Jogurtti

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Jugurtti)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kulhollinen jogurttia marjoilla ja minttulehdellä.

Jogurtti, rinn. jukurtti, myös jugurtti, on maitotuote, jota valmistetaan maidosta hapattamalla käyttäen apuna maitohappobakteereja. Jugurtin valmistus eroaa piimän valmistuksesta siten, että jugurttia saostetaan hapattamisen jälkeen poistamalla siitä vettä[1].

Maitosokeri eli laktoosi hajoaa bakteerikäymisen seurauksena ensin galaktoosiksi ja glukoosiksi. Suurin osa syntyneestä glukoosista muuntuu sen jälkeen maitohapoksi, joka antaa jugurtille sille ominaisen hapokkuuden.[2] Maitohappo synnyttää myös jogurtin sakean rakenteen, koska se aiheuttaa maitoproteiinin kokkaroitumisen. Valmiiseen jogurttiin jää vielä 2–3,5 prosenttia laktoosia, koska vain osa laktoosista hajoaa valmistusvaiheessa[3]. Laktoosia sisältävien jugurttien tarjonta on kuitenkin vähentynyt Suomessa huomattavasti, koska esimerkiksi lähes kaikki Valion[4] ja Arlan[5] jugurtit sisältävät laktoosin sijaan suuren glykeemisen indeksin omaavaa[6] glukoosia. Laktoositon jugurtti ei maistu läheskään yhtä happamalta kuin tavallinen, koska laktoosia vahvemmat makeuttajat glukoosi ja galaktoosi[7] taittavat myös enemmän happamuutta[8].

Jogurttia on sakeutettu perinteisesti haihduttamalla maidosta kolmannes pois hiljaisella tulella lämmittäen, jolloin siitä tulee paksumpaa.lähde? Teollisiin jogurtteihin lisätään usein muunnettua tärkkelystä tai liivatetta samanlaisen paksuuden aikaansaamiseksi.

Jogurttiin lisätään meijerissä usein esimerkiksi sokeria ja hedelmiä tai marjoja.

Jogurtin kaltaisia valmisteita voidaan tehdä myös kasvimaidosta, kuten kaura- tai soijamaidosta.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maidon käyttämisestä on eri kulttuureissa merkkejä jo 8 500 vuoden takaa.[9] Sana jogurtti on peräisin turkin sanasta yoğurt (lausutaan [jɔˈurt]). Ennen 1900-luvun alkua jogurttia syötiin varsinkin Kaakkois-Euroopassa, Keski-Aasiassa, Lähi-idässä ja Intiassa. Myös Suomessa pienimuotoisen karjatalouden aikana talven varalle valmistettu säilyvä piimä muistutti jogurttia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Urho, Ulla-Maija (toim.): Tietoa maidosta ja ravitsemuksesta (PDF) (sivu 14) Marraskuu 2007. Maito ja Terveys ry.
  2. Yogurt 101: Nutrition Facts and Health Benefits Healthline. Viitattu 11.4.2020. (englanniksi)
  3. https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/erityisruokavaliot/laktoosi-intoleranssi
  4. Jogurtit www.valio.fi. Viitattu 11.4.2020.
  5. Jogurtit - Tuotteet - Arla www.arla.fi. Viitattu 11.4.2020.
  6. Fiona S. Atkinson, Kaye Foster-Powell, Jennie C. Brand-Miller |Otsikko= International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Taulukko A1. Glykeemisen indeksin (GI) ja glykeemisen kuorman (GL) arvoja henkilöillä, joilla on normaali glukoosinsietokyky |Julkaisu=Diabetes Care |Ajankohta=2008-12 |Numero=12|Sivut=2281–2283| Pmid=18835944 |Doi=10.2337/dc08-1239 |Issn=0149-5992 |www= https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2584181/ |Kieli=(englanniksi) }}
  7. Teemu Kustila Hydrokolloidisten makeisten valmistus ja keittämön prosessien kuvaaminen. Sivu 23. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/17250/Kustila_Teemu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  8. Makukoulu: Maku - maistuu kielellä RuokaTutka. Viitattu 17.4.2020.
  9. Maidon historia piteni Tiede. 7.8.2008. Viitattu 2.12.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]