ||||||
| aspiroidut | pʰ | tʰ | kʰ | ||||||
| Affrikaatat | soinnittomat | t͡s | t͡ʃ | ||||||
| soinnilliset | d͡z | d͡ʒ | |||||||
| aspiroidut | t͡sʰ | t͡ʃʰ | |||||||
| Frikatiivit | soinnittomat | f | s | ʃ | x ~ χ | h | |||
| soinnilliset | v | z | ʒ | ɣ ~ ʁ | |||||
| Approksimantit | ʋ | j | |||||||
| l | |||||||||
| Tremulantit | r | ||||||||
| Napausäänteet | ɾ | ||||||||
| etu | keski | taka | |
|---|---|---|---|
| suppea | i | u | |
| välinen | ɛ | ə | ɔ |
| väljä | ɑ |
Paino on aina sanan viimeisellä tavulla paitsi silloin, kun viimeinen tavu on määräinen artikkeli tai possessiivisuffiksi, jolloin paino on toiseksi viimeisellä tavulla.
Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Armenia muistuttaa kieliopiltaan muita indoeurooppalaisia kieliä, mutta jotkin ominaisuudet ovat samankaltaisia kuin ympäröivissä kaukasuslaisissa kielissä.
Substantiivit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Armenian substantiiveilla ei ole kieliopillista sukua. Substantiivit taipuvat luvun (yksikkö ja monikko) ja sijan (nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi, datiivi, ablatiivi, instrumentaali, lokatiivi) mukaan. Seuraavassa esimerkiksi sanan գիրք girkʿ 'kirja' taivutus:
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nom. | գիրք girkʿ |
գրքեր grkʿer |
| akk. | ||
| dat. | գրքի grkʿi |
գրքերի grkʿeri |
| gen. | ||
| abl. | գրքից grkʿicʿ |
գրքերից grkʿericʿ |
| instr. | գրքով grkʿov |
գրքերով grkʿerov |
| lok. | գրքում grkʿum |
գրքերում grkʿerum |
Artikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Armeniassa on epämääräinen ja määräinen artikkeli. Epämääräinen artikkeli on aina մը mə, ennen vokaalia մըն mən. Määräinen artikkeli liitetään sanan loppuun ja on -ը -ə, ennen vokaaleja tai niiden jälkeen -ն -n.
Pronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Armenian persoonapronominit ovat seuraavat:
| yksikkö | monikko | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. persoona | 2. persoona | 3. persoona | 1. persoona | 2. persoona | 3. persoona | |
| nom. | ես es |
դու du |
նա na |
մենք menkʿ |
դուք dukʿ |
նրանք nrankʿ |
| akk. | ինձ inj |
քեզ kʿez |
նրան nran |
մեզ mez |
ձեզ jez |
նրանց nrancʿ |
| dat. | ||||||
| gen. | իմ im |
քո kʿo |
նրա nra |
մեր mer |
ձեր jer |
նրանց nrancʿ |
| abl. | ինձնից, ինձանից injnicʿ, injanicʿ |
քեզնից, քեզանից kʿeznicʿ, kʿezanicʿ |
նրանից nranicʿ |
մեզնից, մեզանից meznicʿ, mezanicʿ |
ձեզնից, ձեզանից jeznicʿ, jezanicʿ |
նրանցից nrancʿicʿ |
| instr. | ինձնով, ինձանով injnov, injanov |
քեզնով, քեզանով kʿeznov, kʿezanov |
նրանով nranov |
մեզնով, մեզանով meznov, mezanov |
ձեզնով, ձեզանով jeznov, jezanov |
նրանցով nrancʿov |
| lok. | ինձնում, ինձանում injnum, injanum |
քեզնում, քեզանում kʿeznum, kʿezanum |
նրանում nranum |
մեզնում, մեզանում meznum, mezanum |
ձեզնում, ձեզանում jeznum, jezanum |
նրանցում nrancʿum |
Verbit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verbeillä on viisi tapaluokkaa (indikatiivi, optatiivi, konditionaali, imperatiivi ja nesessitatiivi) ja viisi aikamuotoa (preesens, imperfekti, futuuri, preteriti ja aoristi). Verbijärjestelmä on hyvin monimutkainen.
Murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itä- ja länsiarmenia jakautuvat vielä erikseen useampiin alamurteisiin:[12]
- Itäarmenia
- Agulis-Meghri
- Ararat
- Gharabagh-Shamakhi
- Khoy-Maragha
- Länsiarmenia
- Antiokia
- Artial
- Vähä-Aasia
- Bolu
- Hamshenic
- Kilikien
- Mush-Tigranakert
- Stanoz
- Vanic
- Yozgat
Kielinäyte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
»Բոլոր մարդիկ ծնվում են ազատ ու հավասար՝ իրենց արժանապատվությամբ եւ իրավունքներով: Նրանք օժտված են բանականությամբ ու խղճով եւ պարտավոր են միմյանց վերաբերվել եղբայրության ոգով:»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ sci.am Armenian National Academy of Sciences. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ Glottolog 4.4 - Eastern Armenian glottolog.org. Viitattu 21.11.2021.
- ↑ a b Ethnologue: Armenian (englanniksi) Viitattu 6.1.2015.
- ↑ ScriptSource - Armenian written with Armenian script scriptsource.org. Viitattu 21.11.2021.
- ↑ Christos CHRISTODOULOU: Western Armenian – Cypriot Arabic: new century, new speakers? Cyprus - European Commission. 14.2.2017. Viitattu 8.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Kenesei, István: Minority languages in Hungary efnil.org. 2009. Arkistoitu .
- ↑ Iraqi Constitution (pdf) 2005. constituteproject.org. Viitattu 8.6.2020.
- ↑ Pisarek, Walery: The relationship between official and minority languages in Poland (pdf) 2009. efnil.org. Viitattu 8.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Saramandu, Nicolae & Nevaci, Manuela: Multilingvism şi limbi minoritare în România 2009. Institutul de Lingvistică „Iorgu Iordan - Alexandru Rosetti”. Arkistoitu 14.12.2019. Viitattu 8.6.2020. (romaniaksi)
- ↑ Договор о Евразийском экономическом союзе (pdf) 2015. Евразийский экономический союз. Viitattu 21.11.2021. (venäjäksi)
- ↑ a b Dum-Tragut, Jasmine: Armenian: Modern Eastern Armenian. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, 2009. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.2.1 - Eastern-Western Armenian glottolog.org. Viitattu 29.7.2020.
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
