Mikrobiomi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mikrobiomit ovat ihmisen anatomiassa ihoa ja eri ruuminonteloiden limakalvoja asuttavia monimuotoisia mikrobistoja.[1] [2]

Mikrobiomit ovat aktiivisen lääketieteellisen tutkimuksen kohteena niiden merkityksen valjettua ja tarvittavien tekniikoiden kehityttyä.[1] Mikrobiomien ja niiden vaikutusten tutkimus on kuitenkin alkutekijöissään, sillä jo pelkästään normaalin koostumuksen määritys on osoittautunut hankalaksi muun muassa suuren yksilövariaation vuoksi.[1]

Mikrobiomit ja erityisesti niiden poikkeamat on liitetty useisiin paikallisiin ja systeemisiin sairauksiin.[1]

Toistaiseksi ainoa mikrobiomeihin perustuva lääketieteen hoitokeino on ulosteensiirto.[1] Biodiversiteettihypoteesi[3][4][5] kuitenkin esittää, että terveellisen mikrobiomin kehittymistä voidaan edistää tukemalla ihmisten yhteyttä luontoon.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e www.duodecimlehti.fi - Ihmisen mikrobiomit. Salonen A. www.duodecimlehti.fi. Viitattu 2018-11-9.
  2. www.duodecimlehti.fi - Mikrobiomi - ihon uusi toimija www.duodecimlehti.fi. Viitattu 22.1.2016.
  3. von Hertzen L, Hanski I, Haahtela T (2011) Natural immunity: biodiversity loss and inflammatory diseases are two global megatrends that might be related. EMBO Rep 12: 1089−1093 10.1038/embor.2011.195
  4. Hanski ym. (2012). Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated. PNAS vol. 109 no. 21, 8334–8339, doi: 10.1073/pnas.1205624109
  5. Haahtela ym. (2013) The biodiversity hypothesis and allergic disease: world allergy organization position statement. World Allergy Organization Journal 2013, 6:3 http://www.waojournal.org/content/6/1/3
  6. Haahtela, T. ym. (2017). Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien ehkäisemiseksi. Duodecim 2017;133:19–26.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]